Euroopan unioni http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132717/all Tue, 10 Apr 2018 11:58:07 +0300 fi Muuttuuko EU:n suunta Valéry Giscard d'Estaingin toivomalla tavalla? http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253590-muuttuuko-eun-suunta-valery-giscard-destaingin-toivomalla-tavalla <p>Nyt kuuluu EU:n kehittämisen suunnasta uusia tuulahduksia jopa perustajajäsenmaan Ranskan suunnalta. Ei suinkaan nykyisen presidentin Macronin ulostulona vaan 92-luvulla maan presidenttinä olleen&nbsp;<strong>Valéry Giscard d&#39;Estaingin</strong>.</p><p><strong>Valéry Giscard d&#39;Estaing</strong> haluaa vielä muuttaa unionin suuntaa nykyisestä kansallisvaltioiden päätösvallan suuntaan ja vähentää komission päätösvaltaa sekä komissaarien määrää. Hänen ehdotuksensa pohjautuu näkemykseen, jonka mukaan Maastrichtin sopimuksen allekirjoittamisen hetkellä Kiina ei ollut yhtä tärkeä kuin nykyään sekä Yhdysvalloilla oli tiivis yhteys kauppapolitiikassa Euroopan maihin. Tänään kaikki tämä asetelma on muuttunut. Maailma on muuttunut, mutta Eurooppa ei ole mennyt eteenpäin.</p><p>&nbsp;</p><p>Hän jatkaa vielä unionin tilan olevan &rdquo;syvällinen sekaannus&rdquo;, sillä se on heikko, byrokraattinen ja perinteiset menetelmät ovat sekavia eivätkä tuota enää tyydyttäviä ja innotaviisia tuloksia.</p><p>Kuinka oikeassa onkaan Valéry Giscard d&#39;Estaing. Unionia on monilla toimillaan viety härkäpäisesti tiiviimpään liittovaltion suuntaan ja viety monilla toimilla maiden omaa päätösvaltaa oleellisilta osin pois komission suuntaan. Tämä ei ole oikea suunta unionin kehittämiseksi Valéry Giscard d&#39;Estaingin mielestä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>On viimeinen tilaisuus luoda uusin suunta Euroopalle Giscardin mukaan.</strong> Se vaatii uudelleen käynnistämisen hankkeen, johon kuuluvat 12 eurooppalaista maata; Saksa, Ranska, Italia, Alankomaat, Belgia ja Luxemburg sekä Espanja, Portugali, Irlanti, Itävalta, Suomi ja Puola.</p><p>Giscard hahmottaa vaatimuksen erityisten instituutioiden perustamista; yhteläisen talousarvion ja verojärjestelmän ilman perussopimuksen muuttamista. Verojärjestelmässä kyse olisi vain nykyisen korvaamisesta uudella yksinkertaisemmalla ja ymmärrettävämmällä verojärjestelmällä.</p><p>Nykyinen järjestelmä on aikansa elänyt ja saa mennä hyvin monimutkaisena ja velkaannuttavana. Giscardin mukaan maahanmuuttopolitiikka on EU:n suurin uhka liittyen väestön kasvuun maailmassa. Maahanmuuttajien määrä tullee kasvamaan, mutta Euroopan vastaanottokyky on hänen mukaansa saavuttanut vastaanottokykyrajan.</p><p>&nbsp;</p><p>Giscardin ehdottama suunnitelma on varsin mielenkiintoinen monestakin syystä. Ensinnäkin kiinnittää huomiota ettei Ruotsi eikä Tanska kuulu tuohon 12 maan joukkioon. Miksiköhän? Onko euro syynä?&nbsp; Sitten voikin kysyä Suomen sijoittumista yksin Pohjoismaana tuohon joukkoon. Onko se enää viisasta, kun meillä on jokseenkin tiivis yhteistyö Pohjoismaiden kesken? Haluammeko eristäytyä läntisistä naapurimaistamme?</p><p>Mielenkiintoista on tuossa suunnitelmassa se, että Puola on mukana kuvioissa, vaikka maata on kovakouraisesti kritisoitu komission suunnalta. Puolan rahayksikkö ei ole euro vaan zloty, joten tuossa valossa joutuu Ruotsin ja Tanskan asema outoon valoon.</p><p>&nbsp;</p><p>Vielä Giscardin mukaan Bryssel on kahminut toimivaltuuksia jäsenmailta itselleen liikaa. Tämä on johtanut eurooppalaisen järjestelmän vääristymiseen ja on jo johtanut unionia epäsuotuisaan suuntaan. EU on luonut itselleen liian kunnianhimoiset tavoitteet ja tehnyt itsestään &rdquo;Euroopan hallituksen&rdquo; jota se ei ole, sillä tällä hetkellä Euroopalla ei ole hallitusta.</p><p>&nbsp;</p><p>Giscardin ottamista kannanotoista unionin kehittämiseksi aivan toiseen suuntaan kuin mihin sitä on viety, voi ryhtyä pohtimaan mitä tapahtuisi noiden hänen suunnitelmiensa jälkeen, jos ne toteutettaisiin sellaisenaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Lähde;</p><p><a href="https://www.politico.eu/article/valery-giscard-destaing-toward-a-smaller-europe/">https://www.politico.eu/article/valery-giscard-destaing-toward-a-smaller-europe/</a></p><p><a href="http://www.europa-vge.com/wp-content/themes/vge/_img/carte-europa.gif" title="http://www.europa-vge.com/wp-content/themes/vge/_img/carte-europa.gif">http://www.europa-vge.com/wp-content/themes/vge/_img/carte-europa.gif</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nyt kuuluu EU:n kehittämisen suunnasta uusia tuulahduksia jopa perustajajäsenmaan Ranskan suunnalta. Ei suinkaan nykyisen presidentin Macronin ulostulona vaan 92-luvulla maan presidenttinä olleen Valéry Giscard d'Estaingin.

Valéry Giscard d'Estaing haluaa vielä muuttaa unionin suuntaa nykyisestä kansallisvaltioiden päätösvallan suuntaan ja vähentää komission päätösvaltaa sekä komissaarien määrää. Hänen ehdotuksensa pohjautuu näkemykseen, jonka mukaan Maastrichtin sopimuksen allekirjoittamisen hetkellä Kiina ei ollut yhtä tärkeä kuin nykyään sekä Yhdysvalloilla oli tiivis yhteys kauppapolitiikassa Euroopan maihin. Tänään kaikki tämä asetelma on muuttunut. Maailma on muuttunut, mutta Eurooppa ei ole mennyt eteenpäin.

 

Hän jatkaa vielä unionin tilan olevan ”syvällinen sekaannus”, sillä se on heikko, byrokraattinen ja perinteiset menetelmät ovat sekavia eivätkä tuota enää tyydyttäviä ja innotaviisia tuloksia.

Kuinka oikeassa onkaan Valéry Giscard d'Estaing. Unionia on monilla toimillaan viety härkäpäisesti tiiviimpään liittovaltion suuntaan ja viety monilla toimilla maiden omaa päätösvaltaa oleellisilta osin pois komission suuntaan. Tämä ei ole oikea suunta unionin kehittämiseksi Valéry Giscard d'Estaingin mielestä.

 

On viimeinen tilaisuus luoda uusin suunta Euroopalle Giscardin mukaan. Se vaatii uudelleen käynnistämisen hankkeen, johon kuuluvat 12 eurooppalaista maata; Saksa, Ranska, Italia, Alankomaat, Belgia ja Luxemburg sekä Espanja, Portugali, Irlanti, Itävalta, Suomi ja Puola.

Giscard hahmottaa vaatimuksen erityisten instituutioiden perustamista; yhteläisen talousarvion ja verojärjestelmän ilman perussopimuksen muuttamista. Verojärjestelmässä kyse olisi vain nykyisen korvaamisesta uudella yksinkertaisemmalla ja ymmärrettävämmällä verojärjestelmällä.

Nykyinen järjestelmä on aikansa elänyt ja saa mennä hyvin monimutkaisena ja velkaannuttavana. Giscardin mukaan maahanmuuttopolitiikka on EU:n suurin uhka liittyen väestön kasvuun maailmassa. Maahanmuuttajien määrä tullee kasvamaan, mutta Euroopan vastaanottokyky on hänen mukaansa saavuttanut vastaanottokykyrajan.

 

Giscardin ehdottama suunnitelma on varsin mielenkiintoinen monestakin syystä. Ensinnäkin kiinnittää huomiota ettei Ruotsi eikä Tanska kuulu tuohon 12 maan joukkioon. Miksiköhän? Onko euro syynä?  Sitten voikin kysyä Suomen sijoittumista yksin Pohjoismaana tuohon joukkoon. Onko se enää viisasta, kun meillä on jokseenkin tiivis yhteistyö Pohjoismaiden kesken? Haluammeko eristäytyä läntisistä naapurimaistamme?

Mielenkiintoista on tuossa suunnitelmassa se, että Puola on mukana kuvioissa, vaikka maata on kovakouraisesti kritisoitu komission suunnalta. Puolan rahayksikkö ei ole euro vaan zloty, joten tuossa valossa joutuu Ruotsin ja Tanskan asema outoon valoon.

 

Vielä Giscardin mukaan Bryssel on kahminut toimivaltuuksia jäsenmailta itselleen liikaa. Tämä on johtanut eurooppalaisen järjestelmän vääristymiseen ja on jo johtanut unionia epäsuotuisaan suuntaan. EU on luonut itselleen liian kunnianhimoiset tavoitteet ja tehnyt itsestään ”Euroopan hallituksen” jota se ei ole, sillä tällä hetkellä Euroopalla ei ole hallitusta.

 

Giscardin ottamista kannanotoista unionin kehittämiseksi aivan toiseen suuntaan kuin mihin sitä on viety, voi ryhtyä pohtimaan mitä tapahtuisi noiden hänen suunnitelmiensa jälkeen, jos ne toteutettaisiin sellaisenaan.

 

Lähde;

https://www.politico.eu/article/valery-giscard-destaing-toward-a-smaller-europe/

http://www.europa-vge.com/wp-content/themes/vge/_img/carte-europa.gif

 

]]>
10 http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253590-muuttuuko-eun-suunta-valery-giscard-destaingin-toivomalla-tavalla#comments Angela Merkel Emmanuel Macron Euroopan unioni Ranska Tue, 10 Apr 2018 08:58:07 +0000 Sirpa Abdallah http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253590-muuttuuko-eun-suunta-valery-giscard-destaingin-toivomalla-tavalla
Kansalliskielistä meininkiä http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253497-kansalliskielista-meininkia <p>Useimmat tajunnevat, että kansallisvaltioiden aika on ohi. Parempaa järjestelmää ei vain ole keksitty, väitetään. Poliitikon on pakko sanoa peräkkäisissä lauseissa: &quot;Tietenkin vastustamme veroparatiiseja&quot; ja &quot;Emme tietenkään hyväksy yleiseurooppalaista verotusoikeutta&quot;.</p><p>Itseäni en ole koskaan tuntenut kovin suomalaiseksi, pirkanmaalaiseksi ja eurooppalaiseksi kylläkin. Kiven, Sillanpään, Viidan ja Linnan kielen tiedän kyllä omakseni. Hämeen kielen siis.</p><p>Svean, Götan ja Taalainmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas Kustaa III kävi Tammerkosken rannalla katsomassa Euroopan parhaalle kaupungille paikan. Kaupunkimme perustaja oli Preussin Fredrik Suuren sisarenpoika ja Venäjän Katariina Suuren serkku. Näin kansallisia ovat juuremme.</p><p>Ei kaupungista kummempaa kasvanut ennen kuin Skotlannista tuli Finlayson panemaan vauhtia. Kaupungin perustaja oli silloin jo murhattu, mutta hänen paras kaverinsa Armfelt oli vaihtanut pääkaupunkia Tukholmasta Pietariin, eivätkä tavalliset tamperelaiset juuri muutosta havainneet.</p><p>Kansallisvaltioiden systeemi on perustettu moneen kertaan: Westphalenin rauhassa 1648; Wienin kongressissa 1815; ensimmäisen maailmansodan rauhassa ja Kansainliitossa; toisen maailmansodan rauhassa ja Yhdistyneissä kansakunnissa. Ei siitä ole oikein mitään tullut, kun suurvalloilla on veto-oikeus.</p><p>Periaatteessa moderniin maailmaan sopivin systeemi olisi Euroopan unioni. Jos se olisi demokraattinen, eli jos sillä olisi europarlamentille vastuullinen hallitus. Jos se olisi alueiden Euroopan liittovaltio.</p><p>Vastatkaa realistisesti kysymykseen: huolehtiiko eurooppalaisten edusta parhaiten 1. Xin Kiina 2. Putinin Venäjä 3. Trumpin Yhdysvallat 4. Jokin muu, mikä?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Useimmat tajunnevat, että kansallisvaltioiden aika on ohi. Parempaa järjestelmää ei vain ole keksitty, väitetään. Poliitikon on pakko sanoa peräkkäisissä lauseissa: "Tietenkin vastustamme veroparatiiseja" ja "Emme tietenkään hyväksy yleiseurooppalaista verotusoikeutta".

Itseäni en ole koskaan tuntenut kovin suomalaiseksi, pirkanmaalaiseksi ja eurooppalaiseksi kylläkin. Kiven, Sillanpään, Viidan ja Linnan kielen tiedän kyllä omakseni. Hämeen kielen siis.

Svean, Götan ja Taalainmaan kuningas ja Suomen suuriruhtinas Kustaa III kävi Tammerkosken rannalla katsomassa Euroopan parhaalle kaupungille paikan. Kaupunkimme perustaja oli Preussin Fredrik Suuren sisarenpoika ja Venäjän Katariina Suuren serkku. Näin kansallisia ovat juuremme.

Ei kaupungista kummempaa kasvanut ennen kuin Skotlannista tuli Finlayson panemaan vauhtia. Kaupungin perustaja oli silloin jo murhattu, mutta hänen paras kaverinsa Armfelt oli vaihtanut pääkaupunkia Tukholmasta Pietariin, eivätkä tavalliset tamperelaiset juuri muutosta havainneet.

Kansallisvaltioiden systeemi on perustettu moneen kertaan: Westphalenin rauhassa 1648; Wienin kongressissa 1815; ensimmäisen maailmansodan rauhassa ja Kansainliitossa; toisen maailmansodan rauhassa ja Yhdistyneissä kansakunnissa. Ei siitä ole oikein mitään tullut, kun suurvalloilla on veto-oikeus.

Periaatteessa moderniin maailmaan sopivin systeemi olisi Euroopan unioni. Jos se olisi demokraattinen, eli jos sillä olisi europarlamentille vastuullinen hallitus. Jos se olisi alueiden Euroopan liittovaltio.

Vastatkaa realistisesti kysymykseen: huolehtiiko eurooppalaisten edusta parhaiten 1. Xin Kiina 2. Putinin Venäjä 3. Trumpin Yhdysvallat 4. Jokin muu, mikä?

]]>
54 http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253497-kansalliskielista-meininkia#comments Agricolan päivä Euroopan unioni Suurvallat Tampere Sun, 08 Apr 2018 08:15:58 +0000 Jari-Pekka Vuorela http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253497-kansalliskielista-meininkia
Eurovaalit voisi järjestää paremminkin http://villekivinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253313-eurovaalit-voisi-jarjestaa-paremminkin <p>Kirjoitin taannoin siitä, <a href="http://villekivinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242311-vaalit-voisi-jarjestaa-paremminkin">kuinka vaalit voisi järjestää paremminkin Suomessa</a>, ja silloin ohitin eurovaalit ajatellen paneutuvani asiaan pidemmin kunhan kerkeän, ja nyt on se aika.&nbsp;<br /><br />Seuraavat europarlamenttivaalit järjestetään kesällä 2019, ja jollei merkittäviä muutoksia tapahdu, ne toteutetaan kuten edellisetkin vuonna 2014. Eurovaaleissa kansalliset puolueet asettavat ehdokkaat vaaleihin omien puolueidensa sisältä, ja kansallinen puolue kuuluu johonkin europarlamentin kahdestatoista* puolueesta. Vaaleissa on jaossa 751** paikkaa jotka on jyvitetty valtioille asukasmäärien suhteessa ja pienille maille on annettu bonuspaikkoja niiden painoarvon kasvattamiseksi. Europarlamentissa kuitenkin kukin edustaja edustaa omaa europuoluettaan, ei kansallisvaltiotaan tai kansallista puoluettaan.&nbsp;<br /><br />Kukin maa päättää itsenäisesti millä vaalitavalla maa lähettää edustajansa europarlamenttiin. Suomessa vaaleissa valitaan 13 meppiä ja vaalit toimitetaan yhtenä vaalipiirinä d&#39;Hondtin menetelmällä, aivan kuten kansallisissa vaaleissakin. Tämä ei kuitenkaan ole paras tapa.<br /><br />Kansallisten härdellien sijaan vaalit tulisi toimittaa kaikkialla EUssa <a href="http://villekivinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242311-vaalit-voisi-jarjestaa-paremminkin">jo aikaisemmin mainostamallani siirtoäänivaalitavalla</a>, niin että europuolueet, kansallisten puolueiden sijaan, asettavat ehdokkaat vaaleihin, koko EUn toimiessa yhtenä vaalipiirinä. Tällöin kouvolalainen kansalainen voisi äänestää klatovylaista ehdokasta, jos kokee tämän itselleen sopivimmaksi ehdokkaaksi, ja kaikkien kansalaisten äänillä on sama painoarvo &quot;yksi ihminen - yksi ääni&quot; -periaatteen mukaisesti.&nbsp;<br /><br />Tämä toisi europuolueet lähemmäksi äänestäjiä, jolloin kiinnostus ottaa selvää niistä, niiden eroista ja keskeisistä kysymyksistä kasvaisi. Lisäksi päästäisiin eroon, toivottavasti, edustajien kotiinpäin vetämisestä ja siltarummuista. Jos se tarpeelliseksi nähtäisiin, mikä lienee valitettava totuus, voitaisiin kullekin jäsenmaalle jyvittää yksi tai kaksi &quot;varmaa paikkaa&quot;, niin että 1-2 kustakin maasta eniten ääniä saaneet kansalaiset pääsisivät varmuudella parmamenttiin, ohittaen suositummat ehdokkaat.<br /><br /><br /><br /><br />*Kahdestatoista europuolueesta vain kahdeksalla on edustajia europarlamentissa.<br /><br />**751 on alkuluku, joten kaikkien edustajien ollessa paikalla äänestystulos ei voi mennä tasan, jos kaikki myös äänestävät, metapoliittisena kuriositeettina se on erittäin tyyydyttävää, ja kaikkien päättävien elinten jäsenmäärien tulisikin aina olla alkulukuja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kirjoitin taannoin siitä, kuinka vaalit voisi järjestää paremminkin Suomessa, ja silloin ohitin eurovaalit ajatellen paneutuvani asiaan pidemmin kunhan kerkeän, ja nyt on se aika. 

Seuraavat europarlamenttivaalit järjestetään kesällä 2019, ja jollei merkittäviä muutoksia tapahdu, ne toteutetaan kuten edellisetkin vuonna 2014. Eurovaaleissa kansalliset puolueet asettavat ehdokkaat vaaleihin omien puolueidensa sisältä, ja kansallinen puolue kuuluu johonkin europarlamentin kahdestatoista* puolueesta. Vaaleissa on jaossa 751** paikkaa jotka on jyvitetty valtioille asukasmäärien suhteessa ja pienille maille on annettu bonuspaikkoja niiden painoarvon kasvattamiseksi. Europarlamentissa kuitenkin kukin edustaja edustaa omaa europuoluettaan, ei kansallisvaltiotaan tai kansallista puoluettaan. 

Kukin maa päättää itsenäisesti millä vaalitavalla maa lähettää edustajansa europarlamenttiin. Suomessa vaaleissa valitaan 13 meppiä ja vaalit toimitetaan yhtenä vaalipiirinä d'Hondtin menetelmällä, aivan kuten kansallisissa vaaleissakin. Tämä ei kuitenkaan ole paras tapa.

Kansallisten härdellien sijaan vaalit tulisi toimittaa kaikkialla EUssa jo aikaisemmin mainostamallani siirtoäänivaalitavalla, niin että europuolueet, kansallisten puolueiden sijaan, asettavat ehdokkaat vaaleihin, koko EUn toimiessa yhtenä vaalipiirinä. Tällöin kouvolalainen kansalainen voisi äänestää klatovylaista ehdokasta, jos kokee tämän itselleen sopivimmaksi ehdokkaaksi, ja kaikkien kansalaisten äänillä on sama painoarvo "yksi ihminen - yksi ääni" -periaatteen mukaisesti. 

Tämä toisi europuolueet lähemmäksi äänestäjiä, jolloin kiinnostus ottaa selvää niistä, niiden eroista ja keskeisistä kysymyksistä kasvaisi. Lisäksi päästäisiin eroon, toivottavasti, edustajien kotiinpäin vetämisestä ja siltarummuista. Jos se tarpeelliseksi nähtäisiin, mikä lienee valitettava totuus, voitaisiin kullekin jäsenmaalle jyvittää yksi tai kaksi "varmaa paikkaa", niin että 1-2 kustakin maasta eniten ääniä saaneet kansalaiset pääsisivät varmuudella parmamenttiin, ohittaen suositummat ehdokkaat.




*Kahdestatoista europuolueesta vain kahdeksalla on edustajia europarlamentissa.

**751 on alkuluku, joten kaikkien edustajien ollessa paikalla äänestystulos ei voi mennä tasan, jos kaikki myös äänestävät, metapoliittisena kuriositeettina se on erittäin tyyydyttävää, ja kaikkien päättävien elinten jäsenmäärien tulisikin aina olla alkulukuja.

]]>
0 http://villekivinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253313-eurovaalit-voisi-jarjestaa-paremminkin#comments EU Eurooppa Euroopa Euroopan parlamentti Euroopan unioni Vaalit Wed, 04 Apr 2018 15:19:07 +0000 Ville Kivinen http://villekivinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253313-eurovaalit-voisi-jarjestaa-paremminkin
EU-maiden pienituloisuusasteet http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253293-eu-maiden-pienituloisuusasteet <p>Koska Suomessa kertoillaan, että <a href="http://findikaattori.fi/fi/103">yli 10% on pienituloisia</a>, niin ajattelin vertailla koko Euroopan Unionin tasolla, jotta luvut olisivat jotenkin vertailukelpoisia.</p><p>&nbsp;</p><p>Eurostatilta nyysin <a href="http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=ilc_di01&amp;lang=en">2016 vuoden tulonjakolukuja</a>. Sitten toiselta <a href="http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/show.do?dataset=ilc_di04&amp;lang=en">Eurostatin sivulta</a> löytyi luku, että EU:n mediaanitulot kotitaloutta kohti vuonna 2016 olivat 16561 euroa. Siitä sitten lyhyellä matematiikalla 60% pienituloisuusraja on 9936,6 euroa.</p><p>Sitten pääsinkin laskeskelemaan, että kuinka moni desiili ja tai prosentti jäi tuon pienituloisuusrajan alapuolelle.</p><p>Minulla ei ollut sen tarkempia tietoja mitä Eurostat nyt tarjosi tavan talliaisille, joten siksi nuo prosentit ovat noin lavealla haarukalla. Ensimmäisestä 5% löytyi tietoa, sekä sen jälkeen seuraavista desiileistä, kymmenprosenteista. Käytin vielä ostovoimakorjattuja lukuja, etteivät joidenkin Suomen ja Ruotsin tapaisten kalliiden maiden pienituloiset näyttäisi entistä vähälukuisemmilta ja halpojen maiden kaikki asukkaat pienituloisilta.</p><p>&nbsp;</p><p>Ei niinkään yllättäen ykköseksi nousi Luxemburg, jossa 4% jäi pienituloisuusrajan alapuolelle. Suomi pääsi mukaan seuraavaksi parhaiden joukkoon, jossa pienituloisia on 5-10%. Hännänhuipuksi jäi Romania, jossa 90% alittaa EU-tasoisen pienituloisuusrajan.</p> Koska Suomessa kertoillaan, että yli 10% on pienituloisia, niin ajattelin vertailla koko Euroopan Unionin tasolla, jotta luvut olisivat jotenkin vertailukelpoisia.

 

Eurostatilta nyysin 2016 vuoden tulonjakolukuja. Sitten toiselta Eurostatin sivulta löytyi luku, että EU:n mediaanitulot kotitaloutta kohti vuonna 2016 olivat 16561 euroa. Siitä sitten lyhyellä matematiikalla 60% pienituloisuusraja on 9936,6 euroa.

Sitten pääsinkin laskeskelemaan, että kuinka moni desiili ja tai prosentti jäi tuon pienituloisuusrajan alapuolelle.

Minulla ei ollut sen tarkempia tietoja mitä Eurostat nyt tarjosi tavan talliaisille, joten siksi nuo prosentit ovat noin lavealla haarukalla. Ensimmäisestä 5% löytyi tietoa, sekä sen jälkeen seuraavista desiileistä, kymmenprosenteista. Käytin vielä ostovoimakorjattuja lukuja, etteivät joidenkin Suomen ja Ruotsin tapaisten kalliiden maiden pienituloiset näyttäisi entistä vähälukuisemmilta ja halpojen maiden kaikki asukkaat pienituloisilta.

 

Ei niinkään yllättäen ykköseksi nousi Luxemburg, jossa 4% jäi pienituloisuusrajan alapuolelle. Suomi pääsi mukaan seuraavaksi parhaiden joukkoon, jossa pienituloisia on 5-10%. Hännänhuipuksi jäi Romania, jossa 90% alittaa EU-tasoisen pienituloisuusrajan.

]]>
38 http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253293-eu-maiden-pienituloisuusasteet#comments Kotimaa Euroopan unioni Pienituloisuus Pienituloisuusaste Wed, 04 Apr 2018 05:32:00 +0000 Heikki Turunen http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253293-eu-maiden-pienituloisuusasteet
EU on jo liittovaltio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252973-eu-on-jo-liittovaltio <p>Euroopan unioni on liittovaltio.</p><p>&nbsp;</p><p>Samaan aikaan Suomessa hallituspuolueiden poliitikot väittävät, ettei mitään liittovaltiota ole olemassa tai syntymässä. Keskusteluympäristö on ulkopuoliselle kuuntelijalle varsin hämmentävä.</p><p>&nbsp;</p><p>Aiheen pohtimiseksi kannattaa miettiä, mitä <em>liittovaltio</em> tarkoittaa eli mitkä ovat tärkeimmät elementit ja tunnusmerkit, jotka tekevät valtioiden välisestä liitosta liittovaltion.</p><p>&nbsp;</p><p>&ndash; EU:n lainsäädäntö on Suomen kansallisen lainsäädännön yläpuolella.</p><p>&ndash; EU:n tuomioistuimella on päätösvalta yli Suomen korkeimman oikeuden.</p><p>&ndash; EU määrää, miten me saamme omia rahojamme käyttää: Esim. maatalouden tukirahoituksille tarvitaan pääsääntöisesti aina EU-komission hyväksyntä.</p><p>&ndash; Suomi on alisteinen EU:n määräämälle ulkopolitiikalle.</p><p>&ndash; Valuuttaunionin myötä meillä ei ole enää omaa rahayksikköä, emmekä juurikaan voi vaikuttaa käyttämämme valuutan arvoon.</p><p>&ndash; Suomen Pankki kuuluu Euroopan keskuspankkijärjestelmään. Keskuspankki on yksi valtion/liittovaltion konkreettisimmista tunnusmerkeistä.</p><p>&ndash; Suomen kansa ei voi äänestämällä vaikuttaa siihen, ketkä istuvat Euroopan komissiossa, joka tekee lainsäädäntöesityksiä ja jota voi verrata hallitukseen.</p><p>&ndash; Euroopan parlamentin 751 jäsenestä vain 13 on suomalaisia, eikä Euroopan parlamentin jäsenillä edes ole aloiteoikeutta lainsäädännössä.</p><p>&ndash; Olemme EU-kansalaisia: Jopa passin kannessa lukee ensin Euroopan unioni ja vasta sen alla Suomi.</p><p>&ndash; Konkreettisten tunnusmerkkien lisäksi EU:lla on myös liittovaltion symbolisia tunnuksia, kuten lippu ja hymni.</p><p>&nbsp;</p><p>Monilla mittareilla tarkasteltuna me siis elämme jo nyt EU-liittovaltiossa, vaikka moni muuta väittää. Liittovaltiokehitys kävi selväksi viimeistään Euroopan unionin uuden perussopimuksen eli Lissabonin sopimuksen &ndash; joka luotiin korvikkeeksi EU:n perustuslaille &ndash; myötä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Päätösvaltaa siirretään edelleen Suomesta</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Muutos, jossa päätösvaltaa siirretään eri keinoilla pois Suomesta, ei ole suinkaan päättynyt. Mieleeni tulevia esimerkkejä vuosilta 2015&ndash;2018:</p><p>&nbsp;</p><p>&ndash; Suomen rautateiden matkustajaliikenne (VR) avataan ulkomaalaiselle kilpailulle EU:n päätöksestä.</p><p>&ndash; EU:lle päätettiin perustaa yhteinen syyttäjänvirasto (EPPO).</p><p>&ndash; EU:n pankkiunioni etenee. Siihen sisältyy kaikkien EU-maiden yhteinen pankkitalletussuoja.</p><p>&ndash; EU neuvottelee vapaakauppasopimuksia, joihin sisältyy kansainvälinen investointituomioistuin. Tämä vie Suomen oikeuksien tuomiovaltaa ulkomaiseen tuomioistuimeen.</p><p>&ndash; Komissio on todennut, että brexitin johdosta EU-integraation on syvennyttävä entisestään.</p><p>&ndash; Komission eli EU:n hallituksen kaikki komissaarit ovat yhä näkyvästi liittovaltiomyönteisiä. Riittävä liittovaltiomyönteisyys on painavin yksittäinen tekijä EU:n virkanimityksissä.</p><p>&ndash; Komission puheenjohtaja ehdotti jäsenvaltioille yhteistä eurovaaliäänestystä, jossa suomalainen voisi äänestää esimerkiksi kreikkalaista.</p><p>&ndash; Komission puheenjohtaja ehdotti EU:n yhteistä armeijaa.</p><p>&ndash; EU-maat valitsivat Eurooppa-neuvoston jatkokaudelle puheenjohtajaksi (<em>President of the European Council</em>) federalismia ajavan puolalaisen Donald Tuskin, vaikka Puola itse vastusti tämän valitsemista.</p><p>&ndash; Komissio valmistelee nyt EU:n historian vakavinta puuttumista Puolan sisäpolitiikkaan &quot;oikeusvaltion turvaamiseksi&quot;. Oikeasti tämä johtuu siitä, että Puolassa on kansallismielinen hallitus. Esimerkiksi Espanjan tilanteeseen (Katalonian poliittiset vangit) taas ei puututa lainkaan, koska Katalonian itsenäistyminen koetaan uhkana EU:lle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan unioni on liittovaltio.

 

Samaan aikaan Suomessa hallituspuolueiden poliitikot väittävät, ettei mitään liittovaltiota ole olemassa tai syntymässä. Keskusteluympäristö on ulkopuoliselle kuuntelijalle varsin hämmentävä.

 

Aiheen pohtimiseksi kannattaa miettiä, mitä liittovaltio tarkoittaa eli mitkä ovat tärkeimmät elementit ja tunnusmerkit, jotka tekevät valtioiden välisestä liitosta liittovaltion.

 

– EU:n lainsäädäntö on Suomen kansallisen lainsäädännön yläpuolella.

– EU:n tuomioistuimella on päätösvalta yli Suomen korkeimman oikeuden.

– EU määrää, miten me saamme omia rahojamme käyttää: Esim. maatalouden tukirahoituksille tarvitaan pääsääntöisesti aina EU-komission hyväksyntä.

– Suomi on alisteinen EU:n määräämälle ulkopolitiikalle.

– Valuuttaunionin myötä meillä ei ole enää omaa rahayksikköä, emmekä juurikaan voi vaikuttaa käyttämämme valuutan arvoon.

– Suomen Pankki kuuluu Euroopan keskuspankkijärjestelmään. Keskuspankki on yksi valtion/liittovaltion konkreettisimmista tunnusmerkeistä.

– Suomen kansa ei voi äänestämällä vaikuttaa siihen, ketkä istuvat Euroopan komissiossa, joka tekee lainsäädäntöesityksiä ja jota voi verrata hallitukseen.

– Euroopan parlamentin 751 jäsenestä vain 13 on suomalaisia, eikä Euroopan parlamentin jäsenillä edes ole aloiteoikeutta lainsäädännössä.

– Olemme EU-kansalaisia: Jopa passin kannessa lukee ensin Euroopan unioni ja vasta sen alla Suomi.

– Konkreettisten tunnusmerkkien lisäksi EU:lla on myös liittovaltion symbolisia tunnuksia, kuten lippu ja hymni.

 

Monilla mittareilla tarkasteltuna me siis elämme jo nyt EU-liittovaltiossa, vaikka moni muuta väittää. Liittovaltiokehitys kävi selväksi viimeistään Euroopan unionin uuden perussopimuksen eli Lissabonin sopimuksen – joka luotiin korvikkeeksi EU:n perustuslaille – myötä.

 

Päätösvaltaa siirretään edelleen Suomesta

 

Muutos, jossa päätösvaltaa siirretään eri keinoilla pois Suomesta, ei ole suinkaan päättynyt. Mieleeni tulevia esimerkkejä vuosilta 2015–2018:

 

– Suomen rautateiden matkustajaliikenne (VR) avataan ulkomaalaiselle kilpailulle EU:n päätöksestä.

– EU:lle päätettiin perustaa yhteinen syyttäjänvirasto (EPPO).

– EU:n pankkiunioni etenee. Siihen sisältyy kaikkien EU-maiden yhteinen pankkitalletussuoja.

– EU neuvottelee vapaakauppasopimuksia, joihin sisältyy kansainvälinen investointituomioistuin. Tämä vie Suomen oikeuksien tuomiovaltaa ulkomaiseen tuomioistuimeen.

– Komissio on todennut, että brexitin johdosta EU-integraation on syvennyttävä entisestään.

– Komission eli EU:n hallituksen kaikki komissaarit ovat yhä näkyvästi liittovaltiomyönteisiä. Riittävä liittovaltiomyönteisyys on painavin yksittäinen tekijä EU:n virkanimityksissä.

– Komission puheenjohtaja ehdotti jäsenvaltioille yhteistä eurovaaliäänestystä, jossa suomalainen voisi äänestää esimerkiksi kreikkalaista.

– Komission puheenjohtaja ehdotti EU:n yhteistä armeijaa.

– EU-maat valitsivat Eurooppa-neuvoston jatkokaudelle puheenjohtajaksi (President of the European Council) federalismia ajavan puolalaisen Donald Tuskin, vaikka Puola itse vastusti tämän valitsemista.

– Komissio valmistelee nyt EU:n historian vakavinta puuttumista Puolan sisäpolitiikkaan "oikeusvaltion turvaamiseksi". Oikeasti tämä johtuu siitä, että Puolassa on kansallismielinen hallitus. Esimerkiksi Espanjan tilanteeseen (Katalonian poliittiset vangit) taas ei puututa lainkaan, koska Katalonian itsenäistyminen koetaan uhkana EU:lle.

]]>
18 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252973-eu-on-jo-liittovaltio#comments EU-liittovaltio Euroopan unioni Kansallinen lainsäädäntö Liittovaltio Wed, 28 Mar 2018 06:18:06 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252973-eu-on-jo-liittovaltio
Mitä tapahtuu todella? Britannian myrkytysskandaalin taustavoimista http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252950-mita-tapahtuu-todella-britannian-myrkytysskandaalin-taustavoimista <p><em>Mitä tapahtuu todella? Britannian myrkytysskandaalin taustavoimista</em></p><p>*</p><p><strong>Suomen saama lisätieto </strong></p><p><strong>Mitä lisätietoa Suomi sai</strong> viikonlopun aikana läntisiltä kumppaneiltaan, jonka turvin se rohkeni pikavauhdilla maanantaina 26.3.2018 ilmoittaa karkottavansa yhden (1) venäläisen diplomaatin maasta, harvinainen teko Suomelta, itseasiassa ainutlaatuinen?&nbsp; Joidenkin mielestä ratkaisevan lisän.&nbsp;</p><p>Mutta miksi Länsi, siis Britit, Saksa etc. eivät ole kertoneet sitä julki &ndash; luulisi niiden vähintäinkin vuotavan tiedon alta aikayksikön, kun se niille selkiää.&nbsp; Mutta ei.&nbsp; Sitä tietoa ei ole, edelleenkään, ja jos vanhat merkit paikkansa pitävät ei myöskään tule.</p><p>Kertoiko <strong>Merkel</strong> viikonloppuna suomalaisille, että tässä on kyseessä &rdquo;iso juttu&rdquo;.&nbsp; <strong>Wirklich groß</strong>..</p><p>Isompi kuin venäläinen kaksoisagentti, mutta kiitos tämän tapauksen, on avautumassa uusi polku, uusi tiekartta &rdquo;Euroopan yhtenäisyyden turvaamiseen&rdquo;?&nbsp; Mutta kun sitä ei saa kertoa.&nbsp; Ei missään nimessä.&nbsp; Ei saa.&nbsp; Wir verstehen.</p><p>Tarkoittaa, kuten alempana ilmenee, mahdollisuuksia lapioida syntynyttä exit-kuilua umpeen, ja jopa ehkä vielä enemmän.&nbsp;</p><p>Siksi Suomi ymmärsi, kiirehti ja karkotti.</p><p>*</p><p><strong>Brexit ei ole mikään raastuvanoikeudessa käsiteltävä asia vaan..</strong></p><p><strong>&rdquo;<em>Hirvittäähän se</em></strong><em>, mutta politiikassa ja diplomatiassa pelataan todennäköisyyksillä. Ei ole kyse käräjäoikeudesta. Näyttö Venäjän syyllisyydestä on niin varma kuin tällaisissa tapauksissa yleensä voi olla</em>&rdquo;, sanoo professori <strong>Pekka Pihlanto.</strong></p><p>&rdquo;<em>Mietteliääksi vetää, jos pelataan todennäköisyyksillä miten voidaan olla varmoja (aloittamaan _toimenpiteita_.)&nbsp; Tuskinpa suomalaisissa tuomioistuimissa annetaan paljoa tuomioita todennäköisyyksien mukaan.&nbsp; Näyttö teosta täytyy olla kova.</em></p><p><em>Nyt on kyseessä viime kädessä satoja miljoonia ihmisiä koskevat päätökset</em>&rdquo;, kommentoi <strong>Jorma Moll</strong>. &nbsp;<a href="http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252914-hankalassa-asemassa-oleva-suomikin-karkottaa-venalaisen-diplomaatin?ref=poiminnat"><u>http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252914-hankalassa-asemassa-oleva-suomikin-karkottaa-venalaisen-diplomaatin?ref=poiminnat</u></a></p><p>Juuri näin.&nbsp; Länsimainen oikeusjärjestys.&nbsp; Kukaan tai mikään ei ole syyllinen, ennen kuin todisteet, näyttö, oikeuden päätös.&nbsp; Ei niin pientä rikollista ettei oikeusavustaja opeta sille: Älä tunnusta mitään, älä sano mitään. Syyttäjä kootkoon näytön, minä kehitän lieventävät asianhaarat ja painan niillä.&nbsp; Tämä otetaan annettuna ja sovelletaan tunnollisesti, muttei Venäjään.&nbsp; Sen vaaditaan tunnustavan kaiken, tekemättömänkin.</p><p>*</p><p><strong>Kuka hyötyy Salisburyn incidentistä?&nbsp; </strong></p><p><strong><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Sergei_Skripal"><strong><u>https://fi.wikipedia.org/wiki/Sergei_Skripal</u></strong></a> </strong></p><p>Ensikatsomalla ei kukaan, kaikki häviävät.</p><p>Paitsi, että <strong>Putin</strong>, jos Länsi osoittautuu bluffaajaksi.&nbsp; Jos myrkyn venäläisperäisyys ei pidä loppuun asti, tai osoittautuu, että Länsi muuten on &rdquo;peukaloinut&rdquo; tapahtumia.&nbsp; Silloin Länsi pelaa tammea ja Putin mestariluokan shakkia.&nbsp; Siksi vois panna pienen panoksen &rdquo;<strong><em>Putinin Gambiitin</em></strong>&rdquo; puolesta.</p><p>(<em>Gambiitti: shakkitermi, joka tarkoittaa; Uhraus avauksessa (yleensä sotilaanuhraus), jolla saavutetaan esimerkiksi kehitysetu, aloite, tai joku muu uhrausta kompensoiva tekijä. Entisaikaan pelattiin enemmän gambiittiavauksia kuin nykyään, ja tämän päivän gambiitit ovat usein asemallisempia laadultaan</em>. <em><a href="https://fi.wiktionary.org/wiki/gambiitti" title="gambiitti"><u>(wikt)</u></a>)</em></p><p><em>*</em></p><p><strong>Toisaalta</strong></p><p><strong>Britannia yrittää hyödyntää Salisburya kaksin käsin</strong>.&nbsp; Britannia on kusessa.&nbsp;</p><p><strong>David Cameronin</strong> hätäinen vaalitemppu johti kansanäänestykseen ja kansanäänestys <strong><em>Brexit</em></strong>iin, jota &rdquo;kukaan&rdquo; ei &rdquo;todella&rdquo; halunnut.&nbsp; Nyt se on valjennut hitaammillekin: kallis, pitkä, energiaa ja ihmisiä sitova &rdquo;<strong><em>käänteinen Houdini-temppu</em></strong>&rdquo;, jossa vapaa mies ottaa kahleet ja säkin ja kahlitsee itsensä ja sulkeutuu säkkiin ja hyppää veteen.</p><p>Kuilun reunalla hoiperteleva May ja Britannia on valmis epätoivoisiinkin tekoihin, miksei sitten Salisburyyn, jonka siirrot jopa May pystyy ennakoimaan vähintään kolmanteen siirtoon saakka.&nbsp;</p><p><strong>Eli Britannia on uhri</strong>, joka syyttää pahaa Venäjää rumasta tempusta, ja hakee Euroopan Unionia henkilökohtaiseksi tukihenkilökseen, EU:ta, josta se on riitaisesti ja tylyttäen eroamassa.&nbsp;</p><p>Avioeron draamaa.&nbsp;</p><p>Käyttämällä myrkkynä leimallisesti Venäjään viittaavaa myrkkyä ulkomaanpalvelu voi uhrata erään kaksoiagentin syyllistymättä klassieen murhaan (kaipa Skripal-isä ja &ndash;tytär selviävät hengissä keikasta?), ja ennen kaikkea Länsi saa jälleen syyn osoittaa syyttävällä sormella Venäjää, ja koota rivinsä kollektiivisten sylkijäisten merkeissä.&nbsp;</p><p>Tässä suhteessa Britit, jos ketkä, osaavat lukea <strong><em>Euroopan Unionin johdon pavlovilaisia refleksejä</em></strong>, melkein yhtä terävästi kuin Putin.&nbsp; Siispä Vorwärts!</p><p>*</p><p><strong>Toisaalta</strong></p><p><strong>Eihän Brittien lähtö</strong> ole Euroopan Unioninkaan etu, kaukana siitä, varsinkaan puolustuksellisesti, silkkaa höperehtimistä.&nbsp;</p><p>Ranska jäisi ainoaksi ydinvallaksi kukkoilemaan EU:n kamareihin, sitähän ei katsoisi vanha Helmutkaan irvistämättä.&nbsp;</p><p>Jos syttyisi sota julma, jota ajatusta nykytilanteessa ei kellään ole varaa täysin jättää huomiotta, Britannia tietää, sille lankeaisi merten suojelijan rooli, eikä se pysyisi mitenkään puolueettomana, Venäjä on sen verran halkonut lähivesien pintoja ja syvyyksiä.&nbsp;</p><p>Mutta miten valmistaa maata ja mieliä kääntämään &rdquo;kaikki&rdquo;?&nbsp; (Kuten esimerkiksi Brexit)</p><p>Tietenkin pieni sota tai muu &rdquo;vaaran maku&rdquo;, sellainen auttaa aina, se kokoaa rivejä, ja saa tuntemaan yhteenkuuluvuutta.&nbsp;</p><p>Nyt ollaan hakemassa askelmerkkejä Brekxitin olennaiselle liudentamiselle, siitä kyse.&nbsp; Tilaisuus tuli joko järjestettynä tai tilaamatta ja odottamatta.</p><p>*</p><p><strong>Toisaalta</strong></p><p><strong>Salisbury haiskataa jo kauas</strong> järjestetyltä spektaakkelilta.&nbsp;</p><p>Mutta kenen aivoista?&nbsp; Kuka on niin taitava, tai taitamaton, riippuu näkökulmasta.</p><p>Nyt kun Britannia yhdessä Saudien kanssa jo jakaa ja kolonisoi Jemeniä, voisi luulla, että pikku-incidenssi on järjestetty vain tätä liikettä varten.&nbsp; Kukaan ei kuitenkaan ole huomannut koko Jemeniä, paitsi ehkä Tuula Haatainen, mutta 22 miljoonaa ihmistä on saatu järjestymään aliravitsemuksen tilaan, nälkäiseksi, ja nääntyneitä kaatuneita kärsiviä on paljon.&nbsp; Kuka nyt moneen kertaan suurvaltojen kesken jaettua kulmakuntaa kukaan huomaisi, vaikka niiden maita jaetaan taas ja kauppakomppanioille tallotaan polkua.</p><p>Lähde; <a href="https://yle.fi/uutiset/18-193621"><u>https://yle.fi/uutiset/18-193621</u></a></p><p><strong><em>Britannia ja Saudi-Arabia ovat solmineet yli 112 miljoonan euron avustussopimuksen.&nbsp; </em></strong><em>Britannian oppositio ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kritisoivat maiden tekemää avustussopimusta. </em>&gt; YLE, 9.3.2018; <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10110905"><u>https://yle.fi/uutiset/3-10110905</u></a></p><p>YLE, Radio 1, Ykkösaamu, 27.3.2018; Kuuntele tämä osio: Jemenissä on sodittu neljä katastrofaalista vuotta. Jemen-asiantuntija Susanne Dahlgren ja kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi SPR:stä. <a href="https://areena.yle.fi/1-4361190?autoplay=true"><u>https://areena.yle.fi/1-4361190?autoplay=true</u></a></p><p>*</p><p><strong>Iso peli käy</strong></p><p><strong>Samaan aikaan</strong> kun Yhdysvallat juoksuttaa EU:ta Venäjän nyrkkiin, Trump valmistautuu tapaamaan Pohjois-Korean johtajan.&nbsp; -&nbsp;</p><p>Yhdysvallat ei ole ottanut kertaakaan takkiinsa Venäjä-pakotteiden kohdentamisessa, ja jos rajaukset osuvat vikaan, luova sopiminen korjaa virheet.&nbsp;</p><p>Vain Eurooppa ja &ndash; Suomi &ndash; kärsivät tappionsa nurkumatta.&nbsp;</p><p>Maailmanrauhan vihollinen n:o 1 Pohjois-Korea liennyttää nyt ainakin näön vuoksi, mutta kuka muistaa, miten tämä näytös on kuultu ja nähty jo ties miten monta kertaa?&nbsp; Pohjois-Korea uhittelee, uhkaa ja uljailee. Sitten se sopii, ja saa rahaa sitoakseen itsensä puuhun kiinni, ettei lähtisi&hellip; Ainakin yhdeksän kertaa. Niin myös jälleen tällä kertaa.&nbsp; Pohjois-Korea ottaa koko maailman panttivangikseen ja saa lunnaat, kun hellittää hetkeksi.</p><p>Yhdysvallat antaa ja maksaa jotain, Trump kerää mainetta &rdquo;<strong><em>maailman pelastajana</em></strong>&rdquo;.&nbsp;</p><p>Mutta Kiina jo ehti huolestua jäävänsä sivuun, mutta lupasi ruokaa, rahaa ja teknistä asiantuntemusta jmpp.&nbsp; Ja niin järjestyi tapaaminen &rdquo;Rocket-Manin&rdquo; kanssa.&nbsp;</p><p>CNN, tunti sitten, 27.3.2018 klo 15:40. <a href="https://edition.cnn.com/2018/03/27/asia/china-north-korea-train-intl/index.html"><u>https://edition.cnn.com/2018/03/27/asia/china-north-korea-train-intl/index.html</u></a></p><p>*</p><p>Tämä pistää luultavasti lisää kierroksia Trumpiin.&nbsp; Mutta <strong>paikalla siis Yhdysvallat ja Kiina.</strong>&nbsp;</p><p><strong>Missä EU, maailman suurin talousmahti?</strong></p><p>EU vänkkää toisen luokan kaksoisagentin nahalla.&nbsp; Eurooppa sulkee ovia.&nbsp; Järjen valon se onkin sammuttanut jo aikaa sitten.</p><p>Kyllä minä niin säälin vanhaa Eurooppaa, miten kertakaikkiaan alas se on kyennyt vajoamaan?</p><p>*</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mitä tapahtuu todella? Britannian myrkytysskandaalin taustavoimista

*

Suomen saama lisätieto

Mitä lisätietoa Suomi sai viikonlopun aikana läntisiltä kumppaneiltaan, jonka turvin se rohkeni pikavauhdilla maanantaina 26.3.2018 ilmoittaa karkottavansa yhden (1) venäläisen diplomaatin maasta, harvinainen teko Suomelta, itseasiassa ainutlaatuinen?  Joidenkin mielestä ratkaisevan lisän. 

Mutta miksi Länsi, siis Britit, Saksa etc. eivät ole kertoneet sitä julki – luulisi niiden vähintäinkin vuotavan tiedon alta aikayksikön, kun se niille selkiää.  Mutta ei.  Sitä tietoa ei ole, edelleenkään, ja jos vanhat merkit paikkansa pitävät ei myöskään tule.

Kertoiko Merkel viikonloppuna suomalaisille, että tässä on kyseessä ”iso juttu”.  Wirklich groß..

Isompi kuin venäläinen kaksoisagentti, mutta kiitos tämän tapauksen, on avautumassa uusi polku, uusi tiekartta ”Euroopan yhtenäisyyden turvaamiseen”?  Mutta kun sitä ei saa kertoa.  Ei missään nimessä.  Ei saa.  Wir verstehen.

Tarkoittaa, kuten alempana ilmenee, mahdollisuuksia lapioida syntynyttä exit-kuilua umpeen, ja jopa ehkä vielä enemmän. 

Siksi Suomi ymmärsi, kiirehti ja karkotti.

*

Brexit ei ole mikään raastuvanoikeudessa käsiteltävä asia vaan..

Hirvittäähän se, mutta politiikassa ja diplomatiassa pelataan todennäköisyyksillä. Ei ole kyse käräjäoikeudesta. Näyttö Venäjän syyllisyydestä on niin varma kuin tällaisissa tapauksissa yleensä voi olla”, sanoo professori Pekka Pihlanto.

Mietteliääksi vetää, jos pelataan todennäköisyyksillä miten voidaan olla varmoja (aloittamaan _toimenpiteita_.)  Tuskinpa suomalaisissa tuomioistuimissa annetaan paljoa tuomioita todennäköisyyksien mukaan.  Näyttö teosta täytyy olla kova.

Nyt on kyseessä viime kädessä satoja miljoonia ihmisiä koskevat päätökset”, kommentoi Jorma Moll.  http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252914-hankalassa-asemassa-oleva-suomikin-karkottaa-venalaisen-diplomaatin?ref=poiminnat

Juuri näin.  Länsimainen oikeusjärjestys.  Kukaan tai mikään ei ole syyllinen, ennen kuin todisteet, näyttö, oikeuden päätös.  Ei niin pientä rikollista ettei oikeusavustaja opeta sille: Älä tunnusta mitään, älä sano mitään. Syyttäjä kootkoon näytön, minä kehitän lieventävät asianhaarat ja painan niillä.  Tämä otetaan annettuna ja sovelletaan tunnollisesti, muttei Venäjään.  Sen vaaditaan tunnustavan kaiken, tekemättömänkin.

*

Kuka hyötyy Salisburyn incidentistä? 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sergei_Skripal

Ensikatsomalla ei kukaan, kaikki häviävät.

Paitsi, että Putin, jos Länsi osoittautuu bluffaajaksi.  Jos myrkyn venäläisperäisyys ei pidä loppuun asti, tai osoittautuu, että Länsi muuten on ”peukaloinut” tapahtumia.  Silloin Länsi pelaa tammea ja Putin mestariluokan shakkia.  Siksi vois panna pienen panoksen ”Putinin Gambiitin” puolesta.

(Gambiitti: shakkitermi, joka tarkoittaa; Uhraus avauksessa (yleensä sotilaanuhraus), jolla saavutetaan esimerkiksi kehitysetu, aloite, tai joku muu uhrausta kompensoiva tekijä. Entisaikaan pelattiin enemmän gambiittiavauksia kuin nykyään, ja tämän päivän gambiitit ovat usein asemallisempia laadultaan. (wikt))

*

Toisaalta

Britannia yrittää hyödyntää Salisburya kaksin käsin.  Britannia on kusessa. 

David Cameronin hätäinen vaalitemppu johti kansanäänestykseen ja kansanäänestys Brexitiin, jota ”kukaan” ei ”todella” halunnut.  Nyt se on valjennut hitaammillekin: kallis, pitkä, energiaa ja ihmisiä sitova ”käänteinen Houdini-temppu”, jossa vapaa mies ottaa kahleet ja säkin ja kahlitsee itsensä ja sulkeutuu säkkiin ja hyppää veteen.

Kuilun reunalla hoiperteleva May ja Britannia on valmis epätoivoisiinkin tekoihin, miksei sitten Salisburyyn, jonka siirrot jopa May pystyy ennakoimaan vähintään kolmanteen siirtoon saakka. 

Eli Britannia on uhri, joka syyttää pahaa Venäjää rumasta tempusta, ja hakee Euroopan Unionia henkilökohtaiseksi tukihenkilökseen, EU:ta, josta se on riitaisesti ja tylyttäen eroamassa. 

Avioeron draamaa. 

Käyttämällä myrkkynä leimallisesti Venäjään viittaavaa myrkkyä ulkomaanpalvelu voi uhrata erään kaksoiagentin syyllistymättä klassieen murhaan (kaipa Skripal-isä ja –tytär selviävät hengissä keikasta?), ja ennen kaikkea Länsi saa jälleen syyn osoittaa syyttävällä sormella Venäjää, ja koota rivinsä kollektiivisten sylkijäisten merkeissä. 

Tässä suhteessa Britit, jos ketkä, osaavat lukea Euroopan Unionin johdon pavlovilaisia refleksejä, melkein yhtä terävästi kuin Putin.  Siispä Vorwärts!

*

Toisaalta

Eihän Brittien lähtö ole Euroopan Unioninkaan etu, kaukana siitä, varsinkaan puolustuksellisesti, silkkaa höperehtimistä. 

Ranska jäisi ainoaksi ydinvallaksi kukkoilemaan EU:n kamareihin, sitähän ei katsoisi vanha Helmutkaan irvistämättä. 

Jos syttyisi sota julma, jota ajatusta nykytilanteessa ei kellään ole varaa täysin jättää huomiotta, Britannia tietää, sille lankeaisi merten suojelijan rooli, eikä se pysyisi mitenkään puolueettomana, Venäjä on sen verran halkonut lähivesien pintoja ja syvyyksiä. 

Mutta miten valmistaa maata ja mieliä kääntämään ”kaikki”?  (Kuten esimerkiksi Brexit)

Tietenkin pieni sota tai muu ”vaaran maku”, sellainen auttaa aina, se kokoaa rivejä, ja saa tuntemaan yhteenkuuluvuutta. 

Nyt ollaan hakemassa askelmerkkejä Brekxitin olennaiselle liudentamiselle, siitä kyse.  Tilaisuus tuli joko järjestettynä tai tilaamatta ja odottamatta.

*

Toisaalta

Salisbury haiskataa jo kauas järjestetyltä spektaakkelilta. 

Mutta kenen aivoista?  Kuka on niin taitava, tai taitamaton, riippuu näkökulmasta.

Nyt kun Britannia yhdessä Saudien kanssa jo jakaa ja kolonisoi Jemeniä, voisi luulla, että pikku-incidenssi on järjestetty vain tätä liikettä varten.  Kukaan ei kuitenkaan ole huomannut koko Jemeniä, paitsi ehkä Tuula Haatainen, mutta 22 miljoonaa ihmistä on saatu järjestymään aliravitsemuksen tilaan, nälkäiseksi, ja nääntyneitä kaatuneita kärsiviä on paljon.  Kuka nyt moneen kertaan suurvaltojen kesken jaettua kulmakuntaa kukaan huomaisi, vaikka niiden maita jaetaan taas ja kauppakomppanioille tallotaan polkua.

Lähde; https://yle.fi/uutiset/18-193621

Britannia ja Saudi-Arabia ovat solmineet yli 112 miljoonan euron avustussopimuksen.  Britannian oppositio ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kritisoivat maiden tekemää avustussopimusta. > YLE, 9.3.2018; https://yle.fi/uutiset/3-10110905

YLE, Radio 1, Ykkösaamu, 27.3.2018; Kuuntele tämä osio: Jemenissä on sodittu neljä katastrofaalista vuotta. Jemen-asiantuntija Susanne Dahlgren ja kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi SPR:stä. https://areena.yle.fi/1-4361190?autoplay=true

*

Iso peli käy

Samaan aikaan kun Yhdysvallat juoksuttaa EU:ta Venäjän nyrkkiin, Trump valmistautuu tapaamaan Pohjois-Korean johtajan.  - 

Yhdysvallat ei ole ottanut kertaakaan takkiinsa Venäjä-pakotteiden kohdentamisessa, ja jos rajaukset osuvat vikaan, luova sopiminen korjaa virheet. 

Vain Eurooppa ja – Suomi – kärsivät tappionsa nurkumatta. 

Maailmanrauhan vihollinen n:o 1 Pohjois-Korea liennyttää nyt ainakin näön vuoksi, mutta kuka muistaa, miten tämä näytös on kuultu ja nähty jo ties miten monta kertaa?  Pohjois-Korea uhittelee, uhkaa ja uljailee. Sitten se sopii, ja saa rahaa sitoakseen itsensä puuhun kiinni, ettei lähtisi… Ainakin yhdeksän kertaa. Niin myös jälleen tällä kertaa.  Pohjois-Korea ottaa koko maailman panttivangikseen ja saa lunnaat, kun hellittää hetkeksi.

Yhdysvallat antaa ja maksaa jotain, Trump kerää mainetta ”maailman pelastajana”. 

Mutta Kiina jo ehti huolestua jäävänsä sivuun, mutta lupasi ruokaa, rahaa ja teknistä asiantuntemusta jmpp.  Ja niin järjestyi tapaaminen ”Rocket-Manin” kanssa. 

CNN, tunti sitten, 27.3.2018 klo 15:40. https://edition.cnn.com/2018/03/27/asia/china-north-korea-train-intl/index.html

*

Tämä pistää luultavasti lisää kierroksia Trumpiin.  Mutta paikalla siis Yhdysvallat ja Kiina. 

Missä EU, maailman suurin talousmahti?

EU vänkkää toisen luokan kaksoisagentin nahalla.  Eurooppa sulkee ovia.  Järjen valon se onkin sammuttanut jo aikaa sitten.

Kyllä minä niin säälin vanhaa Eurooppaa, miten kertakaikkiaan alas se on kyennyt vajoamaan?

*

]]>
33 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252950-mita-tapahtuu-todella-britannian-myrkytysskandaalin-taustavoimista#comments Angela Merkel Brexit Diplomaatin karkottaminen Euroopan unioni Hermomyrkkyisku Jemen Karkotus Novitsok Tue, 27 Mar 2018 14:03:29 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252950-mita-tapahtuu-todella-britannian-myrkytysskandaalin-taustavoimista
Perussuomalaisilla on EU-linja http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252683-perussuomalaisilla-on-eu-linja <p>EU-keskustelua maassamme leimaa hymistelevä konsensushenkisyys. Lähes kaikissa EU:n liittyvissä asioissa suomalaiset puolueet lähinnä kilpailevat siitä, mikä on missäkin asiassa myönteisin ja &rdquo;fantsuttelevin&rdquo; EU:n suuntaan. Ehkä monelle erityisesti vasemmistopuolueiden kannattajille tulisi yllätyksenä omien edustajiensa EU-intoilu, jos he vain tietäisivät siitä.</p><p>Eduskunnassa avointa EU-keskustelua käydään valitettavan vähän. Tästä syystä kansalaiskeskustelussa on vaikea arvioida eri puolueiden esittämiä linjauksia sekä vaihtoehtoja EU:n ja siellä vaikuttamisen suhteen. Hallituksen päätökset käytännössä määräävät etenemisen ja eduskunnan rooliksi jää lähinnä siunata linjaukset suuressa valiokunnassa.</p><p>Perussuomalaiset ovat ainoa eduskuntapuolue, jonka mielestä EU ei ole itseisarvo, vaan välinearvo. Jäsenyys unionissa sekä rahaliitossa ovat tällä hetkellä vallitsevia tosiasioita, mutta eivät välttämättä pysyviä ratkaisuja. Suomi on liittynyt unioniin saadakseen mahdollisuuden vapaaseen kaupankäyntiin, ei maksaakseen muiden velkoja tai joutuakseen muiden määräysvallan alle.</p><p>Useamminkin siis soisi kysyttävän, mikä on perussuomalaisten vaihtoehto &ndash; mitä mielestämme pitäisi tehdä toisin. Puolueen EU-linjausten pohja tulee voimassaolevista puolue- ja vaaliohjelmista. Sen ohella kuitenkin olemme ottaneet useissa yhteyksissä kantaa aiheeseen suppeammin tai laajemmin eri valiokuntien sekä erityisesti suuren valiokunnan vastalauseissamme.</p><p>Määritelmän mukaisesti &rdquo;suuri valiokunta käsittelee Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvän kansallisen politiikan valmistelua, paitsi ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta, joka kuuluu ulkoasiainvaliokunnan toimivaltaan&rdquo;. Suuren valiokunnan perussuomalaisena edustajana olen perehtynyt aihepiiriin ja ollut rakentamassa linjaamme yhteistyössä muun ryhmän sekä puolueen kanssa.</p><p>Eräs esimerkki tällaisesta laajemmasta kannasta on 21.3.2018 annettu valiokunnan lausunto valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiasta 2018. Se on eri aloja läpileikkaava linjaus siitä, kuinka maamme äänivaltaa unionissa tulisi käyttää ja mitkä ovat kantamme ajankohtaisiin suuriin kysymyksiin. Esitimme ainoana puolueena oman pohjaesityksemme, koska näkemysero hallituksen linjaan oli liian syvä.</p><p>Kaikki asiaan kuuluvat alkuperäistekstit ovat luettavissa eduskunnan sivuilta pöytäkirjasta <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/SuVL_1+2018.aspx" target="_blank">linkin</a>&nbsp;kautta. Blogin lähteenä toimiva perussuomalaisten eriävä mielipide löytyy kohdasta &rdquo;Eriävä mielipide 2&rdquo;.&nbsp; Kantamme ohella suosittelen lukemaan myös dokumentista löytyvät vihervasemmiston vastalauseet, joissa pyritään jopa entisestään vesittämään hallituksen valmiiksi myöntyväistä linjaa.</p><p>Seuraavassa kokoan helpommin luettavaan muotoon eräitä keskeisiä linjauksia eriävästä mielipiteestämme.</p><p>1. Johdanto</p><p>Perussuomalaiset jättivät suuressa valiokunnassa eriävän mielipiteen vaikuttamisstrategiaan, joka linjaa Suomen kantaa EU:n suunnasta. Perussuomalaisten mukaan EU-vaikuttamisstrategia 2018 kokoaa valtioneuvoston kantoja ja alustavia näkemyksiä liian suurpiirteisesti. Mielestämme strategian tulisi sen sijaan olla yksityiskohtaisempi sekä kriittinen EU:n ja EMU:n syventämistä kohtaan.</p><p>2. Ei arvopohjahössötykselle</p><p>Euroopan unionin tulisi tuottaa Suomelle lisäarvoa lähinnä vapaakaupan muodossa. EU ei ole itsetarkoitus, vaan välinearvo. Emme pidä mielekkäänä ottaa Suomen päämääräksi unionin yhtenäisyyden, arvopohjan tai muun abstraktin käsitteen korostamista. Perussuomalaiset eivät näe tarpeellisena Unionin vaikutusvallan ulottamista arvopolitiikan ohjaamiseen tai mielipidevaikuttamiseen. Vaikuttamisen tulee keskittyä kansallisen edun näkökulmaan.</p><p>3. Ympäristöstä ei kilpailuhaittaa Suomelle</p><p>Pidämme erityisen tärkeänä sitä, että uusiutuvan energian direktiivin bioenergian kestävyyttä koskevat linjaukset eivät uhkaa Suomen harjoittamaa vastuullista metsänhoitoa ja hakkuita, jotka ovat osa teollisuutemme selkärankaa. Ympäristöpolitiikan osalta Suomen EU-vaikuttamisen tulee keskittyä siihen, että muut maat huolehtivat ympäristövelvoitteistaan vähintään samalla tasolla kuin Suomi on jo huolehtinut, emmekä voi hyväksyä uusia velvoitteita itsellemme ennen tätä.&nbsp;</p><p>4. Euroeroon valmistauduttava</p><p>Perussuomalaiset toteavat, että hallitus ei ole esittänyt käyttökelpoista mallia EMU:n kehittämiseksi eikä ole varautunut siihen, että EMU joko hajoaa tai siitä eroaa tai on erotettava jäsenmaita lähivuosina. EMU:n kohtalo on sama kuin on aiemmin ollut kaikilla valuutta-alueilla, jotka on muodostettu hyvin erilaisista maista ja kansantalouksista. Suomen tuleekin laatia toimenpideohjelma EMU:n hajoamisen ja Suomen siitä eroamisen varalle.</p><p>5. Ei liittovaltiokehitykselle</p><p>Perussuomalaiset vastustavat jyrkästi EU:n kehittymistä kohti liittovaltiota. Euroopan kansoille ja kansallisvaltioille kuuluvaa poliittista päätäntävaltaa ei saa siirtää enempää EU:lle. EU:n liittovaltiomaisia rakenteita olisi sen sijaan perusteltua ryhtyä purkamaan hallitusti, jotta päätäntävaltaa saadaan palautettua takaisin lähemmäs Euroopan kansoja.</p><p>Perussuomalaiset torjuvat suunnitelmat määräenemmistöpäätösten lisäämisestä. Tällaisen päätöksentekomenettelyn lisääminen kasvattaisi suurten EU-maiden valtaa, eikä olisi kansallinen etumme. Perussuomalaiset vastustavat ylikansallisten vaalilistojen käyttöönottoa, komission ja neuvoston puheenjohtajuuksien yhdistämistä sekä mitään pakottavia kärkiehdokasmenettelyjä.</p><p>6. Oikeus pidettävä omissa käsissä</p><p>Perussuomalaisten mielestä oikeusasioiden korostuminen EU:ssa ja oikeudenkäytön siirto EU:n elimille muissakin kuin nimenomaisesti kansainvälistä yhteistyötä vaativissa asioissa, on huolestuttavaa. Suomen tulisi korostaa omaa kansallista lainsäädäntöä asioiden ensisijaisena ratkaisukeinona. Uusiin avauksiin EU:n elinten tuomiovallan laajentamiseksi tulee suhtautua kriittisesti.</p><p>7. Turvapaikkasurffailu kuriin</p><p>Pidämme hyvänä, että maahanmuuton ja muuttoliikkeen hallinnan suhteen ajattelu Euroopassa on järkevöitynyt vuoden 2015 turvapaikkakriisin jälkeen. Nyt tunnustetaan jo laajalti tuolloin vaatimamme periaatteet siitä, että rajojen sekä sopimusten on pidettävä.</p><p>Käytännön toimia Unionilta kuitenkin odotetaan, että turvapaikanhakijoiden mielivaltainen liikkuminen maasta toiseen estetään ja pidemmällä aikavälillä siirrytään turvapaikanhaun siirtämiseen mahdollisimman pitkälle kolmansiin maihin Unionin rajojen ulkopuolelle.</p><p>8. Oma puolustus ensin</p><p>Perussuomalaiset kannattaa rajattua puolustusyhteistyötä esimerkiksi puolustusteollisuuden toimintaedellytysten helpottamiseksi, huoltovarmuuden turvaamiseksi ja turvallisuuspoliittisesti tärkeän tiedon vaihdossa. Suomen ei kuitenkaan pidä olla mukana kehittämässä EU:n yhteistä armeijaa ja sotilasliittoa. Nato on jo vallitseva puolustusliitto suurelle osalle EU-maita, ja Suomi on valinnut liittoutumattomuuden tien. Suomalaisten tulee puolustaa Suomea, ei EU:ta.</p><p>9. Liittolaisia kansallista etua korostavista maista ja puolueista</p><p>Suomen tulee vaikuttamisessaan painottaa uusien yhteistyösuhteiden ja liittolaisuuksien löytämistä Euroopasta sellaisista maista ja puolueista, jotka korostavat kansallista etua ja EU:n päätösvallan keventämistä. Tässä tulee toimia ennakkoluulottomasti ja etsiä yhteistyösuhteita myös Itäisen Euroopan maista. EU:n tulisi palata kohti alkuperäistä tarkoitustaan kauppaliittona.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU-keskustelua maassamme leimaa hymistelevä konsensushenkisyys. Lähes kaikissa EU:n liittyvissä asioissa suomalaiset puolueet lähinnä kilpailevat siitä, mikä on missäkin asiassa myönteisin ja ”fantsuttelevin” EU:n suuntaan. Ehkä monelle erityisesti vasemmistopuolueiden kannattajille tulisi yllätyksenä omien edustajiensa EU-intoilu, jos he vain tietäisivät siitä.

Eduskunnassa avointa EU-keskustelua käydään valitettavan vähän. Tästä syystä kansalaiskeskustelussa on vaikea arvioida eri puolueiden esittämiä linjauksia sekä vaihtoehtoja EU:n ja siellä vaikuttamisen suhteen. Hallituksen päätökset käytännössä määräävät etenemisen ja eduskunnan rooliksi jää lähinnä siunata linjaukset suuressa valiokunnassa.

Perussuomalaiset ovat ainoa eduskuntapuolue, jonka mielestä EU ei ole itseisarvo, vaan välinearvo. Jäsenyys unionissa sekä rahaliitossa ovat tällä hetkellä vallitsevia tosiasioita, mutta eivät välttämättä pysyviä ratkaisuja. Suomi on liittynyt unioniin saadakseen mahdollisuuden vapaaseen kaupankäyntiin, ei maksaakseen muiden velkoja tai joutuakseen muiden määräysvallan alle.

Useamminkin siis soisi kysyttävän, mikä on perussuomalaisten vaihtoehto – mitä mielestämme pitäisi tehdä toisin. Puolueen EU-linjausten pohja tulee voimassaolevista puolue- ja vaaliohjelmista. Sen ohella kuitenkin olemme ottaneet useissa yhteyksissä kantaa aiheeseen suppeammin tai laajemmin eri valiokuntien sekä erityisesti suuren valiokunnan vastalauseissamme.

Määritelmän mukaisesti ”suuri valiokunta käsittelee Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvän kansallisen politiikan valmistelua, paitsi ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta, joka kuuluu ulkoasiainvaliokunnan toimivaltaan”. Suuren valiokunnan perussuomalaisena edustajana olen perehtynyt aihepiiriin ja ollut rakentamassa linjaamme yhteistyössä muun ryhmän sekä puolueen kanssa.

Eräs esimerkki tällaisesta laajemmasta kannasta on 21.3.2018 annettu valiokunnan lausunto valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiasta 2018. Se on eri aloja läpileikkaava linjaus siitä, kuinka maamme äänivaltaa unionissa tulisi käyttää ja mitkä ovat kantamme ajankohtaisiin suuriin kysymyksiin. Esitimme ainoana puolueena oman pohjaesityksemme, koska näkemysero hallituksen linjaan oli liian syvä.

Kaikki asiaan kuuluvat alkuperäistekstit ovat luettavissa eduskunnan sivuilta pöytäkirjasta linkin kautta. Blogin lähteenä toimiva perussuomalaisten eriävä mielipide löytyy kohdasta ”Eriävä mielipide 2”.  Kantamme ohella suosittelen lukemaan myös dokumentista löytyvät vihervasemmiston vastalauseet, joissa pyritään jopa entisestään vesittämään hallituksen valmiiksi myöntyväistä linjaa.

Seuraavassa kokoan helpommin luettavaan muotoon eräitä keskeisiä linjauksia eriävästä mielipiteestämme.

1. Johdanto

Perussuomalaiset jättivät suuressa valiokunnassa eriävän mielipiteen vaikuttamisstrategiaan, joka linjaa Suomen kantaa EU:n suunnasta. Perussuomalaisten mukaan EU-vaikuttamisstrategia 2018 kokoaa valtioneuvoston kantoja ja alustavia näkemyksiä liian suurpiirteisesti. Mielestämme strategian tulisi sen sijaan olla yksityiskohtaisempi sekä kriittinen EU:n ja EMU:n syventämistä kohtaan.

2. Ei arvopohjahössötykselle

Euroopan unionin tulisi tuottaa Suomelle lisäarvoa lähinnä vapaakaupan muodossa. EU ei ole itsetarkoitus, vaan välinearvo. Emme pidä mielekkäänä ottaa Suomen päämääräksi unionin yhtenäisyyden, arvopohjan tai muun abstraktin käsitteen korostamista. Perussuomalaiset eivät näe tarpeellisena Unionin vaikutusvallan ulottamista arvopolitiikan ohjaamiseen tai mielipidevaikuttamiseen. Vaikuttamisen tulee keskittyä kansallisen edun näkökulmaan.

3. Ympäristöstä ei kilpailuhaittaa Suomelle

Pidämme erityisen tärkeänä sitä, että uusiutuvan energian direktiivin bioenergian kestävyyttä koskevat linjaukset eivät uhkaa Suomen harjoittamaa vastuullista metsänhoitoa ja hakkuita, jotka ovat osa teollisuutemme selkärankaa. Ympäristöpolitiikan osalta Suomen EU-vaikuttamisen tulee keskittyä siihen, että muut maat huolehtivat ympäristövelvoitteistaan vähintään samalla tasolla kuin Suomi on jo huolehtinut, emmekä voi hyväksyä uusia velvoitteita itsellemme ennen tätä. 

4. Euroeroon valmistauduttava

Perussuomalaiset toteavat, että hallitus ei ole esittänyt käyttökelpoista mallia EMU:n kehittämiseksi eikä ole varautunut siihen, että EMU joko hajoaa tai siitä eroaa tai on erotettava jäsenmaita lähivuosina. EMU:n kohtalo on sama kuin on aiemmin ollut kaikilla valuutta-alueilla, jotka on muodostettu hyvin erilaisista maista ja kansantalouksista. Suomen tuleekin laatia toimenpideohjelma EMU:n hajoamisen ja Suomen siitä eroamisen varalle.

5. Ei liittovaltiokehitykselle

Perussuomalaiset vastustavat jyrkästi EU:n kehittymistä kohti liittovaltiota. Euroopan kansoille ja kansallisvaltioille kuuluvaa poliittista päätäntävaltaa ei saa siirtää enempää EU:lle. EU:n liittovaltiomaisia rakenteita olisi sen sijaan perusteltua ryhtyä purkamaan hallitusti, jotta päätäntävaltaa saadaan palautettua takaisin lähemmäs Euroopan kansoja.

Perussuomalaiset torjuvat suunnitelmat määräenemmistöpäätösten lisäämisestä. Tällaisen päätöksentekomenettelyn lisääminen kasvattaisi suurten EU-maiden valtaa, eikä olisi kansallinen etumme. Perussuomalaiset vastustavat ylikansallisten vaalilistojen käyttöönottoa, komission ja neuvoston puheenjohtajuuksien yhdistämistä sekä mitään pakottavia kärkiehdokasmenettelyjä.

6. Oikeus pidettävä omissa käsissä

Perussuomalaisten mielestä oikeusasioiden korostuminen EU:ssa ja oikeudenkäytön siirto EU:n elimille muissakin kuin nimenomaisesti kansainvälistä yhteistyötä vaativissa asioissa, on huolestuttavaa. Suomen tulisi korostaa omaa kansallista lainsäädäntöä asioiden ensisijaisena ratkaisukeinona. Uusiin avauksiin EU:n elinten tuomiovallan laajentamiseksi tulee suhtautua kriittisesti.

7. Turvapaikkasurffailu kuriin

Pidämme hyvänä, että maahanmuuton ja muuttoliikkeen hallinnan suhteen ajattelu Euroopassa on järkevöitynyt vuoden 2015 turvapaikkakriisin jälkeen. Nyt tunnustetaan jo laajalti tuolloin vaatimamme periaatteet siitä, että rajojen sekä sopimusten on pidettävä.

Käytännön toimia Unionilta kuitenkin odotetaan, että turvapaikanhakijoiden mielivaltainen liikkuminen maasta toiseen estetään ja pidemmällä aikavälillä siirrytään turvapaikanhaun siirtämiseen mahdollisimman pitkälle kolmansiin maihin Unionin rajojen ulkopuolelle.

8. Oma puolustus ensin

Perussuomalaiset kannattaa rajattua puolustusyhteistyötä esimerkiksi puolustusteollisuuden toimintaedellytysten helpottamiseksi, huoltovarmuuden turvaamiseksi ja turvallisuuspoliittisesti tärkeän tiedon vaihdossa. Suomen ei kuitenkaan pidä olla mukana kehittämässä EU:n yhteistä armeijaa ja sotilasliittoa. Nato on jo vallitseva puolustusliitto suurelle osalle EU-maita, ja Suomi on valinnut liittoutumattomuuden tien. Suomalaisten tulee puolustaa Suomea, ei EU:ta.

9. Liittolaisia kansallista etua korostavista maista ja puolueista

Suomen tulee vaikuttamisessaan painottaa uusien yhteistyösuhteiden ja liittolaisuuksien löytämistä Euroopasta sellaisista maista ja puolueista, jotka korostavat kansallista etua ja EU:n päätösvallan keventämistä. Tässä tulee toimia ennakkoluulottomasti ja etsiä yhteistyösuhteita myös Itäisen Euroopan maista. EU:n tulisi palata kohti alkuperäistä tarkoitustaan kauppaliittona.

]]>
26 http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252683-perussuomalaisilla-on-eu-linja#comments Eduskunta Euroopan unioni Perussuomalaiset Thu, 22 Mar 2018 09:03:56 +0000 Jani Mäkelä http://janimakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252683-perussuomalaisilla-on-eu-linja
Sinisillä paloivat käämit http://valpperi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252394-sinisilla-paloivat-kaamit <p>Ilmeisesti hallituksessa oli sovittu, että Brexitin seurauksena Suomi ei kannata Britannian paikkojen jakamista muiden jäsenmaiden kesken.</p><p>Päätös kuitenkin poikkesi sovitusta, eikä Sipilä viitsinyt tuon kokoista asiaa kaataa, ja hän vertasikin sitä koiraveroon, eli pikkuasiasta hänen mielestään kyse.</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/244154-hallituksessa-repesi-eu-riita-sampo-terho-vakava-paikka" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/244154-hallituksessa-repesi-eu-riita-sampo-terho-vakava-paikka">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/244154-hallituksessa-repesi-eu-riita-sa...</a></p><p>Minustakaan tämä ei nyt niin iso asia ole, mutta sinisille tärkeä profiilin takia.</p><p>Liikaa ei kannata kuitenkaan Sipilän ruuvia kiristää, sillä sote voi olla sen jälkeen vaikeuksissa, tosin eipä se sinistenkään prioriteettilistalla ole ensimmäisenänä ne ennenaikaiset vaalit.</p><p>Ei menny niinku Srömsöössä, voi Sampo Terho nyt sanoa.</p> Ilmeisesti hallituksessa oli sovittu, että Brexitin seurauksena Suomi ei kannata Britannian paikkojen jakamista muiden jäsenmaiden kesken.

Päätös kuitenkin poikkesi sovitusta, eikä Sipilä viitsinyt tuon kokoista asiaa kaataa, ja hän vertasikin sitä koiraveroon, eli pikkuasiasta hänen mielestään kyse.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/244154-hallituksessa-repesi-eu-riita-sampo-terho-vakava-paikka

Minustakaan tämä ei nyt niin iso asia ole, mutta sinisille tärkeä profiilin takia.

Liikaa ei kannata kuitenkaan Sipilän ruuvia kiristää, sillä sote voi olla sen jälkeen vaikeuksissa, tosin eipä se sinistenkään prioriteettilistalla ole ensimmäisenänä ne ennenaikaiset vaalit.

Ei menny niinku Srömsöössä, voi Sampo Terho nyt sanoa.

]]>
28 http://valpperi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252394-sinisilla-paloivat-kaamit#comments Kotimaa Brexit Euroopan unioni Sininen tulevaisuus Siniset Fri, 16 Mar 2018 13:48:37 +0000 petteri ritala http://valpperi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252394-sinisilla-paloivat-kaamit
EU:n alettava verottaa sosiaalisen median käyttöä! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252268-eun-alettava-verottaa-sosiaalisen-median-kayttoa <p>Sosiaalisen median pääasialliset toimijat Facebook ja Google (YouTube) ovat Amerikasta kuten tiedämme. Lisäksi tiedämme että Facebook ja Google tekevät yhtiöinä maailman parasta liiketaloudellista tulosta.<br /><br />Herää kysymys, miksi sallimme sosiaalisen median tuottojen valuvan suoraan Amerikkaan? Esitän, että Euroopan unionin pitää asettaa vero sosiaalisen median mammuttiyhtiöille. Sosiaalisen median vero olisi käyttäjämääriin ja yhtiöiden liiketaloudelliseen voittoon perustuva. Emme voi tosiaan sallia enää tätä tilannetta, että omien mediasisältöjemme perusteella tehdään rahaa Amerikassa.<br /><br />On korkea aika neuvotella sosiaalisen mediayhtiöiden kanssa sopimus EU-alueelle verotuskäytännöstä, koska se on eurooppalaisten etu. Amerikkalaiset some-palvelut pitää blokata Euroopan unionin alueelta, mikäli he eivät suostu neuvottelemaan asiasta.<br /><br />Tarvitsemme Eurooppaan oman sosiaalisen mediapalvelun, joka voisi olla varioituva käyttäjän mukaan eli samassa sovelluksessa olisi palvelut ykstyisviestinnästä WhatsApp ja joukkoviestintään kuten Twitter.<br /><br />Ps. Inspiroidun kirjoittamaan tämän verotus-ideani nyt blogiini, kun luin&nbsp; tämän blogikirjoituksen:</p><p>&nbsp;<a href="https://ahjocomms.fi/2018/03/eettinen-somekansalainen-boikotoi-silloinkin-kun-se-ei-ole-helppoa/" target="_blank">https://ahjocomms.fi/2018/03/eettinen-somekansalainen-boikotoi-silloinkin-kun-se-ei-ole-helppoa/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sosiaalisen median pääasialliset toimijat Facebook ja Google (YouTube) ovat Amerikasta kuten tiedämme. Lisäksi tiedämme että Facebook ja Google tekevät yhtiöinä maailman parasta liiketaloudellista tulosta.

Herää kysymys, miksi sallimme sosiaalisen median tuottojen valuvan suoraan Amerikkaan? Esitän, että Euroopan unionin pitää asettaa vero sosiaalisen median mammuttiyhtiöille. Sosiaalisen median vero olisi käyttäjämääriin ja yhtiöiden liiketaloudelliseen voittoon perustuva. Emme voi tosiaan sallia enää tätä tilannetta, että omien mediasisältöjemme perusteella tehdään rahaa Amerikassa.

On korkea aika neuvotella sosiaalisen mediayhtiöiden kanssa sopimus EU-alueelle verotuskäytännöstä, koska se on eurooppalaisten etu. Amerikkalaiset some-palvelut pitää blokata Euroopan unionin alueelta, mikäli he eivät suostu neuvottelemaan asiasta.

Tarvitsemme Eurooppaan oman sosiaalisen mediapalvelun, joka voisi olla varioituva käyttäjän mukaan eli samassa sovelluksessa olisi palvelut ykstyisviestinnästä WhatsApp ja joukkoviestintään kuten Twitter.

Ps. Inspiroidun kirjoittamaan tämän verotus-ideani nyt blogiini, kun luin  tämän blogikirjoituksen:

 https://ahjocomms.fi/2018/03/eettinen-somekansalainen-boikotoi-silloinkin-kun-se-ei-ole-helppoa/

]]>
2 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252268-eun-alettava-verottaa-sosiaalisen-median-kayttoa#comments Euroopan unioni Facebook Google Sosiaalinen media Talous Wed, 14 Mar 2018 13:04:07 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252268-eun-alettava-verottaa-sosiaalisen-median-kayttoa
EU ehdottaa digitaalisten palveluiden tuontitulleja? http://tuomasjaanu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252258-eu-ehdottaa-digitaalisten-palveluiden-tuontitulleja <p><a href="https://www.politico.eu/wp-content/uploads/2018/02/taxation-of-digital-economy-2.pdf">Vuodettujen asiakirjojen</a> mukaan Euroopan unioni on suunnittelemassa liikevaihtoveroa digitaalisten palveluiden tuottajille. Asiakirjojen mukaan liikevaihtovero olisi muutamien prosenttien luokkaa (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-10112792">YLE:n&nbsp;tulkinnan</a> mukaan 1-5%), ja kohdistuisi yrityksille, jotka eivät maksa veroja yhteisöveroja EU:n alueelle.</p><p>&nbsp;</p><p>Nykyisellään tuotteita tai palveluita EU:n sisällä myytäessä arvonlisävero maksetaan ostajan sijaintivaltion mukaan. Tällöin esim. suomalainen yritys myydessään tuotteita Ruotsiin, veloittaa asiakkaalta arvonlisäveron Ruotsin ALV-tason mukaisesti. Kyseinen järjestely on mielestäni ihan hyvä, koska se tasaa ulkomaisten ja kotimaisten yritysten toimintaedelletykset arvonlisäveron suhteen: riippumatta myyjän kotipaikasta arvonlisäverotus on yhtenäistä. Palveluiden myynti EU-alueen ulkopuolelle tai ulkopuolelta (vienti/tuonti) on sen sijaan vapaa arvonlisäverosta, tavaroiden tuonnissa usein peritään arvonlisävero ja lisäksi sisämarkkinoita &ldquo;suojaavat&rdquo; tullimaksut.</p><p>&nbsp;</p><p>Arvonlisäverotus ei kuitenkaan ole ainoa vero, jota yrityksiltä peritään. Yhteisövero peritään yrityksen voitosta (maassamme tällä hetkellä 20%), ja lähtökohtaisesti siinä maassa, missä yritys on rekisteröity. Yritykset, varsinkin suuret sellaiset, kykenevät toki järjestelemään kulurakenteensa sellaiseksi, että yhteisöveroa maksetaan - jos maksetaan - siellä, missä se on yritykselle edullisinta, eikä tälläisiin järjestelyihin tarvitse käyttää edes lainvastaisia järjestelyitä.</p><p>&nbsp;</p><p>EU on nyt iskemässä tähän rahasuoneen kiinni. Jostain syystä EU nyt näkee tämän ongelmaksi nimenomaan digitaalisten palveluiden osalta, ja ennen kaikkea &ldquo;käyttäjien tuottaman lisäarvon&rdquo; suhteen. Esityksessä esitetään hyvin omituisia mittareita yrityksen &ldquo;digitaalisen läsnäolon&rdquo; mittaamiseksi, ja ei ole lainkaan selvää, mihin näillä mittareilla pyritään. On täysin epäselvää, miksi esitetty vero kohdistuu nimenomaan digitaalisiin palveluihin. <a href="https://circabc.europa.eu/sd/a/ccec2d16-ed5b-4e79-a28e-617f108d41ce/Statistical%20report%20Digital%20economy%20public%20consultation.pdf">Kuulemismenettelyssä</a> on kysytty, onko nykyinen verotusmalli epäreilu perinteisiä liiketoimintamalleja kohtaan. Asetelma on aivan kestämätön: digitalisaation yksi keskeinen etu on nimenomaan siinä, että liiketoiminta itsessään on &ldquo;perinteisiä&rdquo; malleja tehokkaampaa ja ennen kaikkea skaalautuvampaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Liikevaihdon verottaminen on toki verottajan kannalta erittäin kätevää - liiketoiminnassa kun sen keinotekoinen pienentäminen on erittäin vaikeaa - mutta minkään järkevän oikeudenmukaisuuden tai järkevyyden mittoja se ei täytä. Ulkoisesti samankaltaisilla palveluilla voi olla hyvin erilaiset kulurakenteet, ja siten liikevaihtokin voi olla kertaluokkaa suurempi. Kokonaisliikevaihdon kohdistuminen tiettyyn palveluun on sekin hyvin vaikeaa osoittaa millään objektiivisella tavalla. Liikevaihtoverotus kohtelee kasvuyhtiöitä hyvin ankarasti, kun kannattavuudella ei ole vaikutusta verotukseen. Lisäksi liikevaihtoverolla on hyvin suuri riski johtaa kaksinkertaiseen, tai jopa moninkertaiseen verotukseen, kun verotetaan sekä transaktioita että niiden tuloksia.</p><p>&nbsp;</p><p>Kaiken kaikkiaan esitetty aloite vaikuttaa lähinnä kiusanteolta, kauppasodan julistukselta, ja ennen kaikkea digitaalisten palveluiden tuontitullilta, joka sotii omaa oikeustajuani vastaan. On kaikkien etu, että palvelut voidaan tuottaa ja kuluttaa siellä, missä se on osapuolien kannalta tehokkainta. Kansainvälisen kaupan esteet päätyvät lopulta aina kuluttajan maksettaviksi, ja näin suuret mullistukset tulevat vaikuttamaan koko alan globaaliin kehittymiseen hyvin radikaalilla tavalla.</p><p><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuodettujen asiakirjojen mukaan Euroopan unioni on suunnittelemassa liikevaihtoveroa digitaalisten palveluiden tuottajille. Asiakirjojen mukaan liikevaihtovero olisi muutamien prosenttien luokkaa (YLE:n tulkinnan mukaan 1-5%), ja kohdistuisi yrityksille, jotka eivät maksa veroja yhteisöveroja EU:n alueelle.

 

Nykyisellään tuotteita tai palveluita EU:n sisällä myytäessä arvonlisävero maksetaan ostajan sijaintivaltion mukaan. Tällöin esim. suomalainen yritys myydessään tuotteita Ruotsiin, veloittaa asiakkaalta arvonlisäveron Ruotsin ALV-tason mukaisesti. Kyseinen järjestely on mielestäni ihan hyvä, koska se tasaa ulkomaisten ja kotimaisten yritysten toimintaedelletykset arvonlisäveron suhteen: riippumatta myyjän kotipaikasta arvonlisäverotus on yhtenäistä. Palveluiden myynti EU-alueen ulkopuolelle tai ulkopuolelta (vienti/tuonti) on sen sijaan vapaa arvonlisäverosta, tavaroiden tuonnissa usein peritään arvonlisävero ja lisäksi sisämarkkinoita “suojaavat” tullimaksut.

 

Arvonlisäverotus ei kuitenkaan ole ainoa vero, jota yrityksiltä peritään. Yhteisövero peritään yrityksen voitosta (maassamme tällä hetkellä 20%), ja lähtökohtaisesti siinä maassa, missä yritys on rekisteröity. Yritykset, varsinkin suuret sellaiset, kykenevät toki järjestelemään kulurakenteensa sellaiseksi, että yhteisöveroa maksetaan - jos maksetaan - siellä, missä se on yritykselle edullisinta, eikä tälläisiin järjestelyihin tarvitse käyttää edes lainvastaisia järjestelyitä.

 

EU on nyt iskemässä tähän rahasuoneen kiinni. Jostain syystä EU nyt näkee tämän ongelmaksi nimenomaan digitaalisten palveluiden osalta, ja ennen kaikkea “käyttäjien tuottaman lisäarvon” suhteen. Esityksessä esitetään hyvin omituisia mittareita yrityksen “digitaalisen läsnäolon” mittaamiseksi, ja ei ole lainkaan selvää, mihin näillä mittareilla pyritään. On täysin epäselvää, miksi esitetty vero kohdistuu nimenomaan digitaalisiin palveluihin. Kuulemismenettelyssä on kysytty, onko nykyinen verotusmalli epäreilu perinteisiä liiketoimintamalleja kohtaan. Asetelma on aivan kestämätön: digitalisaation yksi keskeinen etu on nimenomaan siinä, että liiketoiminta itsessään on “perinteisiä” malleja tehokkaampaa ja ennen kaikkea skaalautuvampaa.

 

Liikevaihdon verottaminen on toki verottajan kannalta erittäin kätevää - liiketoiminnassa kun sen keinotekoinen pienentäminen on erittäin vaikeaa - mutta minkään järkevän oikeudenmukaisuuden tai järkevyyden mittoja se ei täytä. Ulkoisesti samankaltaisilla palveluilla voi olla hyvin erilaiset kulurakenteet, ja siten liikevaihtokin voi olla kertaluokkaa suurempi. Kokonaisliikevaihdon kohdistuminen tiettyyn palveluun on sekin hyvin vaikeaa osoittaa millään objektiivisella tavalla. Liikevaihtoverotus kohtelee kasvuyhtiöitä hyvin ankarasti, kun kannattavuudella ei ole vaikutusta verotukseen. Lisäksi liikevaihtoverolla on hyvin suuri riski johtaa kaksinkertaiseen, tai jopa moninkertaiseen verotukseen, kun verotetaan sekä transaktioita että niiden tuloksia.

 

Kaiken kaikkiaan esitetty aloite vaikuttaa lähinnä kiusanteolta, kauppasodan julistukselta, ja ennen kaikkea digitaalisten palveluiden tuontitullilta, joka sotii omaa oikeustajuani vastaan. On kaikkien etu, että palvelut voidaan tuottaa ja kuluttaa siellä, missä se on osapuolien kannalta tehokkainta. Kansainvälisen kaupan esteet päätyvät lopulta aina kuluttajan maksettaviksi, ja näin suuret mullistukset tulevat vaikuttamaan koko alan globaaliin kehittymiseen hyvin radikaalilla tavalla.


 

]]>
0 http://tuomasjaanu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252258-eu-ehdottaa-digitaalisten-palveluiden-tuontitulleja#comments Euroopan unioni Kauppasota Tullit Wed, 14 Mar 2018 10:51:40 +0000 Tuomas Jaanu http://tuomasjaanu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252258-eu-ehdottaa-digitaalisten-palveluiden-tuontitulleja
EU:n koheesiopolitiikka kantaa hedelmää http://markkumarkkula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252193-eun-koheesiopolitiikka-kantaa-hedelmaa <p>Europarlamentaarikko Nils Torvalds vaati 10. maaliskuuta julkaisemassaan&nbsp;<a href="http://cor.europa.eu/fi/takepart/Pages/cohesion-alliance.aspx"><u>kirjoituksessa</u></a>&nbsp;EU:n koheesio- ja maatalouspolitiikan uudistamista. Torvaldsin mielestä Etelä-Italian esimerkki osoittaa, että EU:n rakennerahastot &quot;eivät toimi&quot;. Ongelmista voidaan ja tulee keskustella avoimesti, mutta kuulisin mielelläni Torvaldsilta konkreettisia ajatuksia siitä, mihin suuntaan koheesiopolitiikkaa hänen mielestään tulisi kehittää.</p><p>On totta, että Italian eteläisten alueiden taloudet kärsivät&nbsp;edelleen&nbsp;pitkälle juurtuneista rakenteellisista ongelmista, työttömyydestä, aivovuodosta, heikosta hallinnosta ja korruptiosta. Näiden ongelmien perimmäinen syy löytyy kuitenkin muualta, sillä rakennerahastotukien osuus Italian julkisista investoinneista on kuluvalla rahoituskaudella ainoastaan 12 prosenttia. Yksityinen sektori on Etelä-Italiassa heikko ja investoinnit laahaavat perässä. Vuosikymmenten ajan lähes kaikki merkittävät infrastruktuurihankkeet&nbsp;ovat kohdistuneet&nbsp;teollistuneille ja kehittyneille pohjoisen alueille. Italiassa on ehkä aiemmin jopa kuviteltu, että EU:n tuet paikkaisivat puuttuvia kotimaisia investointeja, mikä ei tietenkään ole mahdollista.&nbsp;Uusissa&nbsp;rakennerahasto-ohjelmissa on pyritty puuttumaan näihin ongelmiin painottamalla rahoituslähteiden välisiä synergioita ja kehittämällä hallinnollista kapasiteettia rakennerahastotukien hyödyntämiseen.</p><p>Italian vertailukohdaksi voidaan ottaa Saksa, missä käynnistettiin jälleenyhdistymisen jälkeen massiivinen julkisen ja yksityisen sektorin investointiohjelma entisen Itä-Saksan osavaltioiden tueksi. Näitä investointeja ovat onnistuneesti täydentäneet EU:n rakennerahastotuet. Läntisen ja itäisen Saksan välinen elintasokuilu ei ole reilussa 25 vuodessa kuroutunut täysin umpeen, mutta erot köyhimpien ja rikkaimpien osavaltioiden bruttokansantuotteessa ja työttömyysasteessa ovat tänä päivänä huomattavasti pienemmät kuin Pohjois- ja Etelä-Italian alueiden välillä. Ottaen huomioon Itä-Saksan osavaltioiden lähtökohdat &ndash; sosialistinen suunnitelmatalous ja rappiolla ollut infrastruktuuri &ndash; tuloksia voi pitää kunnioitettavina.</p><p>Koheesiopolitiikan saavutuksista löytyy muitakin esimerkkejä eri puolelta Eurooppaa: Irlanti ja Portugali ovat EU-jäsenyyden aikana kehittyneet köyhistä maatalousvaltioista moderneiksi eurooppalaisiksi talouksiksi, ja Itä-Euroopan &quot;uusissa&quot; jäsenvaltioissa rakennerahastotukia on käytetty viisaasti talouskasvua tukevan infrastruktuurin parantamiseen. Lähes jokainen meistä on voinut todeta omin silmin Virossa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tapahtuneen huikean kehityksen.</p><p>On myös syytä muistaa, että mikäli EU:n budjettia ryhdytään leikkaamaan, julkisuudessa esiintyneiden skenaarioiden mukaan rakennerahastotuet viedään ensimmäiseksi pois rikkaammilta jäsenvaltioilta &ndash; siis myös Suomelta.&nbsp;Tämä olisi monille suomalaisille toimijoille suuri menetys: koheesiopolitiikka on EU:n merkittävin investointiväline, jonka kautta paitsi kavennetaan alueiden välisiä eroja myös tuetaan ilmasto- ja ympäristötoimia, tutkimusta ja innovointia sekä&nbsp;rajatylittäviä&nbsp;eurooppalaisia liikennehankkeita.</p><p>Monille Euroopan alueille ja kunnille rakennerahastotukien merkitys on korvaamaton. Siksi&nbsp;Euroopan alueiden komitea on yhteistyössä eurooppalaisten kunta- ja aluejärjestöjen kanssa perustanut&nbsp;<a href="http://cor.europa.eu/fi/takepart/Pages/cohesion-alliance.aspx"><u>#</u><u>CohesionAlliance</u></a>-yhteenliittymän&nbsp;vahvan koheesiopolitiikan tueksi. Julistuksen ovat allekirjoittaneet jo sadat alueet, maakunnat, kaupungit ja kunnat kaikkialta Euroopasta, Suomesta mm. Lapin liitto ja Rovaniemen kaupunki.&nbsp;</p><p>Euroopan alueiden komitean näkemys on, että&nbsp;jäsenvaltioiden tulisi maksaa unionin budjettiin hieman nykyistä enemmän, eli 1,3 prosenttia EU:n bruttokansantulosta nykyisen noin 1,0 prosentin sijaan. Vain tällä tavoin unioni pystyy edelleen tukemaan aluekehitystä&nbsp;kaikkialla Euroopassa&nbsp;sekä vastaamaan uusiin haasteisiin esimerkiksi rajavalvontayhteistyön ja puolustuspolitiikan alalla.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Markku Markkula</em></p><p><em>Euroopan alueiden komitean 1. varapuheenjohtaja</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Europarlamentaarikko Nils Torvalds vaati 10. maaliskuuta julkaisemassaan kirjoituksessa EU:n koheesio- ja maatalouspolitiikan uudistamista. Torvaldsin mielestä Etelä-Italian esimerkki osoittaa, että EU:n rakennerahastot "eivät toimi". Ongelmista voidaan ja tulee keskustella avoimesti, mutta kuulisin mielelläni Torvaldsilta konkreettisia ajatuksia siitä, mihin suuntaan koheesiopolitiikkaa hänen mielestään tulisi kehittää.

On totta, että Italian eteläisten alueiden taloudet kärsivät edelleen pitkälle juurtuneista rakenteellisista ongelmista, työttömyydestä, aivovuodosta, heikosta hallinnosta ja korruptiosta. Näiden ongelmien perimmäinen syy löytyy kuitenkin muualta, sillä rakennerahastotukien osuus Italian julkisista investoinneista on kuluvalla rahoituskaudella ainoastaan 12 prosenttia. Yksityinen sektori on Etelä-Italiassa heikko ja investoinnit laahaavat perässä. Vuosikymmenten ajan lähes kaikki merkittävät infrastruktuurihankkeet ovat kohdistuneet teollistuneille ja kehittyneille pohjoisen alueille. Italiassa on ehkä aiemmin jopa kuviteltu, että EU:n tuet paikkaisivat puuttuvia kotimaisia investointeja, mikä ei tietenkään ole mahdollista. Uusissa rakennerahasto-ohjelmissa on pyritty puuttumaan näihin ongelmiin painottamalla rahoituslähteiden välisiä synergioita ja kehittämällä hallinnollista kapasiteettia rakennerahastotukien hyödyntämiseen.

Italian vertailukohdaksi voidaan ottaa Saksa, missä käynnistettiin jälleenyhdistymisen jälkeen massiivinen julkisen ja yksityisen sektorin investointiohjelma entisen Itä-Saksan osavaltioiden tueksi. Näitä investointeja ovat onnistuneesti täydentäneet EU:n rakennerahastotuet. Läntisen ja itäisen Saksan välinen elintasokuilu ei ole reilussa 25 vuodessa kuroutunut täysin umpeen, mutta erot köyhimpien ja rikkaimpien osavaltioiden bruttokansantuotteessa ja työttömyysasteessa ovat tänä päivänä huomattavasti pienemmät kuin Pohjois- ja Etelä-Italian alueiden välillä. Ottaen huomioon Itä-Saksan osavaltioiden lähtökohdat – sosialistinen suunnitelmatalous ja rappiolla ollut infrastruktuuri – tuloksia voi pitää kunnioitettavina.

Koheesiopolitiikan saavutuksista löytyy muitakin esimerkkejä eri puolelta Eurooppaa: Irlanti ja Portugali ovat EU-jäsenyyden aikana kehittyneet köyhistä maatalousvaltioista moderneiksi eurooppalaisiksi talouksiksi, ja Itä-Euroopan "uusissa" jäsenvaltioissa rakennerahastotukia on käytetty viisaasti talouskasvua tukevan infrastruktuurin parantamiseen. Lähes jokainen meistä on voinut todeta omin silmin Virossa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tapahtuneen huikean kehityksen.

On myös syytä muistaa, että mikäli EU:n budjettia ryhdytään leikkaamaan, julkisuudessa esiintyneiden skenaarioiden mukaan rakennerahastotuet viedään ensimmäiseksi pois rikkaammilta jäsenvaltioilta – siis myös Suomelta. Tämä olisi monille suomalaisille toimijoille suuri menetys: koheesiopolitiikka on EU:n merkittävin investointiväline, jonka kautta paitsi kavennetaan alueiden välisiä eroja myös tuetaan ilmasto- ja ympäristötoimia, tutkimusta ja innovointia sekä rajatylittäviä eurooppalaisia liikennehankkeita.

Monille Euroopan alueille ja kunnille rakennerahastotukien merkitys on korvaamaton. Siksi Euroopan alueiden komitea on yhteistyössä eurooppalaisten kunta- ja aluejärjestöjen kanssa perustanut #CohesionAlliance-yhteenliittymän vahvan koheesiopolitiikan tueksi. Julistuksen ovat allekirjoittaneet jo sadat alueet, maakunnat, kaupungit ja kunnat kaikkialta Euroopasta, Suomesta mm. Lapin liitto ja Rovaniemen kaupunki. 

Euroopan alueiden komitean näkemys on, että jäsenvaltioiden tulisi maksaa unionin budjettiin hieman nykyistä enemmän, eli 1,3 prosenttia EU:n bruttokansantulosta nykyisen noin 1,0 prosentin sijaan. Vain tällä tavoin unioni pystyy edelleen tukemaan aluekehitystä kaikkialla Euroopassa sekä vastaamaan uusiin haasteisiin esimerkiksi rajavalvontayhteistyön ja puolustuspolitiikan alalla.

 

Markku Markkula

Euroopan alueiden komitean 1. varapuheenjohtaja

]]>
5 http://markkumarkkula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252193-eun-koheesiopolitiikka-kantaa-hedelmaa#comments Kotimaa Aluepolitiikka Euroopan unioni Tue, 13 Mar 2018 09:33:58 +0000 Markku Markkula http://markkumarkkula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252193-eun-koheesiopolitiikka-kantaa-hedelmaa
Suomalaiset puoluejohtajat täysin ulalla siitä mitä Euroopassa tapahtuu http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252034-suomalaiset-puoluejohtajat-taysin-ulalla-mita-euroopassa-tapahtuu <p>Italiassa pidettiin parlamenttivaalit. Vuoden tärkeimmät vaalit, sanottiin etukäteen.</p> <p>Paljon spekuloitiin ja puhuttiin, antavathan nämä vaalit osviittaa siitä, miten EU:ssa jatkossa menee. - Ja Suomessa. Vaalit käytiin ja tulokset saatiin.</p> <p>Kansa ei palkinnut taloutta nousuun luotsannutta demokraattista puolueetta, eikä se nostanut oikein Berlusconiakaan.</p> <p>Vaan &quot;populisteja&quot;, noita epäpyhiä..</p> <p>Sitten toimittaja Matti Virtanen kysyi suomalaisilta puoluejohtajilta selitystä, miksi vaaleissa kävi niin kuin kävi.</p> <p>​*</p> <p>Vastaukset olivat myönteisesti sanottuna &quot;mielenkiintoisia&quot;.</p> <p>Keskustan Juha Sipilä: &quot;Italialaiset halusivat selkeää muutosta&quot;.</p> <p>Kokoomuksen Petteri Orpo: &quot;Italialaiset ovat tyytymättömiä&quot;.</p> <p>KD:n Sari Essayah: &quot;Menossa on poliittisen kentän pirstaloituminen&quot;.</p> <p>Vasemmistoliiton Li Andersson: &quot;Eliitinvastainen agenda vetoaa kansalaisiin&quot;.</p> <p>SDP:n Antti Rinne: &quot;Ihmisten arjen ymmärrys on ollut puutteellista&quot;.</p> <p>*</p> <p>Ne kolme.</p> <p>Rkp:nAnna-Maja Henriksson: &quot;Osasyy voi olla, että Italia jätettiin aika yksin kun maahan tuo paljon turvapaikanhakijoita&quot;.</p> <p>Sinisten Sampo Terho: &quot;Jos Euroopassa ei suostuta päättäväisesti ratkomaan maahanmuuton ongelmia, riskinä on pettyneiden äänestäjien hakeutuminen ääripopulistien taakse&quot;.</p> <p>PS:n Jussi Halla-Aho: &quot;Italia ei tehnyt mitään estääkseen siirtolaisvyöryä alueensa kautta&quot;.</p> <p>*</p> <p>Italiaan tulee 10.000 turvapaikanhakijaa joka kuukausi. Viime vuonna 120.000. Heistä 91 % Libyan kautta.</p> <p>*</p> <p>Vaalivoittaja La Legan julisteiden viesti oli: &quot;Pysäyttäkää invaasio!&quot;</p> <p>*</p> <p>UNHCR:n mukaan vain 29 % turvapaikanhakijoista onnistuu sijoittumaan jonnekin. Yhä useampi tuloja jää tyhjän päälle tai maan alle.</p> <p>​*</p> <p>Joillekin kaikki tämä on selvää. Kirkasta faktaa. Joillekin tämä kaikki &quot;menee ohi&quot;.</p> <p>*</p> <p>Suomen puoluejohtajilta vuoden tärkeimmät vaalit menivät ohi. He eivät lainkaan käsitä , mitä Euroopassa nykyään todella tapahtuu.</p> <p>Pahinta tässä on, että tuossa &quot;ulalla&quot; olevien joukossa ovat sekä hallituksen että opposition johtavien puolueiden keulahenkilöt.</p> <p>*</p> <p>Vain kolme puoluejohtajaa totesi Italian parlamenttivaalien analyysissään, että maahanmuutolla on merkitystä.</p> <p>*</p> <p>Lähde: Talouselämä 9/2018, 9.3.2018.; Toimittaja Matti Virtanen: &quot;Pysäyttäkää invaasio!&quot;</p> <p>​</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Italiassa pidettiin parlamenttivaalit. Vuoden tärkeimmät vaalit, sanottiin etukäteen.

Paljon spekuloitiin ja puhuttiin, antavathan nämä vaalit osviittaa siitä, miten EU:ssa jatkossa menee. - Ja Suomessa. Vaalit käytiin ja tulokset saatiin.

Kansa ei palkinnut taloutta nousuun luotsannutta demokraattista puolueetta, eikä se nostanut oikein Berlusconiakaan.

Vaan "populisteja", noita epäpyhiä..

Sitten toimittaja Matti Virtanen kysyi suomalaisilta puoluejohtajilta selitystä, miksi vaaleissa kävi niin kuin kävi.

​*

Vastaukset olivat myönteisesti sanottuna "mielenkiintoisia".

Keskustan Juha Sipilä: "Italialaiset halusivat selkeää muutosta".

Kokoomuksen Petteri Orpo: "Italialaiset ovat tyytymättömiä".

KD:n Sari Essayah: "Menossa on poliittisen kentän pirstaloituminen".

Vasemmistoliiton Li Andersson: "Eliitinvastainen agenda vetoaa kansalaisiin".

SDP:n Antti Rinne: "Ihmisten arjen ymmärrys on ollut puutteellista".

*

Ne kolme.

Rkp:nAnna-Maja Henriksson: "Osasyy voi olla, että Italia jätettiin aika yksin kun maahan tuo paljon turvapaikanhakijoita".

Sinisten Sampo Terho: "Jos Euroopassa ei suostuta päättäväisesti ratkomaan maahanmuuton ongelmia, riskinä on pettyneiden äänestäjien hakeutuminen ääripopulistien taakse".

PS:n Jussi Halla-Aho: "Italia ei tehnyt mitään estääkseen siirtolaisvyöryä alueensa kautta".

*

Italiaan tulee 10.000 turvapaikanhakijaa joka kuukausi. Viime vuonna 120.000. Heistä 91 % Libyan kautta.

*

Vaalivoittaja La Legan julisteiden viesti oli: "Pysäyttäkää invaasio!"

*

UNHCR:n mukaan vain 29 % turvapaikanhakijoista onnistuu sijoittumaan jonnekin. Yhä useampi tuloja jää tyhjän päälle tai maan alle.

​*

Joillekin kaikki tämä on selvää. Kirkasta faktaa. Joillekin tämä kaikki "menee ohi".

*

Suomen puoluejohtajilta vuoden tärkeimmät vaalit menivät ohi. He eivät lainkaan käsitä , mitä Euroopassa nykyään todella tapahtuu.

Pahinta tässä on, että tuossa "ulalla" olevien joukossa ovat sekä hallituksen että opposition johtavien puolueiden keulahenkilöt.

*

Vain kolme puoluejohtajaa totesi Italian parlamenttivaalien analyysissään, että maahanmuutolla on merkitystä.

*

Lähde: Talouselämä 9/2018, 9.3.2018.; Toimittaja Matti Virtanen: "Pysäyttäkää invaasio!"

]]>
31 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252034-suomalaiset-puoluejohtajat-taysin-ulalla-mita-euroopassa-tapahtuu#comments Euroopan unioni Maahanmuutto Maahanmuuttokritiikki Matti Virtanen Pakolaiskiisi Fri, 09 Mar 2018 19:11:51 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252034-suomalaiset-puoluejohtajat-taysin-ulalla-mita-euroopassa-tapahtuu
Espanja asettaa unionin outoon valoon - "Loppujen lopuksi kyse on sensuurista" http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251902-espanja-asettaa-unionin-outoon-valoon-loppujen-lopuksi-kyse-on-sensuurista <p>Taiteen sensuroimista, pidätettyjä oppositiopoliitikkoja, aktivisteja ja muusikoita. Espanja syöksyy kaiken aikaa <a href="https://www.theguardian.com/world/2018/feb/22/madrid-mayor-boycotts-arco-art-fair-opening-censorship-row-political-prisoners">kauemmas</a> länsimaisesta&nbsp;sanan- ja ilmaisuvapauden ideaalista, mutta Euroopan unionin johtajat ja muut vaikutusvaltaiset henkilöt ovat pysyneet hiljaa koko kriisin ajan.&nbsp;&nbsp;</p><p>Katalonian itsenäisyyttä koskeneen kansanäänestyksen ja sitä seuranneen parlamentin antaman itsenäisyysjulistuksen seurauksena Espanjan hallitus hajotti Katalonian parlamentin, erotti alueen hallituksen ja pidätti lukuisia toisinajattelijoita.&nbsp;&nbsp;</p><p>Espanja on vedonnut julkisuudessa toistuvasti oikeusvaltioperiaatteeseensa, mutta monen mielestä raja on ylittynyt voimassa olevan<em><a href="http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200386-espanja-matkalla-kohti-francon-aikaa"> tukahduttamislain</a></em>&nbsp;vuoksi useita kertoja. Katalonialaiset pelkäävät maan syöksyvän takaisin Francon aikakauteen ja syystäkin.&nbsp;&nbsp;</p><p>Espanjassa hallituksen ja poliisin toteuttamat poliittiset vainot eivät ole kohdistuneet <a href="https://www.theguardian.com/world/2015/may/20/rapper-among-19-arrested-and-accused-of-glorifying-violent-separatism-in-spain">pelkästään </a>separatisteihin, vaan myös toimittajat ja kansalaisaktivistit ovat joutuneet tulilinjalle. Loppujen lopuksi kyse on sensuurista.&nbsp;&nbsp;</p><p>Toimittajien sakottamiseen <a href="https://www.theguardian.com/world/2016/apr/08/spanish-journalist-fined-under-controversial-gag-law">on riittänyt</a> jopa pelkkä kuvan julkaiseminen verkossa, mikäli se on esittänyt virantoimituksessa olevaa poliisia tai viranomaisiin kohdistuvaa mielenilmausta.&nbsp;</p><p>Kataloniasta alkanut kriisi on herättänyt Euroopan unionin sisällä ennennäkemättömän keskustelun, jonka yhteydessä on noussut esiin lukuisia aivan valideja pointteja.&nbsp;&nbsp;</p><p>Jos EU:n perustamisen periaatteina pidetään eurooppalaisia arvoja, niin miten se on voinut pysyä täysin Katalonian kriisin ulkopuolella ja sulkea silmänsä poliisin siviiliväestöön kohdistamalta väkivallalta?&nbsp;</p><p>Unionia on syytetty myös&nbsp;kaksoisstandardien&nbsp;ylläpitämisestä.</p><p>EU on kehottanut toistuvasti useita maita kuten Iran, Kiina ja Venäjä <a href="http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201801022200639012_ul.shtml">takaamaan</a> kansalaistensa oikeuden ilmaista mieltä, mutta Espanjan kohdalla se on kääntänyt katseensa toiseen suuntaan.&nbsp;</p><p>Kuinka EU edes kehtaa ojentaa Irania kansalaisten oikeudesta ilmaista mieltä, kun samaan aikaan Espanjassa hakataan mummoja ja sensuroidaan taidetta?</p><p>Eikö vuonna 2009 solmittu&nbsp;<a href="http://www.lisbon-treaty.org/wcm/the-lisbon-treaty/treaty-on-european-union-and-comments/title-1-common-provisions/5-article-4.html">Lissabonin sopimus&nbsp;</a>kaipaisi uudelleen punnitsemista, mikäli rauhanomaisten mielenosoittajien pahoinpitelyä voidaan perustella sopimuksen 4. artiklan toisella kohdalla?</p><p>Kyseisessä kohdassa lukee, että EU kunnioittaa&nbsp;jäsenmaidensa fundamentaalisia rakenteita, poliittisia ja perustuslaillisia hallintomuotoja sekä&nbsp; alueellista koskemattomuutta, eikä sillä ole valtaa päättää siitä, miten sen jäsenvaltiot järjestäytyvät maantieteellisillä alueillansa.</p><p>Espanjan kriisin aikaan EU on kuitenkin pyrkinyt vaikuttamaan unionin sisällä niskoittelevien Puolan ja Unkarin hallituksien tekemiin päätöksiin sekä uhkaillut maita mahdollisilla sanktioilla, mikäli nämä eivät suostu uonin sisäiseen taakanjakoon turvapaikanhakijoiden kohdalla</p><p>Tämä on täysin oikein, sillä jäsenmaiden tulisi pelata yhteisillä pelisäännöillä. Tämä on kuitenkin herättänyt kysymyksen siitä, että jos vastaaviin pakkokeinoihin voidaan tarvittaessa turvautua, niin minkä vuoksi Espanjan kohdalla ei ole päädytty yhteenkään tällaiseen ratkaisuun?</p><p>Maailman johtavana ihmisoikeuksien varjelijana EU:n tehtävä on pitää huoli, että oikeudet toteutuvat myös sen omalla maaperällä. Espanjan toimien hiljainen hyväksyntä sataa suoraan valtiollista sensuuria harjoittavien maiden propagandakoneistojen käyttöön ja asettaa unionin koko arvovallan outoon valoon.</p><p>Euroopan unionin rauhan kannalta olisi erityisen tärkeää saada Espanjan hallitus ja katalaanit saman neuvottelupöydän ääreen, jotta maan normaali päiväjärjestys kyettäisiin palauttamaan ja unionissa voitaisiin jatkaa siitä, mihin aikaisemmin jäätiin. Mitään peruuttamatonta ei ole vielä tapahtunut.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Taiteen sensuroimista, pidätettyjä oppositiopoliitikkoja, aktivisteja ja muusikoita. Espanja syöksyy kaiken aikaa kauemmas länsimaisesta sanan- ja ilmaisuvapauden ideaalista, mutta Euroopan unionin johtajat ja muut vaikutusvaltaiset henkilöt ovat pysyneet hiljaa koko kriisin ajan.  

Katalonian itsenäisyyttä koskeneen kansanäänestyksen ja sitä seuranneen parlamentin antaman itsenäisyysjulistuksen seurauksena Espanjan hallitus hajotti Katalonian parlamentin, erotti alueen hallituksen ja pidätti lukuisia toisinajattelijoita.  

Espanja on vedonnut julkisuudessa toistuvasti oikeusvaltioperiaatteeseensa, mutta monen mielestä raja on ylittynyt voimassa olevan tukahduttamislain vuoksi useita kertoja. Katalonialaiset pelkäävät maan syöksyvän takaisin Francon aikakauteen ja syystäkin.  

Espanjassa hallituksen ja poliisin toteuttamat poliittiset vainot eivät ole kohdistuneet pelkästään separatisteihin, vaan myös toimittajat ja kansalaisaktivistit ovat joutuneet tulilinjalle. Loppujen lopuksi kyse on sensuurista.  

Toimittajien sakottamiseen on riittänyt jopa pelkkä kuvan julkaiseminen verkossa, mikäli se on esittänyt virantoimituksessa olevaa poliisia tai viranomaisiin kohdistuvaa mielenilmausta. 

Kataloniasta alkanut kriisi on herättänyt Euroopan unionin sisällä ennennäkemättömän keskustelun, jonka yhteydessä on noussut esiin lukuisia aivan valideja pointteja.  

Jos EU:n perustamisen periaatteina pidetään eurooppalaisia arvoja, niin miten se on voinut pysyä täysin Katalonian kriisin ulkopuolella ja sulkea silmänsä poliisin siviiliväestöön kohdistamalta väkivallalta? 

Unionia on syytetty myös kaksoisstandardien ylläpitämisestä.

EU on kehottanut toistuvasti useita maita kuten Iran, Kiina ja Venäjä takaamaan kansalaistensa oikeuden ilmaista mieltä, mutta Espanjan kohdalla se on kääntänyt katseensa toiseen suuntaan. 

Kuinka EU edes kehtaa ojentaa Irania kansalaisten oikeudesta ilmaista mieltä, kun samaan aikaan Espanjassa hakataan mummoja ja sensuroidaan taidetta?

Eikö vuonna 2009 solmittu Lissabonin sopimus kaipaisi uudelleen punnitsemista, mikäli rauhanomaisten mielenosoittajien pahoinpitelyä voidaan perustella sopimuksen 4. artiklan toisella kohdalla?

Kyseisessä kohdassa lukee, että EU kunnioittaa jäsenmaidensa fundamentaalisia rakenteita, poliittisia ja perustuslaillisia hallintomuotoja sekä  alueellista koskemattomuutta, eikä sillä ole valtaa päättää siitä, miten sen jäsenvaltiot järjestäytyvät maantieteellisillä alueillansa.

Espanjan kriisin aikaan EU on kuitenkin pyrkinyt vaikuttamaan unionin sisällä niskoittelevien Puolan ja Unkarin hallituksien tekemiin päätöksiin sekä uhkaillut maita mahdollisilla sanktioilla, mikäli nämä eivät suostu uonin sisäiseen taakanjakoon turvapaikanhakijoiden kohdalla

Tämä on täysin oikein, sillä jäsenmaiden tulisi pelata yhteisillä pelisäännöillä. Tämä on kuitenkin herättänyt kysymyksen siitä, että jos vastaaviin pakkokeinoihin voidaan tarvittaessa turvautua, niin minkä vuoksi Espanjan kohdalla ei ole päädytty yhteenkään tällaiseen ratkaisuun?

Maailman johtavana ihmisoikeuksien varjelijana EU:n tehtävä on pitää huoli, että oikeudet toteutuvat myös sen omalla maaperällä. Espanjan toimien hiljainen hyväksyntä sataa suoraan valtiollista sensuuria harjoittavien maiden propagandakoneistojen käyttöön ja asettaa unionin koko arvovallan outoon valoon.

Euroopan unionin rauhan kannalta olisi erityisen tärkeää saada Espanjan hallitus ja katalaanit saman neuvottelupöydän ääreen, jotta maan normaali päiväjärjestys kyettäisiin palauttamaan ja unionissa voitaisiin jatkaa siitä, mihin aikaisemmin jäätiin. Mitään peruuttamatonta ei ole vielä tapahtunut.

 

]]>
8 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251902-espanja-asettaa-unionin-outoon-valoon-loppujen-lopuksi-kyse-on-sensuurista#comments Espanja Euroopan unioni Katalonia Sananvapaus Wed, 07 Mar 2018 14:36:36 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251902-espanja-asettaa-unionin-outoon-valoon-loppujen-lopuksi-kyse-on-sensuurista
Kansallismielinen protesti on oikeutettu http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251692-kansallismielinen-protesti-on-oikeutettu <p>Puheenvuorossa ihmetellään säännöllisesti Persuja. Ihmettelijät eivät oikein sisäistä heidän ajattelutapaansa. Se tuntuu heille vieraalta.</p><p>Katson kuitenkin näin, että ns. kansallismielinen protesti on oikeutettu. Euroopan Unioni on nakertanut kansallista itsemääräämisoikeutta tasaiseen tahtiin aina jostain 90-luvun puolestavälistä ja 90-luvun lamasta lähtien. Samalla Suomessa on mielestäni koettu sekä hengellinen, moraalinen että taloudellinen syöksykierre, joka koskettaa koko kansaa &ndash; kansanedustajista aina pahnan pohjimmaiseen saakka.</p><p>Samoin maahanmuutto muuttaa meille kaikille tuttua suomalaista kulttuuria. Vielä toistaiseksi se on tapahtunut <em>pistemäisesti</em>, keskittyen tiettyihin kaupunginosiin ja lähiöihin. Ei ole varmastikaan vaikeaa arvata, että laajamittaisesti se saattaisi koskettaa kokonaisia kaupunkeja. Puheet kotoutumisesta ja integroitumisesta ovat usein ruusunpunaisia kuvitelmia, joilla on vain vähän pohjaa todellisessa elämässä.</p><p>Perinteisesti suomalaista köyhää puolustanut vasemmisto on ottanut itselleen uuden eturyhmän; ns. globaalin köyhän. Samalla &ndash; katson näin &ndash; että se on irtisanoutunut suomalaisen köyhän puolustamisesta. Kun on kyse maahanmuutosta, niin silloin löytyy kyllä resursseja. Kun on kyse suomalaisesta köyhästä tai sairaasta, niin niitä ei tunnu löytyvän. En tiedä kuinka moni näkee tämän asian, mutta se on oikeasti häpeällistä puolueille, joiden pitäisi pitää köyhän puolta.</p><p>Katson näin, että pitkälle jatkuessaan nykykehitys vastakkainasettelee kantaväestön ja maahanmuuttajat. Ainakin alemmissa tuloluokissa. Tämän kehityksen lopputulos ei näytä kauniilta. Siksi kehottaisin kuuntelemaan kansallismielisten protestia. Se ei todellakaan tule tyhjästä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Puheenvuorossa ihmetellään säännöllisesti Persuja. Ihmettelijät eivät oikein sisäistä heidän ajattelutapaansa. Se tuntuu heille vieraalta.

Katson kuitenkin näin, että ns. kansallismielinen protesti on oikeutettu. Euroopan Unioni on nakertanut kansallista itsemääräämisoikeutta tasaiseen tahtiin aina jostain 90-luvun puolestavälistä ja 90-luvun lamasta lähtien. Samalla Suomessa on mielestäni koettu sekä hengellinen, moraalinen että taloudellinen syöksykierre, joka koskettaa koko kansaa – kansanedustajista aina pahnan pohjimmaiseen saakka.

Samoin maahanmuutto muuttaa meille kaikille tuttua suomalaista kulttuuria. Vielä toistaiseksi se on tapahtunut pistemäisesti, keskittyen tiettyihin kaupunginosiin ja lähiöihin. Ei ole varmastikaan vaikeaa arvata, että laajamittaisesti se saattaisi koskettaa kokonaisia kaupunkeja. Puheet kotoutumisesta ja integroitumisesta ovat usein ruusunpunaisia kuvitelmia, joilla on vain vähän pohjaa todellisessa elämässä.

Perinteisesti suomalaista köyhää puolustanut vasemmisto on ottanut itselleen uuden eturyhmän; ns. globaalin köyhän. Samalla – katson näin – että se on irtisanoutunut suomalaisen köyhän puolustamisesta. Kun on kyse maahanmuutosta, niin silloin löytyy kyllä resursseja. Kun on kyse suomalaisesta köyhästä tai sairaasta, niin niitä ei tunnu löytyvän. En tiedä kuinka moni näkee tämän asian, mutta se on oikeasti häpeällistä puolueille, joiden pitäisi pitää köyhän puolta.

Katson näin, että pitkälle jatkuessaan nykykehitys vastakkainasettelee kantaväestön ja maahanmuuttajat. Ainakin alemmissa tuloluokissa. Tämän kehityksen lopputulos ei näytä kauniilta. Siksi kehottaisin kuuntelemaan kansallismielisten protestia. Se ei todellakaan tule tyhjästä.

]]>
33 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251692-kansallismielinen-protesti-on-oikeutettu#comments Euroopan unioni Kansallismielisyys Maahanmuutto Perussuomalaiset Suomalainen kulttuuri Sat, 03 Mar 2018 06:55:03 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251692-kansallismielinen-protesti-on-oikeutettu
Kenelle tuoli Brysselissä kuuluu http://miikakautto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251482-kenelle-tuoli-brysselissa-kuuluu <p>Euroopan parlamentista on tulossa pienempi Brexitin jälkeen. Iso-Britannialta 73 jäävästä paikasta, joista 27 täytetään ja loput 46 jätetään täyttämättä. Parlamentissa 14 maista on ollut aliedustettuina. Ranska ja Espanja ovat saamassa 5 lisäpaikka, Hollanti ja Italia 3 lisäpaikka, Kroatia 2 ja lisäksi Suomi sekä kahdeksan maata yhden lisäpaikan. Loput jäävät odottamaan mahdollisia uusia jäsenmaita. Meppien määrä on putoamassa 751:sta uuden jaon jälkeen 705 meppiin.</p> <p>Suomen kannalta on tärkeää saada kattavampi edustus parlamenttiin. Parlamentissa kokoontuu 20 pysyvää valiokuntaa, 2 alivaliokuntaa sekä vaihteleva määrä erityisvaliokuntia. Suomella ei ole varsinaista jäsentä mm. Ulkoasiainvaliokunnassa. Jäsenten saaminen lisää suomalaisten vaikutusvaltaa Euroopan parlamentin sisällä. Mepit ensisijaisesti edustavat omia ryhmiään, kuitenkin on suuri merkitys mitä maata Meppi edustaa. Tämä nähtiin parlamentissa, kun päätetiin puun kestävyyskriteereistä. Marraskuussa Sipilän hallitus julkaisi EU-vaikuttamisstrategian, jossa suhtauduttiin kuitenkin kielteisesti EU:n parlamentissa vapautuvien paikkojen uusjakoon, samoin suhtauduttiin yhteiseurooppalaisiin listoihin. &nbsp;&nbsp;</p> <p><em>&rdquo;Ei ole säännöksiä, joista seuraisi, että Ison-Britannian EP-paikat tai osa niistä tulisi jakaa muille jäsenvaltioille.&rdquo; &rdquo;Edellä mainituin perustein Suomi ei kannata Ison-Britannian EP-paikkojen tai osan niistä jakamista muille jäsenvaltioille.&rdquo;</em></p> <p>Juha Sipilä aloitti keskustelun Ahvenanmaan itsehallintoalue omasta Mepistä, tätä hän myöhemmin rauhoitteli. Tämä on tietenkin lisännyt Ahvenanmaalaisten toivoa saada oma edusta EU:n parlamenttiin. Maaneuvos Katrin Sjögren vaati paikkaa aikaisempi sopimusten mukaisesti, eikä hän ole täysin väärässä. Vuonna 2009 Vanhasen II hallitus <a href="http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1210166/Periaatepaatos2009ahvenanmaaom.pdf/bf1696be-ee80-4a7a-89fa-3169c48b2edc">periaatepäätöksessään</a> lupasi lisäpaikan Ahvenanmaalle, periaatepäätös ei kuitenkaan sido tulevia hallituksia tai eduskuntia. &nbsp;&nbsp;&nbsp;</p> <p><em>&rdquo;On tarve hyvittää maakuntaa EU-jäsenyyden myötä unionin toimivaltaan siirtyneestä toimivallasta. Hallitus myötävaikuttaa pyrkimyksiin kehittää maakunnan vaikutusvaltaa Euroopan parlamentin työskentelyssä ja tulee yhteisötasolla käytävissä tulevissa neuvotteluissa parlamenttipaikkojen jaosta korostamaan Ahvenanmaan kansainvälistä erityisasemaa ja itsehallintoa.&rdquo;</em></p> <p>Liisa Jaakonsaari vastasi paikan kuuluvan Euroopan ainoalle alkuperäiskansalle Saamelaisille. Kummassakin ehdotuksessa ongelmana, etteivät ne ole kovin demokraattisia. Nykyisellään Meppiä kohden suomessa on 420000 asukasta, Ahvenanmaalla luku olisi 29000, Saamelaisten kohdalla luku on 10000. Keskimäärin Meppi edustaa 680000 tuhatta kansalaista. Kiintiöity Mepin paikka loisi merkittävän vääristymän, jossa toisen äänestäjän ääni olisi merkittävästi vahvempi kuin toisen. Euroopan laajuinen vaalipiiri suosisi suuria jäsenmaita, eikä takaisi pienille nykyisiä paikka määriä. Nykyisellään pienet jäsenmaat saavat suhteellisesti enemmän paikkoja kuin suuret, Saksa on ollut häviäjä.</p> <p>Alueiden komitea on perustettu edustamaan kaupunkeja sekä alueita. EU:n lainsäädännöstä suurin osa vaikuttaa suoraan alue- ja paikallistasolla. Ahvenanmaalle on varattu yksi varsinaisen jäsenen ja yhden varajäsenen paikka Alueiden komiteassa, Suomella on komiteassa yhdeksän varsinaista paikka ja yhtä monta varapaikkaa. Parlamentissa edustetaan ryhmää kansalaisuudesta huolimatta, tämä voi käydä toteamassa äänestyskäyttäytymisestä.</p> <p>Euroopan unioni on monitasoinen ja vaikuttamiskanavia on monta, EU:sta löytyy jokaisella jotakin, kunhan ensiksi jaksaa asiaa tutkia. Tämä kuitenkin tekee Unionista vaikea selkoisen kansalaisille, politikoille, mutta myös EU asioita seuraavalle. Se luonut EU:sta politiikkojen sylkykupin, jota aina helppo syyttää. &nbsp;EU:n ongelma, ettei se näy kansalaisen arjessa, vaikka sen vaikutus suurempi kuin ymmärrämme. Euroopan Unionin parlamentti ei vastaa omaa Eduskuntaamme. Tehtävä on jaettu Komission, Euroopan neuvoston ja parlamentin välillä. Mepin saaminen ei lisää EU:n näkyvyyttä, eikä se poista demokratiavajetta. Demokratiavaje ei johdu instituutioista, vaan yhtenäisen poliittisen kulttuurin, julkisen keskustelun ja päätöksenteon areenan sekä yhteenkuuluvuuden tunteen puuttumisesta. Euroopan unionin ei ole riittävää legimiteettiä kansalaistensa silmissä. Parlamentin mahdollisuutta vaikuttaa EU:n sisällä tulisi edelleen vahvistaa, jolloin voisin puhua Kansalaisten Euroopasta. Ja kyllä sellainen<a href="http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/note/join/2012/495822/IPOL-CULT_NT(2012)495822(SUM01)_FI.pdf"> <u>ohjelma</u></a> löytyy Euroopan unionista.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan parlamentista on tulossa pienempi Brexitin jälkeen. Iso-Britannialta 73 jäävästä paikasta, joista 27 täytetään ja loput 46 jätetään täyttämättä. Parlamentissa 14 maista on ollut aliedustettuina. Ranska ja Espanja ovat saamassa 5 lisäpaikka, Hollanti ja Italia 3 lisäpaikka, Kroatia 2 ja lisäksi Suomi sekä kahdeksan maata yhden lisäpaikan. Loput jäävät odottamaan mahdollisia uusia jäsenmaita. Meppien määrä on putoamassa 751:sta uuden jaon jälkeen 705 meppiin.

Suomen kannalta on tärkeää saada kattavampi edustus parlamenttiin. Parlamentissa kokoontuu 20 pysyvää valiokuntaa, 2 alivaliokuntaa sekä vaihteleva määrä erityisvaliokuntia. Suomella ei ole varsinaista jäsentä mm. Ulkoasiainvaliokunnassa. Jäsenten saaminen lisää suomalaisten vaikutusvaltaa Euroopan parlamentin sisällä. Mepit ensisijaisesti edustavat omia ryhmiään, kuitenkin on suuri merkitys mitä maata Meppi edustaa. Tämä nähtiin parlamentissa, kun päätetiin puun kestävyyskriteereistä. Marraskuussa Sipilän hallitus julkaisi EU-vaikuttamisstrategian, jossa suhtauduttiin kuitenkin kielteisesti EU:n parlamentissa vapautuvien paikkojen uusjakoon, samoin suhtauduttiin yhteiseurooppalaisiin listoihin.   

”Ei ole säännöksiä, joista seuraisi, että Ison-Britannian EP-paikat tai osa niistä tulisi jakaa muille jäsenvaltioille.” ”Edellä mainituin perustein Suomi ei kannata Ison-Britannian EP-paikkojen tai osan niistä jakamista muille jäsenvaltioille.”

Juha Sipilä aloitti keskustelun Ahvenanmaan itsehallintoalue omasta Mepistä, tätä hän myöhemmin rauhoitteli. Tämä on tietenkin lisännyt Ahvenanmaalaisten toivoa saada oma edusta EU:n parlamenttiin. Maaneuvos Katrin Sjögren vaati paikkaa aikaisempi sopimusten mukaisesti, eikä hän ole täysin väärässä. Vuonna 2009 Vanhasen II hallitus periaatepäätöksessään lupasi lisäpaikan Ahvenanmaalle, periaatepäätös ei kuitenkaan sido tulevia hallituksia tai eduskuntia.    

”On tarve hyvittää maakuntaa EU-jäsenyyden myötä unionin toimivaltaan siirtyneestä toimivallasta. Hallitus myötävaikuttaa pyrkimyksiin kehittää maakunnan vaikutusvaltaa Euroopan parlamentin työskentelyssä ja tulee yhteisötasolla käytävissä tulevissa neuvotteluissa parlamenttipaikkojen jaosta korostamaan Ahvenanmaan kansainvälistä erityisasemaa ja itsehallintoa.”

Liisa Jaakonsaari vastasi paikan kuuluvan Euroopan ainoalle alkuperäiskansalle Saamelaisille. Kummassakin ehdotuksessa ongelmana, etteivät ne ole kovin demokraattisia. Nykyisellään Meppiä kohden suomessa on 420000 asukasta, Ahvenanmaalla luku olisi 29000, Saamelaisten kohdalla luku on 10000. Keskimäärin Meppi edustaa 680000 tuhatta kansalaista. Kiintiöity Mepin paikka loisi merkittävän vääristymän, jossa toisen äänestäjän ääni olisi merkittävästi vahvempi kuin toisen. Euroopan laajuinen vaalipiiri suosisi suuria jäsenmaita, eikä takaisi pienille nykyisiä paikka määriä. Nykyisellään pienet jäsenmaat saavat suhteellisesti enemmän paikkoja kuin suuret, Saksa on ollut häviäjä.

Alueiden komitea on perustettu edustamaan kaupunkeja sekä alueita. EU:n lainsäädännöstä suurin osa vaikuttaa suoraan alue- ja paikallistasolla. Ahvenanmaalle on varattu yksi varsinaisen jäsenen ja yhden varajäsenen paikka Alueiden komiteassa, Suomella on komiteassa yhdeksän varsinaista paikka ja yhtä monta varapaikkaa. Parlamentissa edustetaan ryhmää kansalaisuudesta huolimatta, tämä voi käydä toteamassa äänestyskäyttäytymisestä.

Euroopan unioni on monitasoinen ja vaikuttamiskanavia on monta, EU:sta löytyy jokaisella jotakin, kunhan ensiksi jaksaa asiaa tutkia. Tämä kuitenkin tekee Unionista vaikea selkoisen kansalaisille, politikoille, mutta myös EU asioita seuraavalle. Se luonut EU:sta politiikkojen sylkykupin, jota aina helppo syyttää.  EU:n ongelma, ettei se näy kansalaisen arjessa, vaikka sen vaikutus suurempi kuin ymmärrämme. Euroopan Unionin parlamentti ei vastaa omaa Eduskuntaamme. Tehtävä on jaettu Komission, Euroopan neuvoston ja parlamentin välillä. Mepin saaminen ei lisää EU:n näkyvyyttä, eikä se poista demokratiavajetta. Demokratiavaje ei johdu instituutioista, vaan yhtenäisen poliittisen kulttuurin, julkisen keskustelun ja päätöksenteon areenan sekä yhteenkuuluvuuden tunteen puuttumisesta. Euroopan unionin ei ole riittävää legimiteettiä kansalaistensa silmissä. Parlamentin mahdollisuutta vaikuttaa EU:n sisällä tulisi edelleen vahvistaa, jolloin voisin puhua Kansalaisten Euroopasta. Ja kyllä sellainen ohjelma löytyy Euroopan unionista.

 

 

]]>
8 http://miikakautto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251482-kenelle-tuoli-brysselissa-kuuluu#comments Alueiden komitea Euroopan unioni Mepit Tue, 27 Feb 2018 19:16:20 +0000 Miika Kautto http://miikakautto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251482-kenelle-tuoli-brysselissa-kuuluu