Maahanmuuttokritiikki http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/138277/all Fri, 09 Mar 2018 21:11:51 +0200 fi Suomalaiset puoluejohtajat täysin ulalla siitä mitä Euroopassa tapahtuu http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252034-suomalaiset-puoluejohtajat-taysin-ulalla-mita-euroopassa-tapahtuu <p>Italiassa pidettiin parlamenttivaalit. Vuoden tärkeimmät vaalit, sanottiin etukäteen.</p> <p>Paljon spekuloitiin ja puhuttiin, antavathan nämä vaalit osviittaa siitä, miten EU:ssa jatkossa menee. - Ja Suomessa. Vaalit käytiin ja tulokset saatiin.</p> <p>Kansa ei palkinnut taloutta nousuun luotsannutta demokraattista puolueetta, eikä se nostanut oikein Berlusconiakaan.</p> <p>Vaan &quot;populisteja&quot;, noita epäpyhiä..</p> <p>Sitten toimittaja Matti Virtanen kysyi suomalaisilta puoluejohtajilta selitystä, miksi vaaleissa kävi niin kuin kävi.</p> <p>​*</p> <p>Vastaukset olivat myönteisesti sanottuna &quot;mielenkiintoisia&quot;.</p> <p>Keskustan Juha Sipilä: &quot;Italialaiset halusivat selkeää muutosta&quot;.</p> <p>Kokoomuksen Petteri Orpo: &quot;Italialaiset ovat tyytymättömiä&quot;.</p> <p>KD:n Sari Essayah: &quot;Menossa on poliittisen kentän pirstaloituminen&quot;.</p> <p>Vasemmistoliiton Li Andersson: &quot;Eliitinvastainen agenda vetoaa kansalaisiin&quot;.</p> <p>SDP:n Antti Rinne: &quot;Ihmisten arjen ymmärrys on ollut puutteellista&quot;.</p> <p>*</p> <p>Ne kolme.</p> <p>Rkp:nAnna-Maja Henriksson: &quot;Osasyy voi olla, että Italia jätettiin aika yksin kun maahan tuo paljon turvapaikanhakijoita&quot;.</p> <p>Sinisten Sampo Terho: &quot;Jos Euroopassa ei suostuta päättäväisesti ratkomaan maahanmuuton ongelmia, riskinä on pettyneiden äänestäjien hakeutuminen ääripopulistien taakse&quot;.</p> <p>PS:n Jussi Halla-Aho: &quot;Italia ei tehnyt mitään estääkseen siirtolaisvyöryä alueensa kautta&quot;.</p> <p>*</p> <p>Italiaan tulee 10.000 turvapaikanhakijaa joka kuukausi. Viime vuonna 120.000. Heistä 91 % Libyan kautta.</p> <p>*</p> <p>Vaalivoittaja La Legan julisteiden viesti oli: &quot;Pysäyttäkää invaasio!&quot;</p> <p>*</p> <p>UNHCR:n mukaan vain 29 % turvapaikanhakijoista onnistuu sijoittumaan jonnekin. Yhä useampi tuloja jää tyhjän päälle tai maan alle.</p> <p>​*</p> <p>Joillekin kaikki tämä on selvää. Kirkasta faktaa. Joillekin tämä kaikki &quot;menee ohi&quot;.</p> <p>*</p> <p>Suomen puoluejohtajilta vuoden tärkeimmät vaalit menivät ohi. He eivät lainkaan käsitä , mitä Euroopassa nykyään todella tapahtuu.</p> <p>Pahinta tässä on, että tuossa &quot;ulalla&quot; olevien joukossa ovat sekä hallituksen että opposition johtavien puolueiden keulahenkilöt.</p> <p>*</p> <p>Vain kolme puoluejohtajaa totesi Italian parlamenttivaalien analyysissään, että maahanmuutolla on merkitystä.</p> <p>*</p> <p>Lähde: Talouselämä 9/2018, 9.3.2018.; Toimittaja Matti Virtanen: &quot;Pysäyttäkää invaasio!&quot;</p> <p>​</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Italiassa pidettiin parlamenttivaalit. Vuoden tärkeimmät vaalit, sanottiin etukäteen.

Paljon spekuloitiin ja puhuttiin, antavathan nämä vaalit osviittaa siitä, miten EU:ssa jatkossa menee. - Ja Suomessa. Vaalit käytiin ja tulokset saatiin.

Kansa ei palkinnut taloutta nousuun luotsannutta demokraattista puolueetta, eikä se nostanut oikein Berlusconiakaan.

Vaan "populisteja", noita epäpyhiä..

Sitten toimittaja Matti Virtanen kysyi suomalaisilta puoluejohtajilta selitystä, miksi vaaleissa kävi niin kuin kävi.

​*

Vastaukset olivat myönteisesti sanottuna "mielenkiintoisia".

Keskustan Juha Sipilä: "Italialaiset halusivat selkeää muutosta".

Kokoomuksen Petteri Orpo: "Italialaiset ovat tyytymättömiä".

KD:n Sari Essayah: "Menossa on poliittisen kentän pirstaloituminen".

Vasemmistoliiton Li Andersson: "Eliitinvastainen agenda vetoaa kansalaisiin".

SDP:n Antti Rinne: "Ihmisten arjen ymmärrys on ollut puutteellista".

*

Ne kolme.

Rkp:nAnna-Maja Henriksson: "Osasyy voi olla, että Italia jätettiin aika yksin kun maahan tuo paljon turvapaikanhakijoita".

Sinisten Sampo Terho: "Jos Euroopassa ei suostuta päättäväisesti ratkomaan maahanmuuton ongelmia, riskinä on pettyneiden äänestäjien hakeutuminen ääripopulistien taakse".

PS:n Jussi Halla-Aho: "Italia ei tehnyt mitään estääkseen siirtolaisvyöryä alueensa kautta".

*

Italiaan tulee 10.000 turvapaikanhakijaa joka kuukausi. Viime vuonna 120.000. Heistä 91 % Libyan kautta.

*

Vaalivoittaja La Legan julisteiden viesti oli: "Pysäyttäkää invaasio!"

*

UNHCR:n mukaan vain 29 % turvapaikanhakijoista onnistuu sijoittumaan jonnekin. Yhä useampi tuloja jää tyhjän päälle tai maan alle.

​*

Joillekin kaikki tämä on selvää. Kirkasta faktaa. Joillekin tämä kaikki "menee ohi".

*

Suomen puoluejohtajilta vuoden tärkeimmät vaalit menivät ohi. He eivät lainkaan käsitä , mitä Euroopassa nykyään todella tapahtuu.

Pahinta tässä on, että tuossa "ulalla" olevien joukossa ovat sekä hallituksen että opposition johtavien puolueiden keulahenkilöt.

*

Vain kolme puoluejohtajaa totesi Italian parlamenttivaalien analyysissään, että maahanmuutolla on merkitystä.

*

Lähde: Talouselämä 9/2018, 9.3.2018.; Toimittaja Matti Virtanen: "Pysäyttäkää invaasio!"

]]>
31 http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252034-suomalaiset-puoluejohtajat-taysin-ulalla-mita-euroopassa-tapahtuu#comments Euroopan unioni Maahanmuutto Maahanmuuttokritiikki Matti Virtanen Pakolaiskiisi Fri, 09 Mar 2018 19:11:51 +0000 Veikko Huuska http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252034-suomalaiset-puoluejohtajat-taysin-ulalla-mita-euroopassa-tapahtuu
Populismi: Liian helppoja ratkaisuja(ko)? http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242131-populismi-liian-helppoja-ratkaisujako <p>Rajat kiinni -vaade on peräisin populisteilta tai heitä lähellä olevilta tahoilta. Olen itsekin <a href="http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178600-ei-enaa-maahanmuuttoa-suomeen-%E2%80%93-suomi-on-nyt-taynna">muutamassa</a> <a href="http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234189-miksi-maahantuloa-ei-tulisi-hyvaksya-suoralta-kadelta">kirjoituksessani</a> suhtautunut myönteisesti tuohon vaateeseen tai vaatimukseen. Rajat kiinni -vaade on poikkeuksellinen, mutta toisaalta myös vallitseva aika on kaikkea muuta kuin tavallinen.</p><p>Yhtäältä vaakakupissa on se, että pääsevätkö ihmiset liikkumaan rajojen ylitse, ja millä perustein &ndash; ja toisaalta sitten maan sisäinen turvallisuus, joka populistisen Rajat kiinni -vaateen myötä ainakin teoriassa paranisi, mahdollisesti myös käytännössä?</p><p>Suomi näyttää sitoutuneen voimakkaasti EU:hun ja kansainvälisiin (pakolais)sopimuksiin. Näistä EU takaa vapaan liikkuvuuden Schengen-alueen rajojen sisäpuolella ja kv-sopimukset oikeuden anoa turvapaikkaa Suomesta. Näyttää siltä, että tämä &ldquo;kombo&rdquo; on aiheuttanut, tai ainakin mahdollistanut maahamme viime vuosina kohdistuneet, verrattain suuret ryntäykset.</p><p>Olisiko sitten &ldquo;rajat kiinni&rdquo; liian helppo tai liian populistinen ratkaisu nykytilanteeseen? Siltä se äkkiseltään kuulostaa. Ehkä ennallistettu rajavalvonta ja pikakäännytykset olisivat ratkaisu, mutta se edellyttäisi kajoamista EU- ja kv-sopimuksiin. &ldquo;EU-uskoville&rdquo; ja monille maamme puolueille se todennäköisesti edustaisi jonkinlaista takapakkia, siirtymistä menneisiin aikoihin.</p><p>Toisaalta on sitten myös se tosiasia, että maassamme on paljon henkilöitä, jotka eivät täytä turvapaikan saannin ehtoja &ndash; kuten Turun puukottaja. Lisäksi maamme on siten epätodennäköinen maa anoa turvapaikkaa, että se sijaitsee täällä pohjan perukoilla, kaukana nykyisistä kriisipesäkkeistä. Siten voidaan melko varmasti todeta, että Suomen erinäiset houkuttelevuustekijät vetävät tänne ihmisiä, ei niinkään turvan tarve sinänsä, mitä olisi saatavissa jo lähtömaissa tai niiden naapurimaissa.</p><p>En usko, että tulijavirta Suomeen voi pysyä nykyisessä suuruudessaan kovin kauaa vaikuttamatta radikaalisti maamme turvallisuuteen ja julkisiin menoihin. Kuitenkaan populistiset ratkaisut eivät tällä hetkellä saa kahdeksaa prosenttia enempää kannatusta (Perussuomalaisten puoluekannatus).</p><p>Jotain kuitenkin tarttis tehdä &ndash; mikä siis neuvoksi tilanteeseen?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Rajat kiinni -vaade on peräisin populisteilta tai heitä lähellä olevilta tahoilta. Olen itsekin muutamassa kirjoituksessani suhtautunut myönteisesti tuohon vaateeseen tai vaatimukseen. Rajat kiinni -vaade on poikkeuksellinen, mutta toisaalta myös vallitseva aika on kaikkea muuta kuin tavallinen.

Yhtäältä vaakakupissa on se, että pääsevätkö ihmiset liikkumaan rajojen ylitse, ja millä perustein – ja toisaalta sitten maan sisäinen turvallisuus, joka populistisen Rajat kiinni -vaateen myötä ainakin teoriassa paranisi, mahdollisesti myös käytännössä?

Suomi näyttää sitoutuneen voimakkaasti EU:hun ja kansainvälisiin (pakolais)sopimuksiin. Näistä EU takaa vapaan liikkuvuuden Schengen-alueen rajojen sisäpuolella ja kv-sopimukset oikeuden anoa turvapaikkaa Suomesta. Näyttää siltä, että tämä “kombo” on aiheuttanut, tai ainakin mahdollistanut maahamme viime vuosina kohdistuneet, verrattain suuret ryntäykset.

Olisiko sitten “rajat kiinni” liian helppo tai liian populistinen ratkaisu nykytilanteeseen? Siltä se äkkiseltään kuulostaa. Ehkä ennallistettu rajavalvonta ja pikakäännytykset olisivat ratkaisu, mutta se edellyttäisi kajoamista EU- ja kv-sopimuksiin. “EU-uskoville” ja monille maamme puolueille se todennäköisesti edustaisi jonkinlaista takapakkia, siirtymistä menneisiin aikoihin.

Toisaalta on sitten myös se tosiasia, että maassamme on paljon henkilöitä, jotka eivät täytä turvapaikan saannin ehtoja – kuten Turun puukottaja. Lisäksi maamme on siten epätodennäköinen maa anoa turvapaikkaa, että se sijaitsee täällä pohjan perukoilla, kaukana nykyisistä kriisipesäkkeistä. Siten voidaan melko varmasti todeta, että Suomen erinäiset houkuttelevuustekijät vetävät tänne ihmisiä, ei niinkään turvan tarve sinänsä, mitä olisi saatavissa jo lähtömaissa tai niiden naapurimaissa.

En usko, että tulijavirta Suomeen voi pysyä nykyisessä suuruudessaan kovin kauaa vaikuttamatta radikaalisti maamme turvallisuuteen ja julkisiin menoihin. Kuitenkaan populistiset ratkaisut eivät tällä hetkellä saa kahdeksaa prosenttia enempää kannatusta (Perussuomalaisten puoluekannatus).

Jotain kuitenkin tarttis tehdä – mikä siis neuvoksi tilanteeseen?

]]>
17 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242131-populismi-liian-helppoja-ratkaisujako#comments Euroopan unioni Maahanmuuttokritiikki Perussuomalaiset Populismi Rajat kiinni Wed, 30 Aug 2017 17:40:51 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242131-populismi-liian-helppoja-ratkaisujako
Turun puukotukset ja hallituksen vastuu: Hallitus jatkakoon! http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241887-turun-puukotukset-ja-hallituksen-vastuu-hallitus-jatkakoon <p>Olen kirjoituksissani kannattanut Sipilän hallitusta. Olen katsonut, että hallitus on <a href="http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230391-velkaantumisen-taittaminen-on-hyva-tavoite-hallitukselta">parantanut Suomen valtion velanhallintaa</a>, <a href="http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231349-talous-kaantyi-parempaan-ja-viela-oikeistohallituksen-aikana">saanut aikaan kaivattua talouskasvua</a> ja <a href="http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231541-miksi-seison-sipilan-hallituksen-takana">pyrkinyt myös parantamaan Suomen kilpailukykyä</a>. Hallituksen tehtävä &ndash; erityisesti säästöjen aikaansaaminen &ndash; on ollut osittain epäkiitollinen edellisten hallitusten jäljiltä, jotka ovat toimillaan velkaannuttaneet Suomea huomattavasti.</p><p>Hallitukseen on Turun puukotusten jälkeen kohdistunut arvostelua erityisesti Perussuomalaisten ja maahanmuuttokriittisten riveistä. Onpa jopa vaadittu hallituksen tai sen jäsenten eroa. Ihme kyllä vasemmisto-oppositio ei ole käyttänyt tilaisuutta hyväkseen, vaikka se on aiemmin kyseenalaistanut hallituksen jatkoa monissa eri tilanteissa. Ei kaiketi sovi opposition agendaan.</p><p>Olen kuitenkin sitä mieltä, että hallitus jatkakoon! Uudet vaalit tai jostain syystä alkava hallituskriisi eivät palvelisi maamme ja sen kansalaisten pitkän aikavälin etua. Ei ainakaan tässä tilanteessa. Uskon, että Suomella on paras mahdollinen demokraattisin keinoin valittu hallitus, ja että parempaa ei tilalle tulisi.</p><p>Euroopanlaajuinen pakolaiskriisi kohdattiin muutama vuosi sitten varsin valmistautumattomana ja jopa naiivisti. Myös jokin muu hallitusvaihtoehto kuin Sipilän hallitus olisi saattanut tehdä samoja virheitä kuin se teki, ja ehkä jopa pahempia. Asioissa olisi saatettu olla vielä hövelimpiä ja lepsumpia kuin mitä nyt tapahtui.</p><p>Kuitenkin nykyinen hallitus on toimillaan hillinnyt Suomeen kohdistuvaa ihmisvirtaa ja alentanut Suomen houkuttelevuutta kohdemaana. Samoin Turun iskun jälkeisiä toimenpiteitä on myös mietitty, vaikka joistakin, ehkä myös itsestänikin voi tuntua siltä, että asiat eivät tule muuttumaan, tai että mitään ei tulla tekemään asiaintilan muuttamiseksi. Näin kuitenkin varmasti lyhyellä aikavälillä.</p><p><a href="http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228332-kv-sopimukset-ja-eu-eivat-saa-menna-suomen-ja-suomalaisten-edun-ohitse">Olen kirjoittanut aiemmin, että kansainväliset sopimukset ja Euroopan Unioni eivät saisi mennä Suomen ja suomalaisten edun ohitse</a>. Katson, että nämä kaksi sitovat Suomea liikaa siinä, jotta pystyttäisiin toimeenpanemaan kansallisen tason ratkaisuja tilanteen parantamiseksi, mm. rajavalvonta, pikakäännytykset, rajojen sulkeminen jne.</p><p>Elämme poikkeuksellisia aikoja siinä suhteessa, että nyt on paljon ihmisiä liikkeellä samaan aikaan. Parhaiden käytäntöjen löytäminen tilanteen hallitsemiseksi vie aikansa, ja siinä opitaan usein yrityksen ja erehdyksen kautta. Demokratiassa meillä on vielä lisäksi monta eri tahoa ja puoluetta vallassa, jotka osaltaan soutavat venettä eri suuntiin, vaikeuttaen tilannetta entisestään.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen kirjoituksissani kannattanut Sipilän hallitusta. Olen katsonut, että hallitus on parantanut Suomen valtion velanhallintaa, saanut aikaan kaivattua talouskasvua ja pyrkinyt myös parantamaan Suomen kilpailukykyä. Hallituksen tehtävä – erityisesti säästöjen aikaansaaminen – on ollut osittain epäkiitollinen edellisten hallitusten jäljiltä, jotka ovat toimillaan velkaannuttaneet Suomea huomattavasti.

Hallitukseen on Turun puukotusten jälkeen kohdistunut arvostelua erityisesti Perussuomalaisten ja maahanmuuttokriittisten riveistä. Onpa jopa vaadittu hallituksen tai sen jäsenten eroa. Ihme kyllä vasemmisto-oppositio ei ole käyttänyt tilaisuutta hyväkseen, vaikka se on aiemmin kyseenalaistanut hallituksen jatkoa monissa eri tilanteissa. Ei kaiketi sovi opposition agendaan.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että hallitus jatkakoon! Uudet vaalit tai jostain syystä alkava hallituskriisi eivät palvelisi maamme ja sen kansalaisten pitkän aikavälin etua. Ei ainakaan tässä tilanteessa. Uskon, että Suomella on paras mahdollinen demokraattisin keinoin valittu hallitus, ja että parempaa ei tilalle tulisi.

Euroopanlaajuinen pakolaiskriisi kohdattiin muutama vuosi sitten varsin valmistautumattomana ja jopa naiivisti. Myös jokin muu hallitusvaihtoehto kuin Sipilän hallitus olisi saattanut tehdä samoja virheitä kuin se teki, ja ehkä jopa pahempia. Asioissa olisi saatettu olla vielä hövelimpiä ja lepsumpia kuin mitä nyt tapahtui.

Kuitenkin nykyinen hallitus on toimillaan hillinnyt Suomeen kohdistuvaa ihmisvirtaa ja alentanut Suomen houkuttelevuutta kohdemaana. Samoin Turun iskun jälkeisiä toimenpiteitä on myös mietitty, vaikka joistakin, ehkä myös itsestänikin voi tuntua siltä, että asiat eivät tule muuttumaan, tai että mitään ei tulla tekemään asiaintilan muuttamiseksi. Näin kuitenkin varmasti lyhyellä aikavälillä.

Olen kirjoittanut aiemmin, että kansainväliset sopimukset ja Euroopan Unioni eivät saisi mennä Suomen ja suomalaisten edun ohitse. Katson, että nämä kaksi sitovat Suomea liikaa siinä, jotta pystyttäisiin toimeenpanemaan kansallisen tason ratkaisuja tilanteen parantamiseksi, mm. rajavalvonta, pikakäännytykset, rajojen sulkeminen jne.

Elämme poikkeuksellisia aikoja siinä suhteessa, että nyt on paljon ihmisiä liikkeellä samaan aikaan. Parhaiden käytäntöjen löytäminen tilanteen hallitsemiseksi vie aikansa, ja siinä opitaan usein yrityksen ja erehdyksen kautta. Demokratiassa meillä on vielä lisäksi monta eri tahoa ja puoluetta vallassa, jotka osaltaan soutavat venettä eri suuntiin, vaikeuttaen tilannetta entisestään.

]]>
2 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241887-turun-puukotukset-ja-hallituksen-vastuu-hallitus-jatkakoon#comments Maahanmuuttokritiikki Perussuomalaiset Sipilän hallitus Turun puukotukset Vastuu Fri, 25 Aug 2017 16:14:38 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241887-turun-puukotukset-ja-hallituksen-vastuu-hallitus-jatkakoon
Maahanmuuttomyönteisen vaikea elämä http://eskokalervo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240205-maahanmuuttomyonteisen-vaikea-elama <p>Mä oon omasta mielestä ihan tavallinen vaikka mä tykkään käyttää klubitakkia enkä pidä risasia farkkuja. Ehkä mä myös ajattelen muiden mielestä liikaa, kun mä en rupee koskaan vouhkaamaan kaiken maailman muoti-ilmiöiden ja idolien perässä. Nytkin kun puolet kiihkoo maahanmuuttoo vastaan ja toiset puolesta, mä vaan ihmettelen, miks ne vouhkaa, kun mun mielestä siitäkin voisi vaan kerätä tietoo ja pohdiskella kouhotuksen sijaan parhaita toimintatapoja.</p><p>Itse olen ihmetellyt, miksi tätä tärkeetä ja monimutkaista asiaa käsitellään niin tunteenomaisesti kouhkaten, on tiukat osapuolet, rasisteiksi ja suvakeiksi toisiaan nimittelelevät. Kumpikaan puoli ei perustele näkemyksiään, vouhottaa ja haukkuu toista puolta. Perusteilla, argumenteilla kilvoittelemisen sijaan ottelevat haukkumistensa härskiydestä, kumpi pahemmin kehtaa kiihkoissaan möläyttää ja nimitellä.</p><p>Jotkut sanovat olevansa maahanmuuttovastaisia, jotkut maahanmuuttokriittisiä, minä olen maahanmuuttomyönteinen, koska me tarvitsemme työvoimaa sairaahoihin ja siivousfirmoihin, töihin, joihin omaa porukkaa ei vaan näytä riittävästi löytyvän. Myönteisyyteni perustuu myös hyviin kokemuksiin taannoisten vietnamilaisten ja chileläisten saamaan hyvään maineeseen ahkerina työntekjöinä. Nykyisellään maahanmuuttomyönteisyyteni on kuitenkin kovilla, koska nykytapa toimia tässä kansakunnan kohtalon kysymyksessä vaikuttaa suoraansanoen tollolta.</p><p>Just eilen tuo Körmyn porukka, Körmy on se siilitukkanen maihareissa koikkelehtiva karju, joka toistaa koko ajan vittuu vaikka ei siitä puhuisikaan, tuli kysylee, jotta mitä klubitakkikundi meinaa tään matu-jutun kanssa, ootsä meidän klubissa vai noiden suvakki-nynnyjen messissä? Minä tietenkin sanoin tietäväni asian olevan pinnalla ja miettineeni sitä paljonkin, koska tapa toimia sen kanssa vaikuttaa niin moneen tärkeään asiaan sekä nyt että etenkin tulevaisuudessa.</p><p>- Joo, mut mä kysyin jotta oot sä &nbsp;meidän messissä jotka ajatellaan tää niiku pitää, vai styylaaksä noiden kukkahattuhinttareiden kanssa? Yritin selittää, ettei tätä nyt pitäisi ihan jengihengaamisen kannalta ottaa vaan enemmänkin miettiä, mihin erilaiset toimintatavat johtaa. - Älä lässytä tyhjää, taidat vaan sympata liikaa noita suklaasilmien ihastelijoita, niittas Körmy.</p><p>Ihan sama tänään. Sinikka otti pitkästä aikaa kontaktia ja alkoi kysyleen mun näkökantoja, niin mä ensiks luulin, jotta kyseleen, maahanmuutosta. Tietenkin kerroin saman kuin Körmylle. Mutta Sinikka rupesi osoittelemaan päin näköö korvan takaa ottamallaan päivänkakkaralla ja silmät leimuten alkoi pauhata mun olevan rasisti, kun en olekaan heti muitta mutkitta toivottamassa kaikkia hädänalaisia tänne turvaan sotien ja nälänhätien kauheuksilta.</p><p>Yritin siinä sitten selittää, ettei tämäkään asia ole kenties niin yksioikoinen vaan siinä on puolensa. On tämä humanitaaripuoli, joka vaatii meidän huomiomme ja sitten on tämä raadollisempi puoli, kun ihmisluontoon kuuluu myös epärehellisyys ja oman edun tavoittelu. Katsos kun ne kaikki, edes suurin osa, eivät taida olla mitään hädänalaisia vaan alueensa keskiluokkaa, joille on valjennut internetin kautta eurooppalaisen elämänmuodon houkuttelevuus ja jotka ovat saaneet haalituksi matkarahat Vällimeren rannikolle ja ehkä ylikin.</p><p>Mitäs vikaa siinä on, tiuskaisi Sinikka. Minä jatkoin, ettei siinä vielä olekaan, mutta sitten kun he nettiohjeiden ja Libyassa tapaamiensa salakuljettajien avulla kehittävät turvattomuustarinan, jonka avulla naamioituvat turvapaikanhakijoiksi, alkaa paha hiipiä tulokkaan mieleen. Sitten kun vastaanottokeskuksilla &nbsp;bisnestä tekevä Italian mafia kuljetuttaa avustusaluksilla kumiveneiden siirtolaiset EU-rajojen sisäpuolelle, ollaankin jo pitkälti lain väärällä puolella.</p><p>Nuo on sitä Körmyn porukan vihapropakandaa, pauhasi Sinikka, eikä enää korvaansa lotkauttanut, kun kerroin hankkineeni tietoni seuraamalla melko monia uutislähteitä, puolueellisia, puolueettomia, paikallisia ja kansainvälisiä, ja suodattaneeni esiin todennäköisimmin parhaiden paikkansapitävän asian tilan. Se ei voi olla niin, ei voi, ei - ei - ne on niin söpöjäkii, ja turvattomii, käypi niin säälikskii, sä alat vaikuttaa ihan natsiltkii, voi kauhistus sinuakii - ja sipsutteli retonkihame kiukkuisesti nytkähdellen matkoihinsa - se Sinikka.</p><p>Sitten vielä tämä opettaja, joka päivä se laskettelee pitkät rotlat siitä, mien yleinenkin mielipide vaatii meitä parempiosaisia tuntemaan yhteisvastuumme ja kantamaan osaltamme yhteistä taakkaa maailman vähäosaisempien auttamiseksi.</p><p>Kun sitten kysyin, että eikös se olisi vastuullisempi seuloa ne oikeasti turvaa tarvitsevat esiin ennen Euroopan rajoja kuin ottaa myös se hädänalaiseksi tekeytynyt huijariporukka tänne, koska niiden ylläpito ja hankala takaisin ulostaminen se vasta maksaakin. Opettaja ihmetteli, miksi minä noin kuvittelin. Kun kerroin tietolähteeni ja tekemäni seulontatyön, opettajan paatos vähän laantui ja jotenkin jopa hämilläänolevan tuntuisesti mutisi, että ei kai siinä todellakaan ole mitään varsinaisesti pahaa, jos tutkailee muitakin tietolähteitä Ylen ja Hesarin ohella.</p><p>Opettajan intomieli ei kuitenkaan ollut vielä täysin puhtiaan menettänyt vaan jatkoi, minulle suuntasi, no mites Sinä lajittelisit rehelliset jyvät akanoiden seasta ennen Välimeren ylitystä. Hyvä kun kysyit, sanoin, koska siinä on vielä pikku mutkia matkassa - niitä voidaan yhdessä pohtia - hankitaan sieltä lähialueilta viljavaa maata vaikka YK:n pakolaisavun rahoilla ja perustetaan niille internointileirejä, jonne parempaa elämää hakemaan lähteneet saavat rakentaa uudisasukkaina ihan omat viritykset, fasiliteetit, niinku Sun lisensiaatti-miehes sanoo, elättääkseen itsensä ja perheensä karjan ja viljan sekä puutarhatuotteiden kasvatuksella. Siellä lapset kävis koulua ja sairaudet hoidettaisiin aluksi länsimaiden tuella - maksaisi paljon vähemmän kuin elättää ne kalliilla sosiaalituilla Suomessa, jonne he mieluusti tulevat tutkittuaan etukäteen anteliaimmat tukimaat, niistä Suomen löysäkätisimmäksi havainneet.</p><p>Ihme kyllä opettaja ainakin vaikutti ihan kuuntelevalta, jopa näytti pohtivan. Joku Sinikan kavereista kysyi ovelasti hymyillen, miksi niitä leirejä ei ole jo perustettu, jos ne viisaita ratkaisuja muka ovat. Opettaja katsoi edelleen minua, joten jatkoin: koko asetelma vaikuttaa vähän siltä kuin kenelläkään ei olisi otetta ja kokonaiskäsitystä ja niinpä kukaan ei tiedä, mitä tehdä. Onhan noita kaikenmaailman teoriota Islamin maailmanvalloituksesta Arabikuninkaiden suunitelmiin tukahduttaa Eurooppa siirtolaistulvalla ja saada sitä kautta valtansa laajennettua yli koko mantereemme, mutta niitä pohtimaan jääminen ei nyt auta, vaan pitää yksinkertaisesti hankkia ne leirimaat, sadalla neliökilometrillä tekisi jo melkoisen plantaasin tai afrikkalaisen kibbutsin.</p><p>Opettaja oli hyvän tovin mietteissään ja jatkoi yllättävän sävyisästi: ehkäpä tässä itsekukin on ajatellu tätä monimutkaista kokonaisuutta liian yksipuolisesti ja ensiasenteeseensa liian nopeasti lukkiutuen. Minä itsekin vasta nyt oivalsin peruskysymyksen, eli miten toimien kohdistaa auttaminen varmasti hädänalaisiin ja tukkia kokonaan avustukseen tarkoitettujan rahojen luisuminen huijareiden taskuihin - taitaa nykyisellään mennä suurin osa sinne kuin Kankkulan kaivoon. Ei kai ne pääasiassa nuoret sotilasikäiset kuljetuksistaan toistakymmentatuhatta euroa maksaneet kännykkäohjatut ja -opastetut ole tänne turvaa vaan parempaa elämää tulleet hakemaan - vaikka kuinka hyvin harjoiteltu se hädänalaistarina olisikin.</p><p>Minä siihen rakoon sivalsin vielä jotta, tämän nykymeiningin, huijareiden hyysäämisen, jopa yli oman kansan apuatarvitsevien, pahin seuraus rahan haaskaamisen ohella on oman kansan katkeroittaminen tällä epäoikeudenmukaiseksi koetulla siirtolaisten suosimisella. Kansan moraalia rappeuttaa heikosti työllistyvien valmiiseen pöytään ylensyöttäminen kun samalla omaa porukka pidetään huonommissa oloissa.</p><p>Opettaja hieman jo kunnioittavassa sävyssä - kai vähän jo hävetti oma alkupaasaamisensa - minuun katsoen mietiskeli ääneen, että mitenkähän vaan saisi seulottua esiin ne oikeat hädänalaiset.. No, minä kun olin sitäkin miettinyt, ponkaisin selostamaan: kaikilta ehdokkailta tietenkin vaaditaan henkilöllisyystodistus tai naapurienkuulemisen kautta todistettu tausta, sitten tarkistetaan työhalut kaikilta aikuisilta, ja opiskelusuunnitelmat lasten osalta.</p><p>Vahvasti uskonnolliset karsitaan - oikea osoite on saman uskonnon naapurimaa - koska tutkimuksin on osoitettu heidän työllistyvän ja sopeutuvan heikoiten itselle vieraaseen kulttuuriin. Täysin ammattitaidottomat koulutetaan internointileirillä, ja sitten, kun työpaikka löytyy eurooppalaisesta yrityksestä, päästetään työpaikkamaahan työn ohessa tapahtuvaan kotoutukseen koeajalla. Palautetaan takaisin turvalliselle internointileirille kuuden kuukauden kuluttua, jos työn tulokset eivät edisty tavoitteiden mukaan.</p><p>Niin, sanoi opettaja, Sinä olet näköjään ajatellut tuon poliitikoille ylivoimaisen palautusasiankin. Tämä EU:n ulkopuoliset itsensäelättämisleirit taitaa olla toinen avainidea koko jutussa. Mites se on, Sinikka ja Pertti, jotka taidatte olla näitä kellokkaita tässä asiassa, ovatko näkemykset yhtään avartuneet.</p><p>Hiljaisuus, pitkä hiljaisuus, noo&#39;o ope patisti. Tuija, Sinikan kavereita: kyllä minä tunnustan, miksi en heti sanonut mitään &nbsp;- siksi kun hävettää tuo turhan vahvan kannan liian nopee lukkiuttaminen vajavaisin tiedoin.</p><p>Körmy, tai siis Pertti, nousi oikein ylös ja töräytti: täytyy antaa klubitakki-hemmolle vähä myöten siinä kohtaa, jotta ei kai se ajatteleminen loppujen lopuksi jossakin tilanteessa, sillee niiku poikeuksellisesti, kun ei tavakseen ota, ole ihan poissuljettukaan, niiku loppujen lopuksi, vaihtoehto.</p><p>Opettajalta taisi karata puolivahingossa kehu: kylläpäs Pertti saikin kasaan pitkän lauseen, ja vielä ilman yhtään vitt. tuota, erikoissanastoa. Pertti, vaikka punastuikin, Päivänkakkaraporukkaan mulkaisten: se natsiksi haukkuminen muuten saa loppua nyt, ja klubitakkihemmo valitaan ylipuhemieheksi Sinikan tilalle!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mä oon omasta mielestä ihan tavallinen vaikka mä tykkään käyttää klubitakkia enkä pidä risasia farkkuja. Ehkä mä myös ajattelen muiden mielestä liikaa, kun mä en rupee koskaan vouhkaamaan kaiken maailman muoti-ilmiöiden ja idolien perässä. Nytkin kun puolet kiihkoo maahanmuuttoo vastaan ja toiset puolesta, mä vaan ihmettelen, miks ne vouhkaa, kun mun mielestä siitäkin voisi vaan kerätä tietoo ja pohdiskella kouhotuksen sijaan parhaita toimintatapoja.

Itse olen ihmetellyt, miksi tätä tärkeetä ja monimutkaista asiaa käsitellään niin tunteenomaisesti kouhkaten, on tiukat osapuolet, rasisteiksi ja suvakeiksi toisiaan nimittelelevät. Kumpikaan puoli ei perustele näkemyksiään, vouhottaa ja haukkuu toista puolta. Perusteilla, argumenteilla kilvoittelemisen sijaan ottelevat haukkumistensa härskiydestä, kumpi pahemmin kehtaa kiihkoissaan möläyttää ja nimitellä.

Jotkut sanovat olevansa maahanmuuttovastaisia, jotkut maahanmuuttokriittisiä, minä olen maahanmuuttomyönteinen, koska me tarvitsemme työvoimaa sairaahoihin ja siivousfirmoihin, töihin, joihin omaa porukkaa ei vaan näytä riittävästi löytyvän. Myönteisyyteni perustuu myös hyviin kokemuksiin taannoisten vietnamilaisten ja chileläisten saamaan hyvään maineeseen ahkerina työntekjöinä. Nykyisellään maahanmuuttomyönteisyyteni on kuitenkin kovilla, koska nykytapa toimia tässä kansakunnan kohtalon kysymyksessä vaikuttaa suoraansanoen tollolta.

Just eilen tuo Körmyn porukka, Körmy on se siilitukkanen maihareissa koikkelehtiva karju, joka toistaa koko ajan vittuu vaikka ei siitä puhuisikaan, tuli kysylee, jotta mitä klubitakkikundi meinaa tään matu-jutun kanssa, ootsä meidän klubissa vai noiden suvakki-nynnyjen messissä? Minä tietenkin sanoin tietäväni asian olevan pinnalla ja miettineeni sitä paljonkin, koska tapa toimia sen kanssa vaikuttaa niin moneen tärkeään asiaan sekä nyt että etenkin tulevaisuudessa.

- Joo, mut mä kysyin jotta oot sä  meidän messissä jotka ajatellaan tää niiku pitää, vai styylaaksä noiden kukkahattuhinttareiden kanssa? Yritin selittää, ettei tätä nyt pitäisi ihan jengihengaamisen kannalta ottaa vaan enemmänkin miettiä, mihin erilaiset toimintatavat johtaa. - Älä lässytä tyhjää, taidat vaan sympata liikaa noita suklaasilmien ihastelijoita, niittas Körmy.

Ihan sama tänään. Sinikka otti pitkästä aikaa kontaktia ja alkoi kysyleen mun näkökantoja, niin mä ensiks luulin, jotta kyseleen, maahanmuutosta. Tietenkin kerroin saman kuin Körmylle. Mutta Sinikka rupesi osoittelemaan päin näköö korvan takaa ottamallaan päivänkakkaralla ja silmät leimuten alkoi pauhata mun olevan rasisti, kun en olekaan heti muitta mutkitta toivottamassa kaikkia hädänalaisia tänne turvaan sotien ja nälänhätien kauheuksilta.

Yritin siinä sitten selittää, ettei tämäkään asia ole kenties niin yksioikoinen vaan siinä on puolensa. On tämä humanitaaripuoli, joka vaatii meidän huomiomme ja sitten on tämä raadollisempi puoli, kun ihmisluontoon kuuluu myös epärehellisyys ja oman edun tavoittelu. Katsos kun ne kaikki, edes suurin osa, eivät taida olla mitään hädänalaisia vaan alueensa keskiluokkaa, joille on valjennut internetin kautta eurooppalaisen elämänmuodon houkuttelevuus ja jotka ovat saaneet haalituksi matkarahat Vällimeren rannikolle ja ehkä ylikin.

Mitäs vikaa siinä on, tiuskaisi Sinikka. Minä jatkoin, ettei siinä vielä olekaan, mutta sitten kun he nettiohjeiden ja Libyassa tapaamiensa salakuljettajien avulla kehittävät turvattomuustarinan, jonka avulla naamioituvat turvapaikanhakijoiksi, alkaa paha hiipiä tulokkaan mieleen. Sitten kun vastaanottokeskuksilla  bisnestä tekevä Italian mafia kuljetuttaa avustusaluksilla kumiveneiden siirtolaiset EU-rajojen sisäpuolelle, ollaankin jo pitkälti lain väärällä puolella.

Nuo on sitä Körmyn porukan vihapropakandaa, pauhasi Sinikka, eikä enää korvaansa lotkauttanut, kun kerroin hankkineeni tietoni seuraamalla melko monia uutislähteitä, puolueellisia, puolueettomia, paikallisia ja kansainvälisiä, ja suodattaneeni esiin todennäköisimmin parhaiden paikkansapitävän asian tilan. Se ei voi olla niin, ei voi, ei - ei - ne on niin söpöjäkii, ja turvattomii, käypi niin säälikskii, sä alat vaikuttaa ihan natsiltkii, voi kauhistus sinuakii - ja sipsutteli retonkihame kiukkuisesti nytkähdellen matkoihinsa - se Sinikka.

Sitten vielä tämä opettaja, joka päivä se laskettelee pitkät rotlat siitä, mien yleinenkin mielipide vaatii meitä parempiosaisia tuntemaan yhteisvastuumme ja kantamaan osaltamme yhteistä taakkaa maailman vähäosaisempien auttamiseksi.

Kun sitten kysyin, että eikös se olisi vastuullisempi seuloa ne oikeasti turvaa tarvitsevat esiin ennen Euroopan rajoja kuin ottaa myös se hädänalaiseksi tekeytynyt huijariporukka tänne, koska niiden ylläpito ja hankala takaisin ulostaminen se vasta maksaakin. Opettaja ihmetteli, miksi minä noin kuvittelin. Kun kerroin tietolähteeni ja tekemäni seulontatyön, opettajan paatos vähän laantui ja jotenkin jopa hämilläänolevan tuntuisesti mutisi, että ei kai siinä todellakaan ole mitään varsinaisesti pahaa, jos tutkailee muitakin tietolähteitä Ylen ja Hesarin ohella.

Opettajan intomieli ei kuitenkaan ollut vielä täysin puhtiaan menettänyt vaan jatkoi, minulle suuntasi, no mites Sinä lajittelisit rehelliset jyvät akanoiden seasta ennen Välimeren ylitystä. Hyvä kun kysyit, sanoin, koska siinä on vielä pikku mutkia matkassa - niitä voidaan yhdessä pohtia - hankitaan sieltä lähialueilta viljavaa maata vaikka YK:n pakolaisavun rahoilla ja perustetaan niille internointileirejä, jonne parempaa elämää hakemaan lähteneet saavat rakentaa uudisasukkaina ihan omat viritykset, fasiliteetit, niinku Sun lisensiaatti-miehes sanoo, elättääkseen itsensä ja perheensä karjan ja viljan sekä puutarhatuotteiden kasvatuksella. Siellä lapset kävis koulua ja sairaudet hoidettaisiin aluksi länsimaiden tuella - maksaisi paljon vähemmän kuin elättää ne kalliilla sosiaalituilla Suomessa, jonne he mieluusti tulevat tutkittuaan etukäteen anteliaimmat tukimaat, niistä Suomen löysäkätisimmäksi havainneet.

Ihme kyllä opettaja ainakin vaikutti ihan kuuntelevalta, jopa näytti pohtivan. Joku Sinikan kavereista kysyi ovelasti hymyillen, miksi niitä leirejä ei ole jo perustettu, jos ne viisaita ratkaisuja muka ovat. Opettaja katsoi edelleen minua, joten jatkoin: koko asetelma vaikuttaa vähän siltä kuin kenelläkään ei olisi otetta ja kokonaiskäsitystä ja niinpä kukaan ei tiedä, mitä tehdä. Onhan noita kaikenmaailman teoriota Islamin maailmanvalloituksesta Arabikuninkaiden suunitelmiin tukahduttaa Eurooppa siirtolaistulvalla ja saada sitä kautta valtansa laajennettua yli koko mantereemme, mutta niitä pohtimaan jääminen ei nyt auta, vaan pitää yksinkertaisesti hankkia ne leirimaat, sadalla neliökilometrillä tekisi jo melkoisen plantaasin tai afrikkalaisen kibbutsin.

Opettaja oli hyvän tovin mietteissään ja jatkoi yllättävän sävyisästi: ehkäpä tässä itsekukin on ajatellu tätä monimutkaista kokonaisuutta liian yksipuolisesti ja ensiasenteeseensa liian nopeasti lukkiutuen. Minä itsekin vasta nyt oivalsin peruskysymyksen, eli miten toimien kohdistaa auttaminen varmasti hädänalaisiin ja tukkia kokonaan avustukseen tarkoitettujan rahojen luisuminen huijareiden taskuihin - taitaa nykyisellään mennä suurin osa sinne kuin Kankkulan kaivoon. Ei kai ne pääasiassa nuoret sotilasikäiset kuljetuksistaan toistakymmentatuhatta euroa maksaneet kännykkäohjatut ja -opastetut ole tänne turvaa vaan parempaa elämää tulleet hakemaan - vaikka kuinka hyvin harjoiteltu se hädänalaistarina olisikin.

Minä siihen rakoon sivalsin vielä jotta, tämän nykymeiningin, huijareiden hyysäämisen, jopa yli oman kansan apuatarvitsevien, pahin seuraus rahan haaskaamisen ohella on oman kansan katkeroittaminen tällä epäoikeudenmukaiseksi koetulla siirtolaisten suosimisella. Kansan moraalia rappeuttaa heikosti työllistyvien valmiiseen pöytään ylensyöttäminen kun samalla omaa porukka pidetään huonommissa oloissa.

Opettaja hieman jo kunnioittavassa sävyssä - kai vähän jo hävetti oma alkupaasaamisensa - minuun katsoen mietiskeli ääneen, että mitenkähän vaan saisi seulottua esiin ne oikeat hädänalaiset.. No, minä kun olin sitäkin miettinyt, ponkaisin selostamaan: kaikilta ehdokkailta tietenkin vaaditaan henkilöllisyystodistus tai naapurienkuulemisen kautta todistettu tausta, sitten tarkistetaan työhalut kaikilta aikuisilta, ja opiskelusuunnitelmat lasten osalta.

Vahvasti uskonnolliset karsitaan - oikea osoite on saman uskonnon naapurimaa - koska tutkimuksin on osoitettu heidän työllistyvän ja sopeutuvan heikoiten itselle vieraaseen kulttuuriin. Täysin ammattitaidottomat koulutetaan internointileirillä, ja sitten, kun työpaikka löytyy eurooppalaisesta yrityksestä, päästetään työpaikkamaahan työn ohessa tapahtuvaan kotoutukseen koeajalla. Palautetaan takaisin turvalliselle internointileirille kuuden kuukauden kuluttua, jos työn tulokset eivät edisty tavoitteiden mukaan.

Niin, sanoi opettaja, Sinä olet näköjään ajatellut tuon poliitikoille ylivoimaisen palautusasiankin. Tämä EU:n ulkopuoliset itsensäelättämisleirit taitaa olla toinen avainidea koko jutussa. Mites se on, Sinikka ja Pertti, jotka taidatte olla näitä kellokkaita tässä asiassa, ovatko näkemykset yhtään avartuneet.

Hiljaisuus, pitkä hiljaisuus, noo'o ope patisti. Tuija, Sinikan kavereita: kyllä minä tunnustan, miksi en heti sanonut mitään  - siksi kun hävettää tuo turhan vahvan kannan liian nopee lukkiuttaminen vajavaisin tiedoin.

Körmy, tai siis Pertti, nousi oikein ylös ja töräytti: täytyy antaa klubitakki-hemmolle vähä myöten siinä kohtaa, jotta ei kai se ajatteleminen loppujen lopuksi jossakin tilanteessa, sillee niiku poikeuksellisesti, kun ei tavakseen ota, ole ihan poissuljettukaan, niiku loppujen lopuksi, vaihtoehto.

Opettajalta taisi karata puolivahingossa kehu: kylläpäs Pertti saikin kasaan pitkän lauseen, ja vielä ilman yhtään vitt. tuota, erikoissanastoa. Pertti, vaikka punastuikin, Päivänkakkaraporukkaan mulkaisten: se natsiksi haukkuminen muuten saa loppua nyt, ja klubitakkihemmo valitaan ylipuhemieheksi Sinikan tilalle!

]]>
29 http://eskokalervo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240205-maahanmuuttomyonteisen-vaikea-elama#comments Maahanmuutto Maahanmuuttokeskustelu Maahanmuuttokiihkoilu Maahanmuuttokritiikki Maahanmuuttovastaisuus Mon, 17 Jul 2017 12:09:08 +0000 Esko Vesa http://eskokalervo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240205-maahanmuuttomyonteisen-vaikea-elama
Suomeen on syntynyt ensimmäinen no-go-zone http://jirinieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236724-suomeen-on-syntynyt-ensimmainen-no-go-zone <p>Niin sanotun maahanmuuttokriittisen liikkeen suurin ongelma Suomessa on ollut se, että huolimatta yli 32 000 turvapaikanhakijan tultua Suomeen heti perussuomalaisten noustua hallitukseen vuonna 2015, ei Suomeen ole vieläkään saatu niin sanottua no-go-aluetta epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan näyteikkunaksi.</p><p>No-go-zonen epämääräisellä käsitteellä tarkoitetaan sellaista aluetta, jonne viranomaiset miettivät kahteen kertaan, että kannattaako sinne mennä.</p><p>Jos perussuomalaiset yhdessä kokoomuksen ja keskustan kanssa eivät ole onnistuneet luomaan Suomeen vielä yhteen no-go-zonea, niin Suomi Ensin -liikkeen aktiivit &ndash; tai ainakin Marco de Wittin eli Mr. Mimen alias <a href="https://www.youtube.com/watch?v=SKhlOwCKxTY">Maidanin sankarin </a>seuraajat &ndash; ovat onnistuneet tässä tehtävässä.</p><p>Tänään nimittäin <a href="http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005201842.html?share=f42462d82bb7b32bf3e2719d35c3cc31">Helsingin Sanomat kirjoitti siitä, kuinka Helsingin kaupungin puhtaanapitolaitos on päättänyt, että Rautatientorin pohjoista nurkkaa ei käydä toistaiseksi siivoamassa</a>, koska kyseisen niin sanotun Suomi Maidanin &rdquo;mielenosoittajat&rdquo; häiritsevät ihmisiä työssään. He kuulemma huutelevat törkeyksiä suomalaisille työtä tekeville ihmisille ja vielä kirjoittavat näitä herjaavia juttuja interwebin ihmeelliseen maailmaan, mm. MV-lehteen.</p><p>Jo aikaisemmin poliisi on tehnyt kaikesta päätellen ratkaisun, että Rautatientorin pohjoisosassa olevassa leirissä käydään vain ja ainoastaan vahvistetuin joukoin, <a href="https://www.youtube.com/watch?v=0kYe0BBJ0DY&amp;t=3s">vaikka Marco de Witt eli Mr. Mime alias Maidanin sankari haukkuisi poliisin tuttuun tapaansa mätäpädäksi</a> ja suvakkimuslimeiksi; soittaisi numeroon 122, uhkaisi poliiseja kansan tuomioistuimella ja kuvaisi näitä reviteltäviksi &ndash; siihen Iljan Janitskinin julkaisuun.</p><p>Onneksi olkoon Suomi Maidan, olette luoneet Suomeen ensimmäisen no-go-zonen!</p> Niin sanotun maahanmuuttokriittisen liikkeen suurin ongelma Suomessa on ollut se, että huolimatta yli 32 000 turvapaikanhakijan tultua Suomeen heti perussuomalaisten noustua hallitukseen vuonna 2015, ei Suomeen ole vieläkään saatu niin sanottua no-go-aluetta epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan näyteikkunaksi.

No-go-zonen epämääräisellä käsitteellä tarkoitetaan sellaista aluetta, jonne viranomaiset miettivät kahteen kertaan, että kannattaako sinne mennä.

Jos perussuomalaiset yhdessä kokoomuksen ja keskustan kanssa eivät ole onnistuneet luomaan Suomeen vielä yhteen no-go-zonea, niin Suomi Ensin -liikkeen aktiivit – tai ainakin Marco de Wittin eli Mr. Mimen alias Maidanin sankarin seuraajat – ovat onnistuneet tässä tehtävässä.

Tänään nimittäin Helsingin Sanomat kirjoitti siitä, kuinka Helsingin kaupungin puhtaanapitolaitos on päättänyt, että Rautatientorin pohjoista nurkkaa ei käydä toistaiseksi siivoamassa, koska kyseisen niin sanotun Suomi Maidanin ”mielenosoittajat” häiritsevät ihmisiä työssään. He kuulemma huutelevat törkeyksiä suomalaisille työtä tekeville ihmisille ja vielä kirjoittavat näitä herjaavia juttuja interwebin ihmeelliseen maailmaan, mm. MV-lehteen.

Jo aikaisemmin poliisi on tehnyt kaikesta päätellen ratkaisun, että Rautatientorin pohjoisosassa olevassa leirissä käydään vain ja ainoastaan vahvistetuin joukoin, vaikka Marco de Witt eli Mr. Mime alias Maidanin sankari haukkuisi poliisin tuttuun tapaansa mätäpädäksi ja suvakkimuslimeiksi; soittaisi numeroon 122, uhkaisi poliiseja kansan tuomioistuimella ja kuvaisi näitä reviteltäviksi – siihen Iljan Janitskinin julkaisuun.

Onneksi olkoon Suomi Maidan, olette luoneet Suomeen ensimmäisen no-go-zonen!

]]>
72 http://jirinieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236724-suomeen-on-syntynyt-ensimmainen-no-go-zone#comments Kotimaa Maahanmuuttokriitikot Maahanmuuttokritiikki Mon, 08 May 2017 15:13:12 +0000 Jiri Nieminen http://jirinieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236724-suomeen-on-syntynyt-ensimmainen-no-go-zone
Maahanmuuttokriittisiä juttuja http://havaintojamatkanvarrelta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233958-maahanmuuttokriisttisia-juttuja <p>&nbsp;</p><p>Ensin terminologiasta. En pidä lainkaan termistä &rdquo;maahanmuuttokriitikko&rdquo;. Mielestäni sillä on julkisessa keskustelussa selkeän negatiivinen konnotaatio. Maahanmuuttokriitikko on sellainen vähän yksinkertainen juntti, joka katselee taaksepäin ja haikailee johonkin perämetsäläiseen menneeseen maailmaan, jota ei edes ikinä ollut olemassa. Sellaiseen, jossa ei ollut EU:ta, euroa eikä ulkomaalaisia. Suomi oli vain suomalaisille ja kaikki oli paremmin. Sinivalkotaivas hohti turvaa alleen. Sellaisesta haaveilee maahanmuuttokriitikko.</p><p>Nyt se maahanmuuttokriitikko vastustaa pakolaisia ja turvapaikanhakijoita ja islamia. Se vastustaa niitä, koska se pelkää kaikkea outoa ja uutta. Ja koska se on pohjimmiltaan ennakkoluuloinen rasisti. Yksinkertaisuuttaan se ei oikein osaa eikä halua ottaa selvää asioista. Kaikki on mustavalkoista ja hyvä niin. Halki, poikki ja pinoon. Niin ajattelee maahanmuuttokriitikko.</p><p>Olen käynyt noin sadassa valtiossa. Joissain olen ollut lyhyemmän aikaa, joissain pidempään. Kaikista sen puutteista huolimatta olen EU:n kannalla. Ajatus siitä, että ihminen määrittyisi ensisijaisesti ihonvärin, sukupuolen, uskonnon, etnisyyden tai seksuaalisen suuntautumisen mukaan, on minulle hyvin vieras. Ihmiset ovat yksilöitä. Jokainen kohtaaminen on omansa, ja siinä tietenkin tapauskohtaisesti katsotaan, missä asennossa ne kunkin henkiset tossut ovat. Olisihan typerää toimia toisin. Turhat ennakkoluulot vain vaikeuttavat elämää, eritoten mitä erikoisemmassa ja multietnisessä ympäristöissä toimitaan. Käytännöllisenä ihmisenä pyrin vaikeuttamaan omaa elämääni mahdollisimman vähän.</p><p>Koska kuitenkin suhtaudun kriittisesti globaaliin vapaaseen liikkuvuuteen ja täysin avoimiin rajoihin, olen ilmeisesti kaikesta edellä kertomastani huolimatta maahanmuuttokriitikko. En pidä leimasta, enkä mielestäni sovi lainkaan muottiin, mutta minkäs teet. Näin ne termit näyttävät vain menevän. Jos et ole meidän &ndash; eli niin sanotun suvaitsevaisuuden &ndash; puolella, olet meitä vastaan. Nyansseille ei ole sijaa. Ne vain sotkevat selviä asioita.</p><p>Nyt joku voisi tietenkin kysyä, kuka oikeastaan onkaan se mustavalkoinen ehdottomuusajattelija. Mutta eipä suotta kysytä kysymyksiä, joihin ei kukaan vastaa. Mistä ei voi puhua, siitä täytyy vaieta, kuten Witgenstein aikanaan sanoi.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta asiaan. Entäs ne perusteet?</p><p>Pohdiskellaanpa hieman, mitä vaikka Euroopan Unionin ulkorajojen avaaminen kaikkien maailman kansojen vapaasti tulla tarkoittaisi käytännössä.</p><p>Maailman köyhissä kehittyvissä maissa on valtavasti ihmisiä, jotka haluaisivat parempaa elämää. Elintasokuilu Euroopan ja näiden maiden välillä on valtava, ja globaalin tiedonvälityksen aikana se myös tiedetään kolmannessa maailmassa. Käsitys elämästä läntisen maailman lihapatojen ääressä saattaa monesti olla liiankin positiivinen. Tämä saa ihmiset liikkeelle. Iluusio paremmasta elämästä on hyvin voimakas kannustin. Tämä nähtiin jo vuoden 2015 kansanvaelluksen aikaan. Kokonaisia perheitä hukkui matkalla Turkista Kreikkaan. Huomoitavaa on, että veneet lähtivät liikkeelle Turkista, maasta jossa suomalaiset lomailevat ja jossa kukaan ei tiettävästi ole akuutissa hengenvaarassa. Ainakin osamotiivi oli siis taloudellinen. Siis kaikilla, jotka veneisiin nousivat.</p><p>Ajatuskokeessamme rajat siis aukeaisivat ja kulku olisi vapaata. Kolmannesta maailmasta alkaisi virrata Eurooppaan siirtolaisia. Miljoona, Kymmenen miljoonaa, viisikymmentä miljoonaa. Kaksisataa miljoonaa. Lopulta hyvinvointiyhteiskuntien kantokyky pettäisi ja elintaso lähtisi talouskriisin seurauksena laskuun. Siirtolaisvirta loppuisi vasta kun Euroopan taloudellinen ja poliittinen tilanne ei enää juurikaan poikkeaisi lähtömaiden tilanteesta, eikä maksaisi vaivaa lähteä liikkeelle. Tyhjiöt täyttyvät ja pitoisuuserot tasaantuvat. Ja koska maailman varallisuuskeskiarvo ei ole kovin korkea, tarkoittaisi tämä merkittävää elintason laskua kehittyneissä maissa.</p><p>Entäpä mitä tapahtuisi yhteiskuntarauhalle? Vähistä työpaikoista matalapalkkaaloilla kilpailtaisiin yhä verisemmin, olisihan työmarkkinoilla oikeastaan rajaton määrä kouluttamatonta työvoimaa. Palkkoja poljettaisiin yhä alemmas. Kantaväestöön kuuluva työväenluokka ja alempi keskiluokka kokisi olevansa yhä ahtaammalla ja alkaisi ärtyä uusille tulokkaille yhä pahemmin. Todellinen muukalaisviha nostaisi päätään. Oikeistopopulismin ja suoranaisen äärioikeiston kannatus lisääntyisi, ja oikeastaan ihan aiheesta, olisihan tilanne huonojen poliittisten päätösten seurausta. Mikä tahansa vaihtoehto on parempi kuin tämä nykyinen, ajattelisi moni äänestäjä. Tähän tosin näyttää Euroopassa riittäneen jo muutama miljoona turvapaikanhakijaa.</p><p>Suhteettoman suuri osa siirtolaisista olisi todennäköisesti nuoria ja nuorehkoja miehiä, mikä sekään ei taida yleensä yhteiskuntia rauhoittaa. Tästäkin Eurooppa on jo saanut esimakua. Suuri määrä rauhattomia ja toimettomia nuoria miehiä johtaisi väistämättä rikollisuuden kasvuun ja epäilemättä myös suuren mittakaavan jengitymiseen. Kantaväestön jengit etnisiä jengejä vastaan. Etniset jengit keskenään.</p><p>Ne joilla olisi varaa, muuttaisivat pikku hiljaa vartioiduile ja aidatuille alueille. Jos jotain positiivista tästä skenaariosta hakee, niin turvallisuusalalla olisi varmaan paljon nykyistä enemmän töitä. Tällaista todellisuutta olen nähnyt ainakin Afrikassa ja Karibialla. Henkilökohtaisesti pidän sellaista yhteiskuntaa parempana, jossa omakotitalon ympärillä ei tarvita sähköaitaa ja alueen portilla pumppuhaulikkomiestä. Mutta makuasioitahan nämä ovat. Ja elelevät ne ihmiset tuossa toisessakin todellisuudessa, joten mahdollista se on. Olen sen itse nähnyt. Preferoin kuitenkin pohjoiseurooppalaista liberaalia demokratiaa, jota pidän parhaimpana mallina johon ihmiskunta on historiassaan pystynyt.</p><p>&nbsp;</p><p>Kulttuurierokysymykset ovat oma lukunsa, joihin en tässä tarkemmin paneudu. Tekstistä tulisi liian pitkä. Todettakoon kuitenkin, että monella vaikuttaa olevan kulttuurista kovin pintapuolinen käsitys. Ikään kuin siihen kuuluisi vain eksoottisia ruokia, pikantteja vaatekuoseja ja jänniä tanssiesityksiä. Siis kaikkea kivaa. Mutta sehän on vain pintaa, sitä kulttuurin ulointa kuorta. Kulttuurin ydintä ovat arvot, ajatukset ja asenteet. Ajatukset ja asenteet taas johtavat tekoihin, joilla puolestaan on reaalimailmassa seurauksia. Huonoilla ajatuksilla huonoja, paremmilla parempia.</p><p>Pohjoiseurooppalaisissa yhteiskunnissa ajatukset ovat selvästi parempia kuin Lähi-idän teokratioissa. Tämä näkyy yhteiskuntien hyvinvointieroissa. Huonoja ja takapajuisia ajatuksia pitää saada ja uskaltaa arvostella. Tälläkin saralla Euroopassa tekemistä. Tilanne, jossa vain oikeistopopulistit vaikuttavat puhuvan asioista ja ongelmista niiden todellisilla nimillä, kun taas muut puolueet puhuvat jonkinlaista poliittisesti korrektia orwelilaista uuskieltä, ei voine johtaa mihinkään hyvään. Maailman muuttamiseen on loppujen lopuksi vain kaksi väylää, keskustelu ja väkivalta. Itse olen ehdottomasti keskustelun kannalla. Siirtolaisuusasioiden saralla se vaan on ollut perin hankalaa, koska hyväksyttyjä totuuksia on ollut oikeastaan vain yksi. En ihmettele, miksi verkko on täynnä vihapuhetta.</p><p>&nbsp;</p><p>Tällaisia ovat omat perusteeni, eikä niillä ole mitään tekemistä pelon tai muukalaisvihan kanssa. Ne ovat käytännöllisen miehen näkemyksiä siitä, miten maailma toimii ja mihin mikäkin johtaa. Etnisyydet, kansallisuudet ja ihonvärit ovat tässä sivuseikka.&nbsp;</p><p>Halitsemattomat ilmiöt johtavat harvoin mihinkään hyvään. Turvapaikanhakijakriisin kelvoton hoito on jo nyt saanut Britannian eroamaan EU:sta ja oikeistopolpulistiset puolueet lähelle vallankahvaa. Välillisesti se auttoi Trumpinkin valtaan. Alkaa näyttää mahdolliselta, tai jopa todennäköiseltä, että EU nykyisessä muodossaan tulee kaatumaan. Kaikki tämä vain jonkin merkillisen poliittisesti korrektin suvaitsevaisuusideologian vuoksi, johon jopa Saksan johto haksahti. Nyt viimeisenä maailmanpolitiikan jäkevänä aikuisena pidetyn Merkelinkin palli on vaarassa. Sekään tuskin lisää maailman vakautta ja hyvinvointia.</p><p>Maailmasta ei toden totta tullut parempi paikka kun globaalia vapaata liikkuvuutta EU:n ulkorajalla hetki kokeiltiin.</p><p>&nbsp;</p>  

Ensin terminologiasta. En pidä lainkaan termistä ”maahanmuuttokriitikko”. Mielestäni sillä on julkisessa keskustelussa selkeän negatiivinen konnotaatio. Maahanmuuttokriitikko on sellainen vähän yksinkertainen juntti, joka katselee taaksepäin ja haikailee johonkin perämetsäläiseen menneeseen maailmaan, jota ei edes ikinä ollut olemassa. Sellaiseen, jossa ei ollut EU:ta, euroa eikä ulkomaalaisia. Suomi oli vain suomalaisille ja kaikki oli paremmin. Sinivalkotaivas hohti turvaa alleen. Sellaisesta haaveilee maahanmuuttokriitikko.

Nyt se maahanmuuttokriitikko vastustaa pakolaisia ja turvapaikanhakijoita ja islamia. Se vastustaa niitä, koska se pelkää kaikkea outoa ja uutta. Ja koska se on pohjimmiltaan ennakkoluuloinen rasisti. Yksinkertaisuuttaan se ei oikein osaa eikä halua ottaa selvää asioista. Kaikki on mustavalkoista ja hyvä niin. Halki, poikki ja pinoon. Niin ajattelee maahanmuuttokriitikko.

Olen käynyt noin sadassa valtiossa. Joissain olen ollut lyhyemmän aikaa, joissain pidempään. Kaikista sen puutteista huolimatta olen EU:n kannalla. Ajatus siitä, että ihminen määrittyisi ensisijaisesti ihonvärin, sukupuolen, uskonnon, etnisyyden tai seksuaalisen suuntautumisen mukaan, on minulle hyvin vieras. Ihmiset ovat yksilöitä. Jokainen kohtaaminen on omansa, ja siinä tietenkin tapauskohtaisesti katsotaan, missä asennossa ne kunkin henkiset tossut ovat. Olisihan typerää toimia toisin. Turhat ennakkoluulot vain vaikeuttavat elämää, eritoten mitä erikoisemmassa ja multietnisessä ympäristöissä toimitaan. Käytännöllisenä ihmisenä pyrin vaikeuttamaan omaa elämääni mahdollisimman vähän.

Koska kuitenkin suhtaudun kriittisesti globaaliin vapaaseen liikkuvuuteen ja täysin avoimiin rajoihin, olen ilmeisesti kaikesta edellä kertomastani huolimatta maahanmuuttokriitikko. En pidä leimasta, enkä mielestäni sovi lainkaan muottiin, mutta minkäs teet. Näin ne termit näyttävät vain menevän. Jos et ole meidän – eli niin sanotun suvaitsevaisuuden – puolella, olet meitä vastaan. Nyansseille ei ole sijaa. Ne vain sotkevat selviä asioita.

Nyt joku voisi tietenkin kysyä, kuka oikeastaan onkaan se mustavalkoinen ehdottomuusajattelija. Mutta eipä suotta kysytä kysymyksiä, joihin ei kukaan vastaa. Mistä ei voi puhua, siitä täytyy vaieta, kuten Witgenstein aikanaan sanoi.

 

Mutta asiaan. Entäs ne perusteet?

Pohdiskellaanpa hieman, mitä vaikka Euroopan Unionin ulkorajojen avaaminen kaikkien maailman kansojen vapaasti tulla tarkoittaisi käytännössä.

Maailman köyhissä kehittyvissä maissa on valtavasti ihmisiä, jotka haluaisivat parempaa elämää. Elintasokuilu Euroopan ja näiden maiden välillä on valtava, ja globaalin tiedonvälityksen aikana se myös tiedetään kolmannessa maailmassa. Käsitys elämästä läntisen maailman lihapatojen ääressä saattaa monesti olla liiankin positiivinen. Tämä saa ihmiset liikkeelle. Iluusio paremmasta elämästä on hyvin voimakas kannustin. Tämä nähtiin jo vuoden 2015 kansanvaelluksen aikaan. Kokonaisia perheitä hukkui matkalla Turkista Kreikkaan. Huomoitavaa on, että veneet lähtivät liikkeelle Turkista, maasta jossa suomalaiset lomailevat ja jossa kukaan ei tiettävästi ole akuutissa hengenvaarassa. Ainakin osamotiivi oli siis taloudellinen. Siis kaikilla, jotka veneisiin nousivat.

Ajatuskokeessamme rajat siis aukeaisivat ja kulku olisi vapaata. Kolmannesta maailmasta alkaisi virrata Eurooppaan siirtolaisia. Miljoona, Kymmenen miljoonaa, viisikymmentä miljoonaa. Kaksisataa miljoonaa. Lopulta hyvinvointiyhteiskuntien kantokyky pettäisi ja elintaso lähtisi talouskriisin seurauksena laskuun. Siirtolaisvirta loppuisi vasta kun Euroopan taloudellinen ja poliittinen tilanne ei enää juurikaan poikkeaisi lähtömaiden tilanteesta, eikä maksaisi vaivaa lähteä liikkeelle. Tyhjiöt täyttyvät ja pitoisuuserot tasaantuvat. Ja koska maailman varallisuuskeskiarvo ei ole kovin korkea, tarkoittaisi tämä merkittävää elintason laskua kehittyneissä maissa.

Entäpä mitä tapahtuisi yhteiskuntarauhalle? Vähistä työpaikoista matalapalkkaaloilla kilpailtaisiin yhä verisemmin, olisihan työmarkkinoilla oikeastaan rajaton määrä kouluttamatonta työvoimaa. Palkkoja poljettaisiin yhä alemmas. Kantaväestöön kuuluva työväenluokka ja alempi keskiluokka kokisi olevansa yhä ahtaammalla ja alkaisi ärtyä uusille tulokkaille yhä pahemmin. Todellinen muukalaisviha nostaisi päätään. Oikeistopopulismin ja suoranaisen äärioikeiston kannatus lisääntyisi, ja oikeastaan ihan aiheesta, olisihan tilanne huonojen poliittisten päätösten seurausta. Mikä tahansa vaihtoehto on parempi kuin tämä nykyinen, ajattelisi moni äänestäjä. Tähän tosin näyttää Euroopassa riittäneen jo muutama miljoona turvapaikanhakijaa.

Suhteettoman suuri osa siirtolaisista olisi todennäköisesti nuoria ja nuorehkoja miehiä, mikä sekään ei taida yleensä yhteiskuntia rauhoittaa. Tästäkin Eurooppa on jo saanut esimakua. Suuri määrä rauhattomia ja toimettomia nuoria miehiä johtaisi väistämättä rikollisuuden kasvuun ja epäilemättä myös suuren mittakaavan jengitymiseen. Kantaväestön jengit etnisiä jengejä vastaan. Etniset jengit keskenään.

Ne joilla olisi varaa, muuttaisivat pikku hiljaa vartioiduile ja aidatuille alueille. Jos jotain positiivista tästä skenaariosta hakee, niin turvallisuusalalla olisi varmaan paljon nykyistä enemmän töitä. Tällaista todellisuutta olen nähnyt ainakin Afrikassa ja Karibialla. Henkilökohtaisesti pidän sellaista yhteiskuntaa parempana, jossa omakotitalon ympärillä ei tarvita sähköaitaa ja alueen portilla pumppuhaulikkomiestä. Mutta makuasioitahan nämä ovat. Ja elelevät ne ihmiset tuossa toisessakin todellisuudessa, joten mahdollista se on. Olen sen itse nähnyt. Preferoin kuitenkin pohjoiseurooppalaista liberaalia demokratiaa, jota pidän parhaimpana mallina johon ihmiskunta on historiassaan pystynyt.

 

Kulttuurierokysymykset ovat oma lukunsa, joihin en tässä tarkemmin paneudu. Tekstistä tulisi liian pitkä. Todettakoon kuitenkin, että monella vaikuttaa olevan kulttuurista kovin pintapuolinen käsitys. Ikään kuin siihen kuuluisi vain eksoottisia ruokia, pikantteja vaatekuoseja ja jänniä tanssiesityksiä. Siis kaikkea kivaa. Mutta sehän on vain pintaa, sitä kulttuurin ulointa kuorta. Kulttuurin ydintä ovat arvot, ajatukset ja asenteet. Ajatukset ja asenteet taas johtavat tekoihin, joilla puolestaan on reaalimailmassa seurauksia. Huonoilla ajatuksilla huonoja, paremmilla parempia.

Pohjoiseurooppalaisissa yhteiskunnissa ajatukset ovat selvästi parempia kuin Lähi-idän teokratioissa. Tämä näkyy yhteiskuntien hyvinvointieroissa. Huonoja ja takapajuisia ajatuksia pitää saada ja uskaltaa arvostella. Tälläkin saralla Euroopassa tekemistä. Tilanne, jossa vain oikeistopopulistit vaikuttavat puhuvan asioista ja ongelmista niiden todellisilla nimillä, kun taas muut puolueet puhuvat jonkinlaista poliittisesti korrektia orwelilaista uuskieltä, ei voine johtaa mihinkään hyvään. Maailman muuttamiseen on loppujen lopuksi vain kaksi väylää, keskustelu ja väkivalta. Itse olen ehdottomasti keskustelun kannalla. Siirtolaisuusasioiden saralla se vaan on ollut perin hankalaa, koska hyväksyttyjä totuuksia on ollut oikeastaan vain yksi. En ihmettele, miksi verkko on täynnä vihapuhetta.

 

Tällaisia ovat omat perusteeni, eikä niillä ole mitään tekemistä pelon tai muukalaisvihan kanssa. Ne ovat käytännöllisen miehen näkemyksiä siitä, miten maailma toimii ja mihin mikäkin johtaa. Etnisyydet, kansallisuudet ja ihonvärit ovat tässä sivuseikka. 

Halitsemattomat ilmiöt johtavat harvoin mihinkään hyvään. Turvapaikanhakijakriisin kelvoton hoito on jo nyt saanut Britannian eroamaan EU:sta ja oikeistopolpulistiset puolueet lähelle vallankahvaa. Välillisesti se auttoi Trumpinkin valtaan. Alkaa näyttää mahdolliselta, tai jopa todennäköiseltä, että EU nykyisessä muodossaan tulee kaatumaan. Kaikki tämä vain jonkin merkillisen poliittisesti korrektin suvaitsevaisuusideologian vuoksi, johon jopa Saksan johto haksahti. Nyt viimeisenä maailmanpolitiikan jäkevänä aikuisena pidetyn Merkelinkin palli on vaarassa. Sekään tuskin lisää maailman vakautta ja hyvinvointia.

Maailmasta ei toden totta tullut parempi paikka kun globaalia vapaata liikkuvuutta EU:n ulkorajalla hetki kokeiltiin.

 

]]>
56 http://havaintojamatkanvarrelta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233958-maahanmuuttokriisttisia-juttuja#comments Kotimaa Euroopan pakolaiskriisi Euroopan unioini Maahanmuutto Maahanmuuttokritiikki Populistit Wed, 22 Mar 2017 11:28:32 +0000 Tomi Tölli http://havaintojamatkanvarrelta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233958-maahanmuuttokriisttisia-juttuja
Vasemmistolainenkin saa nyt ajatella filosofisesti http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231648-vasemmistolainenkin-saa-nyt-ajatella-filosofisesti <p>Yleisradion uutissivut julkaisivat eilen Slavoj Žižekin hiljattain suomennettua kirjaa <em>Uusi luokkataistelu &ndash; Terrorismin ja pakolaisuuden todelliset syyt </em>mainostavan <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9463094" target="_blank">jutun</a>, jonka on kirjoittanut Jakke Holvas.</p> <p>Jutussa referoidaan Žižekin esittämiä ajatuksia muun muassa niin, että &rdquo;Žižek haukkuu tekopyhiksi ne, jotka vaativat avoimia rajoja. He esiintyvät turmeltuneen maailman kauniina sieluina, vaikka salaa tietävät, että rajojen avonaisuus johtaisi Euroopassa välittömästi populistiseen kapinaan.&rdquo; &ndash; Mielenkiintoinen ajatus vakaumuksellisen vasemmistolaisen ja marxilaisen suusta.</p> <p>Kirjoittaja jatkaa: &rdquo;Žižekin mukaan yksi hylättävä tabu on käsitys, että oman elämäntapamme puolustaminen on itsessään rasistista. Toinen tabu on se, että kaikenlainen islamin kritisoiminen on kiellettyä, koska se on muka länsimaisen islamofobian ilmentymä. [...] Žižek heittää vastuuta myös pakolaisille itselleen, jos he unelmoivat paremmasta elämästä muualla. Heidän täytyy oppia sensuroimaan unelmansa. Heidän pitää keskittyä todellisuuden muuttamiseen. Se on pakolaisten kova oppi.&rdquo;</p> <p>Kaikki tämä pitääkin paikkaansa. Koska Žižek ymmärtää jotakin myös psykoanalyyttisesta teoriasta ja jatkaa siten Frankfurtin koulukunnan filosofien tapaa tulkita yhteiskuntaa, hänen on älyllisen rehellisyyden nimissä täytynyt tunnustaa Euroopan unionin harjoittaman löysän pakolaispolitiikan valheellisuus, kaksinaismoralistisuus ja mädännäisyys: sen jatkuvassa syyllistämisessä piehtaroiva tekopyhyys.</p> <p>Huvittavaa on, että kun itse olen sanonut nämä samat asiat kirjoissani ja blogeissani, Yleisradio ei ole tehnyt aiheesta suuria otsikoita, joiden mukaan filosofilta satelee nyt &rdquo;käytännön neuvoja pakolaiskriisin ratkaisuun&rdquo;. Sen sijaan Yle on muiden medioiden tavoin pyrkinyt olemaan asiasta hipi hiljaa, jotta ei paljastuisi, että tässä maassa on muitakin akateemisesti kvalifioituneita henkilöitä kuin yliopistojen tiedekuntiin köytettyjä vihervasemmistolaisia &ndash; tai sitten tuo heidän haastajakseen ilmoittautunut Jussi Halla-aho.</p> <p>No, kaikki varmaan minut jo tuntevatkin. Mutta kuka on Slavoj Žižek? &ndash; Hän on vuonna 1949 syntynyt nykyfilosofi, josta kirjoitin vuonna 2013 <a href="http://jukkahankamaki.blogspot.fi/2013/11/kuka-on-todellinen-eurooppalainen.html" target="_blank">tässä</a>. Häntä on kutsuttu myös &rdquo;filosofian rocktähdeksi&rdquo;, mikä ilmentää poliittisen vihervasemmiston taipumusta luoda kritiikitön fani-ilmiö lähes minkä tahansa sellaisen henkilön ympärille, jonka mielipiteet vastaavat heidän omaa poliittista agendaansa. Vastaavanlaisesta henkilökultin rakentamisesta kertoo myös vasemmistolaisten tapa julistaa marxilaista teoriaa tekohengittävä Thomas Piketty &rdquo;taloustieteen rocktähdeksi&rdquo; (aiheesta <a href="http://jukkahankamaki.blogspot.fi/2016/12/thomas-piketty-kurpitsanaamio-vai.html" target="_blank">tässä</a>).</p> <p>Vasemmiston harjoittama henkilöpalvonta ei häiritse minua sinänsä, mutta se kertoo juuri sellaisesta epä-älyllisyydestä ja auktoriteettiuskoisuudesta, jotka ovat heidän ylistystensä kohteena oleville intellektuelleille itselleen täysin vieraita asenteita. Myös Žižekiä referoiva kirjoitus floppasi nopeasti.</p> <p>Kuulkaapa tätä: &rdquo;Pakolaiskriisin syy on globaali kapitalismi&rdquo; ja &rdquo;pakolaiset tulevat maista, joissa valtiovalta on tuhoutunut tai toimintakyvytön. Niitä ovat Syyria, Libanon, Irak, Somalia ja Eritrea.&rdquo; Holvaksen kirjoituksen mukaan &rdquo;Žižek pohtii myös Haitia ja Meksikoa, jossa globaalit markkinat riistävät paikallistalouksien omavaraisuuden. Pahin esimerkki on läntisen Euroopan kokoinen Kongon demokraattinen tasavalta, maa, jossa poliittisen väkivallan uhreja on miljoonia.&rdquo;</p> <p>Kerronpa teille totuuden: pakolaisuuden syy sen enempää Syyriassa kuin Somaliassakaan ei ole &rdquo;globaali kapitalismi&rdquo; vaan reaalisosialismi! Tiedättekö, että valtaa Syyriassa pitää al-Assadia tukeva arabi<em>sosialistinen</em> Baath-puolue, joka sitä paitsi on Saddam Husseinia Irakissa tukeneen puolueen veljespuolue?</p> <p>Entä tiedättekö, miksi Somaliasta on valunut eri puolille maailmaa lakkaamaton pakolaisten virta? Siksi, että Somalia oli <em>sosialistinen </em>vuodesta 1969 vuoteen 1991, jona aikana Neuvostoliitto &rdquo;tuki&rdquo; Somaliaa voimakkaasti. Maassa riitelevät edelleen sosialismin rippeet, islam ja luonnonuskonnot sekä erilaiset rikollisryhmät niin, ettei maahan ole saatu väliaikaishallintoa kummempaa hallitusta. Vastaavanlainen on tilanne myös monessa muussa Afrikan valtiossa, joita ovat runnelleet kaksi todellisen Paratiisin kokoon keittämisessä tarvittavaa ainesosaa: islam ja sosialismi.</p> <p>Sen sijaan paras tilanne vallitsee niin talouden kuin ihmisoikeuksienkin osalta niissä kehitysmaissa, joissa länsimaisen siirtomaaimperialismin vaikutus on ollut voimakkainta ja pitkäaikaisinta, kuten Egyptissä ja Etelä-Afrikassa, jotka ovatkin maanosan kehittyneimpiä valtioita. Kunnia edistyksellisyydestä kuuluu siis riistoimperalismia harjoittaneelle sodanhimoiselle Lännelle, joka on opettanut ja juurruttanut niihin demokratian ja valistuksen ihanteet sekä saanut vapaan markkinatalouden toimimaan niin, että maat ovat päässeet hyötymään globaalista kansainvälisestä kaupasta.</p> <p>Žižekin valikoiva muisti näyttää unohtavan kapitalismin kauhuista kärsineiden Väli-Amerikan banaanitasavaltojen joukosta työläisten viimeisen paratiisin, Kuuban, kokonaan.</p> <p>Suuri osa Žižekin kirjasta on pelkkää palturia ja poliittista propagandaa, joten ei ole ihme, miksi se uppoaa punavihreästä kuplasta asioita tarkastelevien tajuntaan, joka aina kaipaa murenevalle uskolleen vahvistusta.&nbsp;</p> <p>Mutta myönteistä on, että Žižekin kautta vihervasemmistolaiset saavat tilaisuuden ajatella myös kriittisesti ja vaihtaa näkökulmaa todellisen tieteellisen filosofian mukaiselle kannalle.</p> <p>Žižek ei ole parhaimmillaan analysoidessaan taloutta ja maailmanpolitiikkaa, mutta hänen tavassaan tulkita ihmisten mieltä ja kollektiivista psyykeä psykoanalyyttisesti on järkeä. Hän arvostelee eettistä ja elämäntavallista universalismia, jonka tuloksena kaikki ihmiset ja elämäntavat nähdään yleismaailmallisesti yhteisinä: samanlaisina, vertailukelpoisina ja keskenään viestittävinä. Sen sijaan Žižek suosittaa etäisyyden pitoa ja &rdquo;vieraantuneisuutta&rdquo;, jolla tosin ei ole tekemistä marxilaisen vieraantumisteorian kanssa vaan joka juontaa juurensa psykoterapioista tunnetusta etäisyyden pidosta.</p> <p>Näkemys tulee hyvin lähelle sitä jo aiemmin esittämääni ajatuskulkua, jonka mukaan monikulttuurisuuden takominen johtaa monokulttuuriin, kun konfliktien ratkaisemiseksi syntynyt sopeutumisen ja yhdenmukaistamisen paine vaatii sahaamaan erilaisista kulttuureista särmät pois. Niinpä olisi parempi, että maailma pidettäisiin monikulttuurisena säilyttämällä kansallisvaltioiden omaleimaisuus eikä kaikkia maailman maita koetettaisi tehdä väkipakolla &rdquo;monikulttuurisiksi&rdquo; eli harmaana massana velloviksi samanlaisuuden keitoksiksi, kuten nyt.</p> <p>On toki hyvä, jos vihervasemmisto pystyy oppimaan tämän läksyn Žižekin lausumana, kun kerran oma positioni ja persoonani ovat muodostaneet liian vahvan esteen kyseisen viestin vastaanottamiselle ja oppimiselle. Itse siis yhdyn iloon ja voin lyödä vähän rumpuakin sen mukavan asian merkiksi, että asiani menee läpi Žižekin kautta: kun sen sanoo vihervasemmistolle sopiva ja nuorison fanittama 68-vuotias rokkitähti.</p> <p>Kun Žižek väittää, että pakolaisten &rdquo;sisäiseen maailmaan&rdquo; ei tarvitse tutustua ja että on oikeutettua ottaa etäisyyttä muihin, toivon tämän tarkoittavan, että etäisyyden pito taattaisiin jo makrotasolla: valtioiden välisillä rajoilla. Muutoin myös konfliktit siirtyvät keskelle kansalaisyhteiskuntia, ja edessä on mikrotason haaste, jonka mukaisesti joudumme joko sietämään tai pakenemaan erilaisia elämänkäytäntöjä arkipäivän todellisuudessamme.</p> <p>Žižekin ajattelussa piilee idealismin vaara, jonka mukaisesti hän pitää etäisyyden ylläpitoa mahdollisena myös mikrotason arkielämässä tunnustamatta, että sillä on suuria sosiaalipoliittisia seurauksia. Mikäli kulttuurien välillä halutaan säilyttää tietty omaleimaisuuden takaava etäisyys, se olisi parasta taata kansallisvaltioiden välisellä rajavalvonnalla, sillä muutoin tuo Žižekin kaipaama henkisen hajuraon ylläpito muuttuu slummien, ghettojen ja <em>no-go-</em>vyöhykkeiden rakenteluksi kansalaisyhteiskunnassa.</p> <p>Tämä johtuu siitä, että ihmisillä ei ole välttämättä valmiuksia erilaisuuden ja erilaisten arvomaailmojen kohtaamiseen ja käsittelyyn. Siksi olisi väärin yliarvioida Euroopan kansakuntien suvaitsevuus ja kärsivällisyys sekä kehitysmaalaisten sopeutumishalukkuus meidän oloihimme.</p> <p>Omasta mielestäni EU:n maahanmuuttopolitiikka ja monikulttuurisuuden rakentelu ovat olleet suurta idealistista puppua, jollaisella on aina ollut historian kuluessa dramaattiset seuraukset. Enkä tarkoita nyt vain saksalaisten natsien vastaiskua lännestä tulvivaa pinnallisuutta ja idästä vyöryvää raakuutta vastaan. Sen sijaan tarkoitan esimerkiksi nykyajan Yhdysvaltoja, jossa suuret teollisuuskaupungit alkavat olla <a href="https://www.theguardian.com/artanddesign/gallery/2011/jan/02/photography-detroit" target="_blank">Detroitin</a> tapaan raunioina jo pelkän slummiutumisen tuloksena.</p> <p>Entä mitä merkitystä tällä kaikella oikeastaan on? Eipä juuri muuta kuin se, että näin on jälleen vahvistettu tosiasia, jonka mukaan itsenäisten kansallisvaltioiden olemassaolo ja itsemääräämisoikeus takaavat myös erilaisten kansakuntien henkisen hyvinvoinnin.</p> <p>Tämän seikan pitäisi olla jokaiselle nykyihmiselle itsestään selvää, mutta monikulttuurisen propagandatyön vuoksi näin ei ole, vaan varsinkin yliopistonuoriso on monin tavoin harhaan johdettua, eikä suurin osa heistä tunne edes kansallisvaltioiden filosofiseen perusteluun liittyvän ajattelun alkeita.</p> <p>Žižekin kannanotot, jotka koskevat löperön maahanmuuttopolitiikan naiiviutta, ovat ymmärrettävissä hänen henkilökohtaisen taustansa valossa. Slovenialaisena hän on joutunut näkemään, kärsimään ja todistamaan Balkanin maihin vyöryneen maahanmuuton kielteiset seuraukset ja kaiken sen tuhoisuuden, jonka tuloksena hän nyt pitää myös &rdquo;populismin&rdquo; nousua.</p> <p>En voi muuta kuin toistaa &rdquo;populismia&rdquo; koskevan tärkeän tarkennukseni: &rdquo;populismin&rdquo; mukana ei nouse suinkaan Žižekin kaltaisten tilanteesta hyötyjien ja maineensa parantelijoiden kannatus, vaan &rdquo;populismin&rdquo; mukana puhuvat kansanvalta ja arkitodellisuudessa elävien kansalaisten järki.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yleisradion uutissivut julkaisivat eilen Slavoj Žižekin hiljattain suomennettua kirjaa Uusi luokkataistelu – Terrorismin ja pakolaisuuden todelliset syyt mainostavan jutun, jonka on kirjoittanut Jakke Holvas.

Jutussa referoidaan Žižekin esittämiä ajatuksia muun muassa niin, että ”Žižek haukkuu tekopyhiksi ne, jotka vaativat avoimia rajoja. He esiintyvät turmeltuneen maailman kauniina sieluina, vaikka salaa tietävät, että rajojen avonaisuus johtaisi Euroopassa välittömästi populistiseen kapinaan.” – Mielenkiintoinen ajatus vakaumuksellisen vasemmistolaisen ja marxilaisen suusta.

Kirjoittaja jatkaa: ”Žižekin mukaan yksi hylättävä tabu on käsitys, että oman elämäntapamme puolustaminen on itsessään rasistista. Toinen tabu on se, että kaikenlainen islamin kritisoiminen on kiellettyä, koska se on muka länsimaisen islamofobian ilmentymä. [...] Žižek heittää vastuuta myös pakolaisille itselleen, jos he unelmoivat paremmasta elämästä muualla. Heidän täytyy oppia sensuroimaan unelmansa. Heidän pitää keskittyä todellisuuden muuttamiseen. Se on pakolaisten kova oppi.”

Kaikki tämä pitääkin paikkaansa. Koska Žižek ymmärtää jotakin myös psykoanalyyttisesta teoriasta ja jatkaa siten Frankfurtin koulukunnan filosofien tapaa tulkita yhteiskuntaa, hänen on älyllisen rehellisyyden nimissä täytynyt tunnustaa Euroopan unionin harjoittaman löysän pakolaispolitiikan valheellisuus, kaksinaismoralistisuus ja mädännäisyys: sen jatkuvassa syyllistämisessä piehtaroiva tekopyhyys.

Huvittavaa on, että kun itse olen sanonut nämä samat asiat kirjoissani ja blogeissani, Yleisradio ei ole tehnyt aiheesta suuria otsikoita, joiden mukaan filosofilta satelee nyt ”käytännön neuvoja pakolaiskriisin ratkaisuun”. Sen sijaan Yle on muiden medioiden tavoin pyrkinyt olemaan asiasta hipi hiljaa, jotta ei paljastuisi, että tässä maassa on muitakin akateemisesti kvalifioituneita henkilöitä kuin yliopistojen tiedekuntiin köytettyjä vihervasemmistolaisia – tai sitten tuo heidän haastajakseen ilmoittautunut Jussi Halla-aho.

No, kaikki varmaan minut jo tuntevatkin. Mutta kuka on Slavoj Žižek? – Hän on vuonna 1949 syntynyt nykyfilosofi, josta kirjoitin vuonna 2013 tässä. Häntä on kutsuttu myös ”filosofian rocktähdeksi”, mikä ilmentää poliittisen vihervasemmiston taipumusta luoda kritiikitön fani-ilmiö lähes minkä tahansa sellaisen henkilön ympärille, jonka mielipiteet vastaavat heidän omaa poliittista agendaansa. Vastaavanlaisesta henkilökultin rakentamisesta kertoo myös vasemmistolaisten tapa julistaa marxilaista teoriaa tekohengittävä Thomas Piketty ”taloustieteen rocktähdeksi” (aiheesta tässä).

Vasemmiston harjoittama henkilöpalvonta ei häiritse minua sinänsä, mutta se kertoo juuri sellaisesta epä-älyllisyydestä ja auktoriteettiuskoisuudesta, jotka ovat heidän ylistystensä kohteena oleville intellektuelleille itselleen täysin vieraita asenteita. Myös Žižekiä referoiva kirjoitus floppasi nopeasti.

Kuulkaapa tätä: ”Pakolaiskriisin syy on globaali kapitalismi” ja ”pakolaiset tulevat maista, joissa valtiovalta on tuhoutunut tai toimintakyvytön. Niitä ovat Syyria, Libanon, Irak, Somalia ja Eritrea.” Holvaksen kirjoituksen mukaan ”Žižek pohtii myös Haitia ja Meksikoa, jossa globaalit markkinat riistävät paikallistalouksien omavaraisuuden. Pahin esimerkki on läntisen Euroopan kokoinen Kongon demokraattinen tasavalta, maa, jossa poliittisen väkivallan uhreja on miljoonia.”

Kerronpa teille totuuden: pakolaisuuden syy sen enempää Syyriassa kuin Somaliassakaan ei ole ”globaali kapitalismi” vaan reaalisosialismi! Tiedättekö, että valtaa Syyriassa pitää al-Assadia tukeva arabisosialistinen Baath-puolue, joka sitä paitsi on Saddam Husseinia Irakissa tukeneen puolueen veljespuolue?

Entä tiedättekö, miksi Somaliasta on valunut eri puolille maailmaa lakkaamaton pakolaisten virta? Siksi, että Somalia oli sosialistinen vuodesta 1969 vuoteen 1991, jona aikana Neuvostoliitto ”tuki” Somaliaa voimakkaasti. Maassa riitelevät edelleen sosialismin rippeet, islam ja luonnonuskonnot sekä erilaiset rikollisryhmät niin, ettei maahan ole saatu väliaikaishallintoa kummempaa hallitusta. Vastaavanlainen on tilanne myös monessa muussa Afrikan valtiossa, joita ovat runnelleet kaksi todellisen Paratiisin kokoon keittämisessä tarvittavaa ainesosaa: islam ja sosialismi.

Sen sijaan paras tilanne vallitsee niin talouden kuin ihmisoikeuksienkin osalta niissä kehitysmaissa, joissa länsimaisen siirtomaaimperialismin vaikutus on ollut voimakkainta ja pitkäaikaisinta, kuten Egyptissä ja Etelä-Afrikassa, jotka ovatkin maanosan kehittyneimpiä valtioita. Kunnia edistyksellisyydestä kuuluu siis riistoimperalismia harjoittaneelle sodanhimoiselle Lännelle, joka on opettanut ja juurruttanut niihin demokratian ja valistuksen ihanteet sekä saanut vapaan markkinatalouden toimimaan niin, että maat ovat päässeet hyötymään globaalista kansainvälisestä kaupasta.

Žižekin valikoiva muisti näyttää unohtavan kapitalismin kauhuista kärsineiden Väli-Amerikan banaanitasavaltojen joukosta työläisten viimeisen paratiisin, Kuuban, kokonaan.

Suuri osa Žižekin kirjasta on pelkkää palturia ja poliittista propagandaa, joten ei ole ihme, miksi se uppoaa punavihreästä kuplasta asioita tarkastelevien tajuntaan, joka aina kaipaa murenevalle uskolleen vahvistusta. 

Mutta myönteistä on, että Žižekin kautta vihervasemmistolaiset saavat tilaisuuden ajatella myös kriittisesti ja vaihtaa näkökulmaa todellisen tieteellisen filosofian mukaiselle kannalle.

Žižek ei ole parhaimmillaan analysoidessaan taloutta ja maailmanpolitiikkaa, mutta hänen tavassaan tulkita ihmisten mieltä ja kollektiivista psyykeä psykoanalyyttisesti on järkeä. Hän arvostelee eettistä ja elämäntavallista universalismia, jonka tuloksena kaikki ihmiset ja elämäntavat nähdään yleismaailmallisesti yhteisinä: samanlaisina, vertailukelpoisina ja keskenään viestittävinä. Sen sijaan Žižek suosittaa etäisyyden pitoa ja ”vieraantuneisuutta”, jolla tosin ei ole tekemistä marxilaisen vieraantumisteorian kanssa vaan joka juontaa juurensa psykoterapioista tunnetusta etäisyyden pidosta.

Näkemys tulee hyvin lähelle sitä jo aiemmin esittämääni ajatuskulkua, jonka mukaan monikulttuurisuuden takominen johtaa monokulttuuriin, kun konfliktien ratkaisemiseksi syntynyt sopeutumisen ja yhdenmukaistamisen paine vaatii sahaamaan erilaisista kulttuureista särmät pois. Niinpä olisi parempi, että maailma pidettäisiin monikulttuurisena säilyttämällä kansallisvaltioiden omaleimaisuus eikä kaikkia maailman maita koetettaisi tehdä väkipakolla ”monikulttuurisiksi” eli harmaana massana velloviksi samanlaisuuden keitoksiksi, kuten nyt.

On toki hyvä, jos vihervasemmisto pystyy oppimaan tämän läksyn Žižekin lausumana, kun kerran oma positioni ja persoonani ovat muodostaneet liian vahvan esteen kyseisen viestin vastaanottamiselle ja oppimiselle. Itse siis yhdyn iloon ja voin lyödä vähän rumpuakin sen mukavan asian merkiksi, että asiani menee läpi Žižekin kautta: kun sen sanoo vihervasemmistolle sopiva ja nuorison fanittama 68-vuotias rokkitähti.

Kun Žižek väittää, että pakolaisten ”sisäiseen maailmaan” ei tarvitse tutustua ja että on oikeutettua ottaa etäisyyttä muihin, toivon tämän tarkoittavan, että etäisyyden pito taattaisiin jo makrotasolla: valtioiden välisillä rajoilla. Muutoin myös konfliktit siirtyvät keskelle kansalaisyhteiskuntia, ja edessä on mikrotason haaste, jonka mukaisesti joudumme joko sietämään tai pakenemaan erilaisia elämänkäytäntöjä arkipäivän todellisuudessamme.

