*

havaintojamatkanvarrelta

Kaikki blogit puheenaiheesta NATO Suomi Venäjä

Onko puolustuslainsäädäntömme ajan tasalla avunsaannin ja avunannon suhteen?

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi uudenvuodenpuheessaan Suomen kuuluvan vahvasti länteen.

Turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa Suomen läntisillä suhteilla ja avunsaannilla on suuri merkitys. Länsisuhteisiimme kuuluvat Nato-kumppanuuden lisäksi aktiivinen osallistuminen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, pohjoismaiseen yhteistyöhön ja kansainväliseen kriisinhallintaan.

Saisiko Suomi sittenkään EU-maiden apua kriisitilanteessa?

Suomen nykyinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka perustuu vuoden 2012 valtioneuvoston selostekoon. Selonteon turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimintalinjaan kuuluvat Nato-kumppanuuden lisäksi aktiivinen osallistuminen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, pohjoismaiseen yhteistyöhön ja kansainväliseen kriisinhallintaan. Suomelle EU:n yhtenäisyyden ja toimintakyvyn vahvistaminen on tärkeää.

Onko Venäjän ensi-isku Suomeen mahdollinen?

Ulkopoliittisen instituutin (UPI) vanhemman tutkijan Charly Salonius-Pasternakin uhkakuva Suomen joutumisesta Venäjän sotilaallisen ensi-iskun kohteeksi on kiinnostava. Tutkijan mielestä ”Venäjän viimeaikaiset toimet” antavat perusteen tällaiselle uhkakuvalle. Tällä hän viittaa ilmeisesti Krimin miehitykseen ja venäjän tukeen Itä-Ukrainan kapinallisille.

Miksi Suomella on puolustusvoimat?

Matti Villikari kyseli Mikko Elolta mitä varten Suomessa on puolustusvoimat ja miksi pidetään kertausharjoituksia. Hän jatkoi kysymystään "Olisikohan Ruotsin, Norjan tai Viron hyökkäyksen varalta??"

Venäjä-politiikkamme vaatii nyt perusteellisen läpikäynnin

Pääministeri Alexander Stubb on herättänyt keskustelua Suomen Venäjä-politiikasta. Ukrainan kriisi on ollut poliittisille päättäjille vaikea, Venäjä-suhteita on jouduttu ajattelemaan uudelta pohjalta. Etenkin Kokoomuksen ja Keskustan näkemykset Venäjästä ovat poikenneet toisistaan.

Venäjä-suhteissamme pohjimmiltaan kysymys on Suomen asemasta idän ja lännen välissä ja mikä on lopullinen asemamme Euroopassa. Tuota kysymystä ei vieläkään ole lopullisesti ratkaistu, vaikka Neuvostoliiton hajoamisesta on kulunut jo neljännesvuosisata. Etenkin Keskustalle aihe on ollut vaikea.

Venäjän uusi sotilasdoktriini vaikuttaa kovasti etenkin Suomeen

Venäjä on nyt siis uudistanut sotilasdoktriininsa, julkaisu tapahtui tapaninpäivänä. Venäjä on päivittänyt sotilasdoktriininsa yleensä 10 vuoden aikajaksoilla, edelliset doktriinit valmistuivat vuosina 2000 ja 2010. Tavanomaista lyhempi aikajakso johtuu nyt Venäjän mukaan geopoliittisen tilanteen muuttumisesta ja uusista sotilaallisista uhkista.

Merkittävänä tekijänä suhteessa Natoon doktriinissa on edelleen se, ettei Venäjä hyväksy puolustusliiton sotilaallisen infrastruktuurin siirtymistä Venäjän rajojen tuntumaan eikä myöskään Naton laajentumista.

Venäjän lähiulkomaapolitiikka Ukrainassa on nyt osoittautunut toimimattomaksi

Ukrainan tiistainen ilmoitus luopua liittoumattomuudesta ja pyrkimyksestä hakea Nato-jäsenyyttä on saanut Venäjän reagoimaan voimakkaasti. Uhkailu on kohdistunut niin Ukrainaan kuin myös Natoon ja ennen kaikkea Euroopan niihin maihin, jotka vielä eivät ole Naton jäseniä.

Kokoomuksen vai Keskustan Venäjä-linja olisi Suomelle parempi?

Venäjällä on Euroopan puolella neljä naapurimaata, joiden asemaa ei ole lopullisesti määritelty idän ja lännen välillä. Nämä maat ovat Suomi, Ukraina, Georgia ja Azerbaidžan. Viidennen naapurimaan Valko-Venäjän asema voidaan katsoa jo määritellyn Venäjän yhteyteen, vaikka Venäjän talouden romahtaessa maassa saattaa syntyä myös toisenlaisia ajatuksia. 

Liittoutumattomuuden loppu

Konflikti Baltiassa vetäisi Suomen ja Ruotsin mukaan (sotaan), otsikoi tänään virolainen Postimees-lehti. Velvollisuus auttaa on lehden mukaan luettavissa EU-sopimuksista. Postimees viittaa jutussaan Ulkopoliittisen insituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan lausuntoon. Nato-jäsenyyskeskustelua ei kunnolla edes käydä, mutta kuinka liittoutunut Suomi jo on?

Nato-jäsenyyden hakemista ei voi perustella hyvillä tai huonoilla ajoilla

Nyt on siis todettu pääministeri Stubbin ja presidentti Niinistön johdolla: ”Natoon ei kannata liittyä huonon sään aikana.”

Jos olisin Venäjän presidentti ja tehtäväni olisi noudattaa Venäjän nykyistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pitäen huolta maan eduista päätetyn politiikan mukaisesti, tulkitsisin tuon kannanoton seuraavasti:

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä