havaintojamatkanvarrelta

Politiikka

Niistä sisällöistä

Harkimon ja Jungnerin uudesta poliittisesta liikkeestä riittää pöhinää. Kohu näyttää olevan jälleen kerran henkilöihin menevää mutu-spekulointia jota julkisuus tosin rakastaa. Päällimmäisiä spekuloitavia taitaa olla tulevan pääministerin puolue ja nimi. Aivan kuin tulevat Eduskuntavaalit olisivat pelkkä muodollisuus tässä pelissä. Ehkä ovatkin?

Mihin Harkimon- Jungnerin irtiotto johtaa?

Aiheuttaako  kokoomuksenkin valtapeli  persut tai väyryset?  Onko Harkimon  ja Jungnerin  poliittinen ”avioliitto” ja irtiotto merkki kokoomuksen sirpaloitumisesta ja hajaannuksesta?

Käykö niin, että kokoomus menettää havittelemansa  vaalivoiton tulevissa ek-vaaleissa eikä Orposta tulekaan toivottua pääministeriä nähtyjen sdp-voittoisten gallup-numeroiden enteillessä vaalitappiota ”sekoomukselle” ja voittoa demareille? Onko SDP:n puheenjohtaja Rinne tuleva pääministeri?

Mihin Harkimon- Jungnerin irtiotto johtaa?

Aiheuttaako  kokoomuksenkin valtapeli  persut tai väyryset?  Onko Harkimon  ja Jungnerin  poliittinen ”avioliitto” ja irtiotto merkki kokoomuksen sirpaloitumisesta ja hajaannuksesta?

Käykö niin, että kokoomus menettää havittelemansa  vaalivoiton tulevissa ek-vaaleissa eikä Orposta tulekaan toivottua pääministeriä nähtyjen sdp-voittoisten gallup-numeroiden enteillessä vaalitappiota ”sekoomukselle” ja voittoa demareille? Onko SDP:n puheenjohtaja Rinne tuleva pääministeri?

Harkimo ryhtyy lobbariksi

Yksinpurjehtija Harry Harkimo erosi puolueesta, kun turhautui vaikutusmahdollisuuksien puutteeseen. Luoviminen kokoomuksen puoluealuksessa ei tyydyttänyt ja niinpä hän hyppäsi tyyrpuurin puolelta vapaaseen kuviokelluntaan. Seuraan saattavat liittyä demareista myös tyyrpuurin puolelta loikannut Mikael Jungner, sekä koko elämänsä edellä mainittua kuviokelluntaa harrastanut Tuomas Enbuske.

Startup ajattelu tervetullutta politiikkaan!

Poliittisen päätöksenteon ongelma on nähdäkseni siinä, että kaikki haluavat mainetta hyvistä päätöksistä ja ideoista, mutta harva kantaa vastuun huonoista päätöksistä. Lisäksi politiikan moniäänisyys on vaikeasti johdettavaa, mutta tuskin mahdotonta. 

Kaikkia olisi kuultava vaikka poliittinen päätöksenteko perustuu Suomessa julistavaan hallitukseen ja arvostelevaan oppositioon. Olisi mahtavaa, jos lähes jokainen kansalainen voisi löytää omanlaisen vaikutuskeinon yhteiskunnassa poliittisen järjestelmän osana.

Tietoyhteiskunta on kääntynyt itseään vastaan

 

Yhteiskunnan jaksoja selitetään uskottavasti, mutta teknologiakeskeisesti Kondratieffin aaltoina: teollisuus, höyrykone, sähkö, liikenne ja IT. Nykyistä eli kuudetta aaltoa ei selitä mikään kehitysaskel. Elämme sekavuuden aikaa, joka saattaa johtaa vakavaan romahdukseen, sillä käsitys tiedosta ja totuudesta hukkuu itsekkään ajattelun (ahneus) alle. Tämä näkyy Suomessa monilla tasoilla valtataisteluina.


Sekavuuden toteutuminen akateemisessa yhteisössä

Eduskunnassa on turha kinata: "aktivointia" Paavo Lipposesta Juha Sipilään

Poliitikon muisti on muisti on hyvä, mutta lyhyt. Tänään eduskunnassa kinattiin, kuka on tehnyt mitä työllisyyspolitiikassa ja kuka ymmärtää työmarkkinoita ja kuka ei. Nykyhallituksen toimet ovat pitkälle meneviä, mutta Suomessa kaikkien hallistusten ja puolueiden pääsiallinen työllisyyspolitiikan kalupakki on ollut monenlainen "aktivointi".

Cityliberaalin näköinen mies: Jouni Ovaska on keskustalle helppo syntipukki

Kun vaalirahakohun jäljiltä keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen hävisi kuuluisaan perunakellariinsa, puhuttiin, että enää huonompaa puoluesihteeriä ei keskusta voi saada. Valittiin Timo Laaninen. Laanisen kauden jälkeen sanottiin, että enää huonompaa ei keskusta voi saada. Valittiin Jouni Ovaska. Ja taas huonompaa puoluesihteeriä ei keskusta enää voi saada.

Näin jupistaan keskustasta.

Kokoomus tyhjentää Itä-Suomea

Kuopio ja Itä-Suomi saavat jälleen hallitukselta turpaan. Ministeri Kai Mykkäsen esitys keskittää taas yksi valtion hallinnon työpaikka Kuopiosta Helsinkiin on jatkumo hallituksen keskittävästä kokoomuslaisesta politiikasta. Kriisinhallintakeskuksen siirtoesitys kuvaa hallituksen surullista keskittämispolitiikkaa. Tekisi jo mieleni kirota!

Kirkko, rukous ja virsi kuuluvat suomalaisten arkeen

Suomalaisista evankelisluterilaisen kirkon jäseniä on tätä nykyä hieman yli 71 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla kirkkoon kuuluu noin 80-90 prosenttia asukkaista. Länsimaisittain olemme hyvin uskonnollista kansaa.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä