*

havaintojamatkanvarrelta

Kaikki blogit puheenaiheesta Suomalainen työelämä

Koulutus lähemmäksi työelämää järkeistämällä harjoittelukulttuuria

Koulutuskeskustelussa kyräillään jatkuvasti siitä, miten opinnot saataisiin vastaamaan työelämän tarpeita. On seksikästä sanoa, että vain asenne ratkaisee, mutta eiköhän se ole kokemus joka lopulta rekrytointinälkäpelin ratkaiseeKokemusten keräämisen mahdollistamista on helpotettava. Koulutussopimuksen käyttöönotto toivottavasti mullistaa ammattikoulukentän parempaan suuntaan, mutta mitä meidän pitäisi tehdä korkeakoulusektorin kanssa?

Terve järki ja oikeudenmukaisuus

Ollakseen viisas käytännössä ei tarvitse olla loistavan älykäs, ja myöskään loistava älykkyys ei automaattisesti tuo mukanaan käytännön viisautta. Ilman tuota viisautta saadaan lähinnä vahinkoa aikaan. Käytännön viisaus on kenties outo termi, - maalaisjärjestä perinteisesti puhutaan Suomessa, mutta tuo käsite alkaa olla jo hitusen vieras tai vanhentunut. Kenties terve järki on paras termi. Talous ja politiikka monesti unohtavat tuon terveen järjen, mieluummin tukeudutaan sääntöihin ja kannustimiin kuin ihmisten haluun ja viisauteen tehdä asioita oikein.

Raha ei ole ainoa kannustin - vaikka toki yksi

Nobelistimme Bengt Holmström on todennut, että hänen ollessaan Nokian hallituksessa vuosina 1999–2012 johdon palkkiot menivät kohtuullisista täysin kammottaviksi.

Laajentaisin keskustelua pelkästään yritysjohtajien kannustimista työelämän ja yhteiskunnan kannustimiin yleensäkin.

MITÄ TYÖELÄMÄÄN TULEE...

Eivätkö rahan lisäksi kannustimia ole:

Millä on merkitystä työelämässä?

Laitanpa soppaan lusikkani minäkin. Huomasin männä päivänä lööpin, jossa homoseksuaali ei saanut töitä (iltasanomat, iltalehti?). En edes tuota avannut. Pitäisikö sukupuolen, sukupuolettomuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai uskonnollisuuden vaikuttaa työelämässä? Mielestäni ei. Mitä merkitystä tällä asialla on oikeasti työn tekemisen kannalta?

Silpputyö silppuaa ihmisen. Perustulo eheyttää

Tulevaisuudessa kellään ei ole pysyviä työpaikkoja, eikä sitä voi estää. Kaikista tulee yrittäjiä. Työ tulee koostumaan kaikesta mahdollisesta oman osaamisen kauppaamisesta”. Näin kuvaillaan monesti mediassa työelämän tulevaisuutta merkittävien henkilöiden suilla.

Mitä epävarma toimeentulo tekee keskivertoihmiselle?

Mihin on kadonnut vastuu?

Meillä puhutaan ja puuhataan KIKYä, jotta taloutemme voisi kasvaa paremmin. Onko se realistista, ellemme ensin löydä vastuuta kantavia yrittäjiä ja yrittäjähenkisiä työntekijöitä lisää?

Eikö työn tulos parane silloin kun työstä aiheutuvat kaikki kulut ovat mahdollisimman pienet? Pelkkää palkkaa pudottamalla leikkaamme kasvua lisää. Siksi olisi tartuttava myös muihin turhiin menoihin, jotka kaikki rasittavat sekä yritysten tulosta, mutta myös yheisöverotuottoa, koska sitä maksetaan tuloksesta.

Nuoria käytetään hyväksi politiikassa ja työmarkkinoilla

Viime viikolla päiviteltiin lehdissä, että ammattiyhdistykset eivät kiinnosta enää alle 25-vuotiaita. Syitä ihmeteltiin isosti. Asiantuntijalta tilattu mahdollisimman paljon vastakkainasettelua luova mielipide kertoi aikojen muuttumisesta, arvomuutoksista ja tietenkin AY-liikkeen vanhanaikaisuudesta. Listalta unohtui "tutkimustulos", jossa viitattaisiin työntekijöiden neuvotteluaseman ja oikeusturvan parantuneen maagisesti työpaikoilla niin paljon, että liittoja ei enää tarvita. Miksikö tämä propagandalta lemahtava ärsytti minua?

Työn määrä vähenee, ei lisäänny

Työn lisäämisestä niin yksittäiselle palkansaajalle kuin kansantaloudelle kokonaisuudessaan keskustellaan jatkuvasti. Miksi kuitenkin työtuntien jatkuvasta vähentymisestä vaietaan?

OECD:n tilastot paljastavat kuitenkin tosiasian: Työtuntien määrä niin työntekijää  kohden kuin kansantalouden kokonaisuudessakin on ollut jatkuvassa laskussa vuosikymmeniä. Samaan aikaan bruttokansantuote henkeä kohden on kasvanut radikaalisti. Mikäli suhteutamme työtuntien määrä vähentymiseen jatkuvan väestönkasvumme on muutos vieläkin suurempi.

Haluatko miljonääriksi jakamalla?

Eilen järjestettiin Helsingissä seminaari, jossa puhuttiin mm. jakamistaloudesta. Eli siitä, kun jokainen joka osaa tai omistaa jotakin, pääsee tarjoamaan sitä kaikille. Jakamistalouden maailma on niiden, joilla on asunnossaan tyhjä huone, autossaan tilaa matkustajalle, autotallissa käyttöä kaipaava työkalu tai päänupissa käyttämätöntä osaamispääomaa.

Totuus suomalaisten lomista - paljon pidempiä kuin tilastot

Suomalaisen yritystoiminnan pahimmat jarrut ovat lomat ja huhut. Lomat ovat paljon pidempiä kuin missään kalenterissa on kirjoitettu ja huhut saavat kaikki toimimaan sopulin lailla.

Suomalaisten joululoma alkaa suunnilleen 15.12. ja päättyy lopullisesti hiihtoloman jälkeen. Pääsiäistä tarvitaan siksi, koska hiihtoloman jälkeinen puristus vie loputkin mehut. Kesäloma alkaa heinäkuun toisella viikolla ja jatkuu elokuun puoliväliin, hyvän kelin sattuessa elokuun loppuun saakka.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä