*

havaintojamatkanvarrelta

Hallitusohjelma, Kauko Röyhkä ja minä

 

Muusikko ja kirjailija Kauko Röyhkä esitti eilen Facebook-sivuillaan näkemyksiä uudesta hallitusohjelmasta ja siihen sisältyvistä leikkauksista. Röyhkän mukaan suomalaiset ovat muun muassa tottuneet liian hyvään ja uuden hallituksen suunnitelma korjausliike oli siten odotettavissa ja paikallaan. Tällaiset kommentit eivät kaikkia Röyhkää sosiaalisessa mediassa seuraavia miellyttäneet. Monet väitetysti liian hyvään tottuneet suomalaiset älähtivät: väärin ajateltu ja kirjoitettu! Epistä! Muusikko itse puolestaan turhaantui palautteesta ja pohdiskeli jättävänsä koko Facebookin, kanavan jossa hän on kiitettävän aktiivisesti ja ansiokkaasti ajatuksiaan jakanut.

 

Yhdyn paljolti Röyhkän kirjoituksissaan esittämiin ajatuksiin. Suomen valtion kestävyysvaje on melkoinen ja jotain on tehtävä. Saavuttettujen etujen leikkaaminen tuntuu kuitenkin olevan monelle suomalaiselle ajatuksena mahdoton ja johtaa heidän mielestään välittömästi suomalaisen hyvinvoinnin perikatoon. Tässä mielessä Sipilän hallitusohjelma on rohkea ja kunnioitettavakin. Se ei vaikuta puuhastelulta, vaan systeemiä ilmeisesti oikeasti yritetään muuttaa. Tulevan hallituksen ohjelmasta eri piireissä noussut äläkkä on siten hyvin ymmärrettävä. Tällaiseen ei ole Suomessa totuttu.

 

Mutta entäs me suomalaiset, olemmeko me siten tottuneet liian hyvään? Mielestäni osin kyllä. Annan muutaman satunnaisen esimerkin

 

Jokunen vuosi takaperin vuokrasin työhuonetta espoolaisessa toimistohotellissa. Viitisen vuotta kestäneen vuokrasopimukseni aikana muistan nähneeni tiloja siivoamassa yhden kantasuomalaisen oloisen siivoojan. Sama näyttää toistuvan myös pääkaupunkiseudun marketeissa. Kantasuomalaisia ei juuri siivoomassa näe. Hommat hoitaa pääsääntöisesti paljon parjattu maahanmuuttaja. Miksi ihmeessä näin?

 

Yksi syy on varmaankin työn huono status, onhan ymmärtääkseni kyseessä varsinkin monen nuoren mielestä niin sanottu paskahomma. Tällainen ajatus on kuitenkin yhteiskunnallisestikin kovin turmiollinen, väitän. Nähdäkseni juuri suomalaisten nuorten pitäisi esimerkiksi nuo siivoushommat miehittää, sillä mikä muu saa ponnistelemaan eteenpäin kuin vähän kehnommat ja raskaammat työtehtävät. Ja Eteenpäin ponnistelu on hyvä, sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Nyt monelta tämä kokemus taitaa puuttua kun mikään ei siihen velvoita. Ei ole pakko jos ei halua.

 

Toinen syy on varmaan palkkaus. Toki voidaan sanoa, että joistakin työtehtävistä saadulla palkalla ei elä ja vaikkapa siivousalan yrittäjät ottavat töihin maahanmuuttajia, koska nämä eivät välttämättä tunne työsuhde-etujaan ja tekevät siten työt halvemmalla. Tämä on varmaan joissain tapauksissa totta. Mutta sitten toisaalta, myös nämä ulkosuomalaiset siivousalan työntelkjät asuvat Suomessa ja tulevat ilmeisesti toimeen. Miksei sitten kantasuomalainen tulisi? Eikä myöskään liene lopulta kenenkään etu, että Suomeen syntyisi matalapalkka-alojen halpatyövoimaa tarjoava maahanmuuttajakasti.

 

Toisaalta ymmärrän tässä yrittäjiäkin. Kolikolla on kaksi puolta. Maailman köyhemmistä ja epävakaammista osista tulleilla ihmisillä on epäilemättä kova motivaatio tehdä ihan mitä tahansa rehellisiä työtä. Epäilen, että etunsa tuntevien kantasuomalaisten tapauksessa ei aina näin ole, kuten Röyhkäkin polemiikkia herättäneessä FB-kirjoituksessaan antaa ymmärtää. Miksi siis sellainen palkata?

 

Toinen esimerkkini liittyy matkailuun. Uteliaana henkilönä vietän paljon aikaa matkustellen maailmalla ja aika ajoin näillä retkilläni vastaan tulee myös muita suomalaisia. Hämmästyttävän moni viime vuosina kohtaamistani reissaajista matkustelee ainakin osittain Suomen veronmaksajien kustannuksella. Työtön voi olla nykyään missä päin palloa tahansa ja varsinkin köyhemmissä maissa vaikkapa ansiosidonnaisella viettää sangen hyvää elämää. Joku viettää vuorotteluvapaata, jotkut ovat tukea nostavia opiskelijoita. Näiden elämäntapamatkailijoiden kunniaksi on tosin todettava, että useimmat itsekin ihmettelevät Suomen systeemiä ja ymmärtävät, että moinen järjestelmä ei voi olla pidemmän päälle kestävä. Ovathan he tyypillisesti hyvin erilaisiakin systeemejä – ja maailmaa – nähneet. Mutta kun ilmaista rahaa on tarjolla, miksei sitä ottaisi vastaan.

 

Pieniähän edellä esitetyt esimerkit ovat valtion mittakaavassa, sen ymmärrän. Varisinkaan muutama maailmalle suomalaiset veroeurot kantava matkailija ei taida kovin suuri menoerä olla, eikä loppujen lopuksi mielestään huonoille työtehtäville nyrpistelevä ja mieluummin tuilla elävä nuorisokaan yksinään valtiolaivaa upota. Mielestäni ongelma on kuitenkin syvemmällä ja se liittyy asenteisiin. Samantyyppisiä esimerkkejä on epäilemättä löydettävissä useimmilta elämänalueilta joihin valtion toimet jotenkin liittyvät. Kansalaisilla on kovasti oikeuksia ja etuja, mutta kovin vähän velvollisuuksia. Kaikki tämä olisi ihan good ja fine jos Suomella olisi siihen rahaa. Nyt kuitenkin näyttää siltä, ettei niin enää entisessä mittakaavassa ole.

 

Korjausliike lienee siis paikallaan. Saapa nähdä miten Sipilä hallituksineen siinä onnistuu vai meneekö kaikki hirvittävällä tavalla pieleen kuten oppositio - tehtävänsä oppositiona täyttäen - ennustaa. Itse ainakin tunnustan rehellisesti, etten tiedä mikä olisi oikea tapa ruveta Suomen taloutta pelastamaan. Puuhastelemalla ja näennäispäätöksiä tekemällä se ei ainakaan onnistu, siitä edellinen hallituskausi toimi hyvänä esimerkkinä. Tässä mielessä olen itse taipuvainen ajattelemaan huononkin päätöksen olevan päättämättömyyttä parempi vaihtoehto. Sittenpähän nähdään. Ja voidaan tarvittaessa kurssia korjata. Ajautumalla tuskin ikinä tai missään päästään hyvään lopputulokseen.

 

Ja kun tuosta maailmanmatkailustakin oli edellä puhe, on hyvä muistaa Suomen olevan näiden leikkausten ja säästöjen jälkeenkin - sikäli kun ne toteutuvat - edelleen yksi maailman vauraimmista maista kansalaisilleen elää ja asua. Elintasokuilu vaikkapa moneen Afrikan maahan ei muutu käytännössä miksikään, niin syvä ja leveä se on.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Muuten hyvä. Paitsi että reaalimaailma. Yleistäminen on helppoa. Maailma vain ei ole yksinkertainen. Ja ihmisten tilanteet ovat hyvin erilaisia.

Miksi ihmiset eivät aina ota matalapalkkatyötä vastaan?
Suomi on tunnettu hyvin kalliiden elinkustannusten maana:

Mitä pitäisi tapahtua, että matalapalkkatyö kannattaa?

  • Ruuan hinnan tulee olla sellainen, että siihen on varaa.
  • Asumiskustannusten tulee olla sellaisia, että eläminen on mahdollista.
  • Harrastusten hinnan tulee olla järkeviä.
  • Maantieteelle emme mitään voi. Millä liikkuminen saadaan järkevän hintaiseksi Suomessakin?

Jne. Jne. Jne.

Sosiaalinen status ja vertailu muihin on meihin sisäänrakennettuna.
Ihmiset näkevät nykyisin todella tarkoin, millaisia mahdollisuuksia muilla on. Ja on hyvin luonnollista haluta sellaista myös itse. Koska netti.

Samalla matalapalkkatyöhön liittyy myös se matala status. Se ei olekaan mikään leikin asia. Se on kuolemanvakava asia, joka vaikuttaa terveyteen. Siitä alkaa olla tutkimusnäyttöäkin.

Heikko sosiaalinen status korreloi korkean stressin kanssa.
-> Korkea pitkittynyt stressi korreloi huonon terveyden kanssa. Monin tavoin.
-> Korkea pitkittynyt stressi korreloi oppimiskyvyn heikkenemisen kanssa.
-> Korkea pitkittynyt stressi vie jaksamiselta terää.

Ihmiset tietävät myös sen.

Ihmiset tietävät myös sen, että "amerikkalainen unelma" ei usein olekaan totta. Ihmiset tietävät sen, että matalapalkkatyöhön voi jäädä jumiin. Koko loppuelämäkseen.

Siitäkin on tutkimusnäyttöä.

Olen itse DI:ksi aikuisella iällä kouluttautuva. Olen myös start-up yrittäjä. Johon elämään toisinaan kuuluu se, että tulot start-up:in alkuvaiheissa eivät olekaan ihan leveitä.

Omia pieniä ratkaisujani.
Pyöräilen kesät talvet. Osin säästääkseni kustannuksissa. Osin siksi, että se on minullekin hyväksi. Auto on lähinnä välttämättömyys, koska ilman sitä ei Suomessakaan ihan helposti pärjää. Ja autoon uppoaa rahaa ihan liikaa. Ainakin start-up yrittäjän näkökulmasta.

Ja asun Helsingissä. Jossa asuminen maksaa. Paljon. Ihan liikaa myöskin.

Miksi asun Helsingissä?
Suuri osa potentiaalisistakin asiakkaista ja oleellisimmat kontaktit ovat järkevän etäisyyden päässä Helsingissä. Jos asuisin maaseudulla menisi matkustamiseen todella paljon aikaa ja rahaa.

Jos minulla olisi varaa, saattaisin rahoittaa start-up:ia matalapalkkatöillä. Yhtälö vain on mahdoton. Joutuisin tekemään useampia matalapalkkatöitä, että rahaa tulisi riittävästi.

Siksi rahaa tai voimavaroja ei jäisikään sille, mitä kaikkein mieluiten teen. Joka on tehdä jotain sellaista, joka hyödyttää monia ja mahdollisesti myös työllistää monia.

Miksi on tärkeää keskittää tarmonsa ja käyttää aikansa viisaasti?
Olen kokenut sellaisia elämänvaiheita, joissa olen tehnyt työtä 16-20 tuntia vuorokaudessa. Maailma muuttuu siihen tahtiin nykyisellään, että start-up yrittäjän eräs tärkeä "velvoite" on se, että hän uudistuu ja oppii koko ajan. Ja on siis valmis uudistamaan näkemyksiään. Siihen kuuluu väistämättä myös lepo. Vuorokaudessa on edelleen vain 24 tuntia. Viikossakaan ei vieläkään ole enempää kuin 7 vuorokautta.

Siksi minä en omassa tilanteessani ihan helpolla ottaisi matalapalkkatöitä vastaan. Koska joutuisin tekemään niitä vuorokaudessa enemmän, kuin mitä on järkevää, että saan toteutettua tärkeimpiä tavoitteitani. Kehitys edistyy maailmalla koko ajan. Kaikki aika, jota käytän start-up:in tavoitteiden kannalta epäoleellisiin asioihin on riski start-up:in menestykselle.

Joudun laskemaan todella tarkkaan tulot ja menot ja sen, että kuinka paljon aikaa "matalapalkkatyö" veisi itse päätavoitteeltani.

Joka siis on muuttaa maailma pieneltä osin paremmaksi. Siltä osin, kuin start-up firman siivet kantavat. Ja ehkä peräti työllistää ihmisiä. Ja tuottaa todellista ja aitoa hyötyä monen ihmisen elämään.

Jotkut ovat kuin Kauko Röyhkä. Jolla on intoa ja kiinnostusta etsiä niitä pieniä purosia monesta paikasta. Hän on ilmiselvästi myös siitä harvinainen, että häntä ei vaikuta hetkauttavan sosiaalinen status. Kaikki eivät kuitenkaan ole samanlaisia. Kaikilla ei ole samanlaisia kokemuksia kuin Kauko Röyhkällä. Onkoihan realistista vaatia tavallista suomalaista, työtöntäkään, (jolla siis on usein elämäntilanteesta ja huonosta sosiaalisesta statuksesta aiheutunut krooninen, pitkittynyt stressitila) olemaan heti kyvykäs kokoamaan pieniä tulovirtoja sieltä täältä? Kauko Röyhkältäkin sellaisen oppiminen on vienyt kymmeniä vuosia aikaa.

Ei vain ole olemassa leimasinratkaisuja ihmisten elämään.

Käyttäjän MichaelHenneken kuva
Michael Henneken

Täyttä asiaa.

On myöskin näyttöä siitä että liiallinen vyönkiristys isomassakin mittakaavassa ei tuota sitä tulosta millä massoille näitä "korjausliikkeitä" myydään.

http://www.hs.fi/m/tiede/a1386565241336?jako=8f447...

Käyttäjän havaintojamatkanvarrelta kuva
Tomi Tölli

"On myöskin näyttöä siitä että liiallinen vyönkiristys isomassakin mittakaavassa ei tuota sitä tulosta millä massoille näitä "korjausliikkeitä" myydään.

http://www.hs.fi/m/tiede/a1386565241336?jako=8f447..."

Hmm, ei vakuuta minua tämä artikkeli. Kovin tunteellista kurjuudella hekumointia. Varmaan kaikenlaista maailmassa sattuu, mutta sensaatiolehtien tyyliin asioita paatoksella käsittelevä kolumnisti saa minun puolestani jäädä omaan arvoonsa. Olen taipuvainen uskomaan, että asioista oikeasti tietävät eivät tähän tyylin kirjoita. Tämä toki on vain ja ainoastaan oma subjektiivinen mielipiteeni.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Suomen korkea ruuan hinta johtuu verotuksesta. Veroista puhdistettu ruuan hinta on eurooppalaista keskitasoa. Veroista taas lähes puolet kuluu tulonsiirtoihin. Siinäpä noidankehä.

Tupakointi, alkoholinkäyttö, lihavuus ja liikunnan puute selittävät sosiaaliluokkien väliset erot sairauksissa ja kuolleisuudessa käytännöllisesti katsoen kokonaan.

Päähäntaputtelulla saadaan päähäntaputeltavia.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Sosiaalinen status on merkittävä stressin aiheuttaja.
Tästä alkaa olla tieteellistä näyttöä.

Pitkäkestoinen ja jatkuva stressi on useiden terveysongelmien juurisyy.
Tästäkin alkaa olla tieteellistä näyttöä.

Pitkäkestoinen stressi, joka liittyy köyhyyteen, on kallista. Terveyskulut tulevat Suomelle maksuun joku kaunis päivä 100% varmuudella.

Käyttäjän havaintojamatkanvarrelta kuva
Tomi Tölli

"Päähäntaputtelulla saadaan päähäntaputeltavia."

Näin se taitaa olla. Turvaverkot ja sosiaaliturva ovat tarpeellisia asioita. Hädässä olevia tulee auttaa, enkä haluaisi asua yhteiskunnassa jossa niitä ei ole. Toisaalta olen myös sitä mieltä, ettei turvaverkkoja ole passiiviseen loikoiluun tarkoitettu. Kuten Röyhkä, myös itse näen että Suomessa on menty jossain määrin tähän. Laiskanpulskeaa on meno, sanoisinko.

Ruoan hintaan taitavat vaikuttaa myös osin Suomen pohjoinen sijainti ja pienet markkinat. Tosin onhan se halvempaa vaikkapa Virossa, jonka markkinat ovat vieä pienemmät ja sijainti lähes sama. Tosin Vironkin elintarvikehinnat ovat olleet viime vuodet melkoisessa nousussa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #6

TEM teetti asiasta tutkimuksenkin. Yllättäen myös kaupan sääntely korottaa hintoja ja se on meillä äärimmäisen tiukkaa. Monessa maassa kauppa tekee osan katteista esim lääkkeillä ja alkoholilla jolloin ruuan hinta on hiukan halvempi. Meillä näitä ei saa myydä.

Luonnollisesti iso pinta-ala ja pienet markkinat ovat ongelma. Koko kauppa onkin helvetillisen logistiikkaprobleeman ratkomista.

Ja kyllä minäkin sosiaaliturvaa kannatan. Mutta ei sillä saa ketään ostaa ulos työmarkkinoilta.

Käyttäjän havaintojamatkanvarrelta kuva
Tomi Tölli

"Ei vain ole olemassa leimasinratkaisuja ihmisten elämään."

Eipä ole ei. Herää kuitenkin kysymys, kuinka paljon yhteiskunnan sitten pitäisi ihmisten elämään vaikuttaa. Pitäisikö sen ystävällisesti ja holhoten ohjata kansalainen kehdosta hautaan, vai pikemminkin pysyä poissa tieltä. Mielslestäni Suomessa on menty liian pitkälle ensimmäisessä. Sääntö-Suomen tulisi ottaa askela taaksepäin. Tämä on ymmärrettävää, ovathan maasta nähdäkseni pitkään puuttuneet todelliset ongelmat. Tämä on johtanut sellaisten asioiden säätelyyn, jotka eivät oikeasti säätelyä tarvitsisi.

Kannustinloukut ovat suuri ongelma joita en tekstissäni sivunnut. Olisi tullut turhan pitkä teksti siitä jos olisin niin tehnyt. Nämä pitäisi ehdottomasti purkaa ja työn tekemisen pitäisi aina olla kannattavaa. Nythän näin ei Suomessa ole ja se passivoi. Jonkinlainen kansalaispalkka (tai millä nimellä sitä sitten kutsuttaisiinkaan) lienee ideana hyvä, ja jossain näin otsikon että tuore hallitus rajattua kokeilua tämän tiimoilta suunnittelisikin. Hyvä niin. Todellisuus kuitenkin on, että Suomessa taitaa jo nyt käytännössä olla kansalaispalkkajärjestelmä, se vain on äärimmisen byrokrattinen ja passivoiva.

Ja taas on hyvä muistaa, että ehdoton enemmistö maailman väestöstä elää tilanteessa, jossa valinnanmahdollisuutta ei ole. Jos työtä saa, on se otettava vastaan. Loppujen lopuksi tilanne, jossa voi valita ottaako työpaikan vastaan vai ei on maailman mittakaavassa äärimmäisen etuoikeutettu.

Toimituksen poiminnat