Žižekin ajattelussa piilee idealismin vaara, jonka mukaisesti hän pitää etäisyyden ylläpitoa mahdollisena myös mikrotason arkielämässä tunnustamatta, että sillä on suuria sosiaalipoliittisia seurauksia. Mikäli kulttuurien välillä halutaan säilyttää tietty omaleimaisuuden takaava etäisyys, se olisi parasta taata kansallisvaltioiden välisellä rajavalvonnalla, sillä muutoin tuo Žižekin kaipaama henkisen hajuraon ylläpito muuttuu slummien, ghettojen ja no-go-vyöhykkeiden rakenteluksi kansalaisyhteiskunnassa.

Tämä johtuu siitä, että ihmisillä ei ole välttämättä valmiuksia erilaisuuden ja erilaisten arvomaailmojen kohtaamiseen ja käsittelyyn. Siksi olisi väärin yliarvioida Euroopan kansakuntien suvaitsevuus ja kärsivällisyys sekä kehitysmaalaisten sopeutumishalukkuus meidän oloihimme.

Omasta mielestäni EU:n maahanmuuttopolitiikka ja monikulttuurisuuden rakentelu ovat olleet suurta idealistista puppua, jollaisella on aina ollut historian kuluessa dramaattiset seuraukset. Enkä tarkoita nyt vain saksalaisten natsien vastaiskua lännestä tulvivaa pinnallisuutta ja idästä vyöryvää raakuutta vastaan. Sen sijaan tarkoitan esimerkiksi nykyajan Yhdysvaltoja, jossa suuret teollisuuskaupungit alkavat olla Detroitin tapaan raunioina jo pelkän slummiutumisen tuloksena.

Entä mitä merkitystä tällä kaikella oikeastaan on? Eipä juuri muuta kuin se, että näin on jälleen vahvistettu tosiasia, jonka mukaan itsenäisten kansallisvaltioiden olemassaolo ja itsemääräämisoikeus takaavat myös erilaisten kansakuntien henkisen hyvinvoinnin.

Tämän seikan pitäisi olla jokaiselle nykyihmiselle itsestään selvää, mutta monikulttuurisen propagandatyön vuoksi näin ei ole, vaan varsinkin yliopistonuoriso on monin tavoin harhaan johdettua, eikä suurin osa heistä tunne edes kansallisvaltioiden filosofiseen perusteluun liittyvän ajattelun alkeita.

Žižekin kannanotot, jotka koskevat löperön maahanmuuttopolitiikan naiiviutta, ovat ymmärrettävissä hänen henkilökohtaisen taustansa valossa. Slovenialaisena hän on joutunut näkemään, kärsimään ja todistamaan Balkanin maihin vyöryneen maahanmuuton kielteiset seuraukset ja kaiken sen tuhoisuuden, jonka tuloksena hän nyt pitää myös ”populismin” nousua.

En voi muuta kuin toistaa ”populismia” koskevan tärkeän tarkennukseni: ”populismin” mukana ei nouse suinkaan Žižekin kaltaisten tilanteesta hyötyjien ja maineensa parantelijoiden kannatus, vaan ”populismin” mukana puhuvat kansanvalta ja arkitodellisuudessa elävien kansalaisten järki.

]]>
4 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231648-vasemmistolainenkin-saa-nyt-ajatella-filosofisesti#comments Filosofia Kriittisyys Maahanmuuttokritiikki Monikultturisuus Slavoj Žižek Fri, 17 Feb 2017 11:23:35 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231648-vasemmistolainenkin-saa-nyt-ajatella-filosofisesti
Että saattoi taas maahanmuutto yllättää http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231044-etta-saattoi-taas-maahanmuutto-yllattaa <p>Ylläripylläri! Nyt on maahanmuuttoa palvovilla, rakastavilla ja alati lisää halajavilla hyvä tilaisuus pympsähtää hämmästyksestä pepulleen, sillä eilen julkaistun <a href="https://www.chathamhouse.org/expert/comment/what-do-europeans-think-about-muslim-immigration" target="_blank">tutkimuksen</a> mukaan suurin osa EU-kansalaisista ei halua enää maahanmuuttoa muslimimaista.&nbsp;</p><p>Professori Matthew Goodwinin ja työryhmän tekemän tutkimuksen mukaan väitettä <em>&rsquo;kaikki maahanmuutto muslimienemmistöisistä maista pitäisi lopettaa&rsquo;</em> kannattaa Keski-Euroopan suurimmissa maissa noin 50&ndash;70 prosenttia vastaajista. Esimerkiksi Itävallassa, Belgiassa, Ranskassa ja Unkarissa väitteen kannatus on yli 60 % ja Puolassa yli 70 %.</p><p>Keskimäärin 55 prosenttia EU-kansalaisista haluaa lopettaa kokonaan maahanmuuton muslimimaista, noin viidennes on väitteen kanssa eri mieltä, ja neljäsosalla ei ole selkeää kantaa (ks. pylväsdiagrammi <a href="https://infogr.am/63af14ef-8711-4002-b384-e6058ce56643" target="_blank">tämän</a> linkin takaa).</p><p>Tutkimus perustuu kyselymetodiin, ja siinä haastateltiin yli 10 000 ihmistä kymmenestä EU-maasta. Tutkimus on tuotettu brittiläisessä Chantham Housessa, joka on riippumaton ja voittoa tuottamaton ajatuspaja.</p><p>Tutkijaryhmä kommentoi tutkimuksensa tulosta pitäen sitä shokeeravana: &rdquo;<em>Our results are striking and sobering. They suggest that public opposition to any further migration from predominantly Muslim states is by no means confined to Trump&rsquo;s electorate in the US but is fairly widespread. </em>[Tuloksemme ovat hätkähdyttäviä, ja ne vetävät vakavaksi. Ne osoittavat, että muslimimaista tulevan maahanmuuton vastustus ei suinkaan rajoitu Trumpin äänestäjäkuntaan Yhdysvalloissa, vaan se on levinnyt paljon laajemmalle.]&rdquo;</p><p>Silmiin pistävää on tutkijoiden pyrkimys nähdä maahanmuuton vastustus &rdquo;yllättävänä&rdquo; ja heidän halunsa tulkita tilannetta Donald Trumpin saavuttaman suosion oheis- tai seurausilmiöksi. Koska tutkimus tehtiin noin kuukauden aikana joulukuusta 2016 tammikuuhun 2017, tulosta ei voida selittää ainakaan Trumpin määräämällä maahantulokiellolla.</p><p>Myös tutkijoiden oma hämmästely on turhaa poliittisen korrektiuden tavoittelua. Voidaan epäillä, kuinka informatiivinen tai yllättävä kyseinen tutkimustulos lopulta on. Näyttää pikemminkin siltä, että se vain <em>vahvistaa jo pitkään jatkuneen kehityskulun </em>eikä johdu sen enempää Trumpin kuin Brexitinkään esimerkistä. Kausaalisuhde voidaan nähdä pikemminkin käänteisenä: Trumpin suosio ja Brexit ovat seurauksia maahanmuuttovastaisuudesta ja maahanmuuttovastaisuus liiallisesta maahanmuutosta.</p><p>Näyttöä tästä antaa se, että maahanmuuttovastaisuus on ollut erittäin korkealla tasolla jo toista kymmentä vuotta. Osallistuessani itse Suomen Akatemian aihetta käsittelevään hankkeeseen sain käsiini muun muassa tilaston, jonka mukaan <em>&rdquo;resistance to immigrants</em>&rdquo; (maahanmuuttajavastaisuus) oli varsin korkealla tasolla jo 2000-luvun alkuvuosina.</p><p>&rdquo;Euroopan rasismin ja muukalaisfobian havainnointikeskuksen&rdquo; (European Monitoring Centre on Racism and Xenofobia, EUMC) tuottaman <a href="http://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/146-EB2005-summary.pdf" target="_blank">tutkimuksen</a> (2005, s. 35) mukaan maahanmuuttajavastaisuus oli vuonna 2003 Kreikassa 87,48 %, Unkarissa 86,53 %, Itävallassa 64,37 %, Portugalissa 62,47 %, Suomessa 59,24 %, Luxemburgissa 52,74 %, Britanniassa 51,04 %, Tanskassa 50,45 %, Espanjassa 50,24 %, Tsekeissä, 49,76 %, Saksan itäisissä osissa 47,54 %, Belgiassa 44,16 %, Puolassa 43,77 %, Sloveniassa 43,2 %, Hollanissa 42,95 %, Saksan läntisissä osissa 37,8 %, Italiassa 36,5 %, Irlannissa 35,27 % ja Ruotsissa 14,64 %.</p><p>Varsin korkeita lukemia siis. &rdquo;Monikulttuurisen yhteiskunnan rajoittamista&rdquo; (<em>limits to multicultural society</em>) kyseisen eurobarometritutkimuksen (s. 32) mukaan halusi niin ikään varsin suuri osa EU-kansalaisista jo vuonna 2003.&nbsp;</p><p>Rajoja monikulttuurisuudelle vaati tuolloin kreikkalaisista 80,6 %, entisistä itäsaksalaisista 74,6 %, irlantilaisista 72,1 %, entisistä länsisaksalaisista 71,5 %, belgialaisista 69,2 %, briteistä 68,1 %, hollantilaisista 67,5 %, virolaisista 64,3 %, ranskalaisista 64,1 %, luxemburgilaisista 63 %, itävaltalaisista 61,3 %, portugalilaisista 59,2 %, maltalaisista 58,9 %, latvialaisista 58,2 %, tsekkiläisistä 56,4 %, tanskalaisista 55,4 %, kyproslaisista 52,3 %, espanjalaisista 49,3 %, unkarilaisista 48,5 %, pohjoisirlantilaisista 48,4 %, italialaisista 45,5 %, slovenialaisista 42,8 %, ruotsalaisista 40,7 %, turkkilaisista 39 %, bulgarialaisista 34,4 %, liettualaisista 31,1 %, puolalaisista 30,1 %, romanialaisista 22,6 %, suomalaisista 21,6 % ja slovakialaisista 17,1 %.</p><p>Eilen julkaistua tilastoa on kommentoitu lähinnä sen herättämien tulevaisuudenkuvien valossa. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005078491.html" target="_blank">hätäiltiin</a>, enteileekö tulos vaalivoittoa Geert Wildersin vapauspuolueelle Hollannin maaliskuisissa parlamenttivaaleissa tai auttaako se Ranskan kansallisrintamaa johtavan Marine Le Penin voittoon ensi huhtikuisissa presidentinvaaleissa.</p><p>Tässä ei ole kuitenkaan tutkimuksen ydin. Mikäli Goodwinin (et al.) tutkimusta syvennetään historiallisella vertailulla, huomataan nopeasti, että sekä maahanmuuttovastaisuus että monikulttuurista yhteiskuntaa koskeva kriittisyys ovat vakiintuneet korkealle tasolle pitkän ajan kuluessa. Keskeinen johtopäätös on tällöin se, että <em>Euroopan johtavat poliitikot ovat tehneet kansalaisten tahdon vastaista politiikkaa pyrkiessään edistämään maahanmuuttoa ja tavoitellessaan monikulttuurista yhteiskuntaa</em>.</p><p>Juuri tässä on tehty poliittinen erehdys ja suuri virhe.</p><p>Koska monikulttuurisuuden haaste on seurannut länsimaille etupäässä islamista ja johtunut muslimien laajasta maahanmuutosta, myös monikulttuurisuuden kritisoiminen on ollut lähinnä muslimien maahanmuuton ja vaikutusvallan kasvun vastustamista. Eilen julkaistu tutkimus vahvistaa pitkään jatkuneen trendin.</p><p>Merkille pantavaa on, että sekä maahanmuuttovastaisuus että monikulttuurisen yhteiskunnan vastustus olivat korkealla Kaakkois-Euroopan maissa jo 2000-luvun alussa, sillä nämä maat joutuivat kärsimään maahanmuutosta, jota tulvi esimerkiksi Kreikkaan verisen Bosnian-Hertsegovinan sodan jäljiltä. Tähän päivään tultaessa maahanmuuttovastaisuus on lähtenyt lentoon myös pohjoisemman Euroopan maissa, kuten Belgiassa ja Britanniassa, joten maahanmuuttovastaisuus on levinnyt maahanmuuton mukana.</p><p>Tästä on pääteltävä, että maahanmuuttovastaisuuden syy ei ole mikään propaganda vaan maahanmuutto itse, ja kansakunnat ovat oikeutetusti nousseet puolustamaan asemiaan, suvereniteettiaan ja itsemäärämisoikeuttaan.&nbsp;</p><p>Olisi ollut mielenkiintoista tietää, miten asenteet ovat muuttuneet Suomessa ja Ruotsissa, joista Goodwinin (et al.) tutkimus ei kerro. Oletettavaa on, että suomalaisten varsin alhainen vastustus (21,6 %) monikulttuurisuutta kohtaan vuonna 2003 johtui siitä, että monikulttuurisuuden hedelmiä ei ollut tuolloin sadellut maahamme, eivätkä ne olleet ehtineet kypsyä kukkaansa myöskään naapurissamme Ruotsissa, jossa monikulttuurisuuden vastustus oli tosin ehtinyt pompsahtaa jo 40,7 prosenttiin.</p><p>On muistettava, että maahanmuutto ja monikulttuurisuus eivät ole itseisarvoja, joita pitää ilman muuta edistää (kuten EU:ssa on erehdytty ajattelemaan), vaan niiden oikeutusta pitää arvioida käytännöllisten seurausten perusteella. Ongelmista kertoo ruotsalaisen poliisin Peter Springaren viime viikonloppuinen <a href="http://www.express.co.uk/news/world/763354/Migrants-blame-serious-crimes-Sweden-police-officer-blasts-rant" target="_blank">avautuminen</a>, jonka mukaan muslimimaista tulleet maahanmuuttajat ovat syyllisiä suurimpaan osaan vakavista rikoksista ja noin 50:n <em>no-g</em>o-vyöhykkeen syntymiseen Ruotsissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ylläripylläri! Nyt on maahanmuuttoa palvovilla, rakastavilla ja alati lisää halajavilla hyvä tilaisuus pympsähtää hämmästyksestä pepulleen, sillä eilen julkaistun tutkimuksen mukaan suurin osa EU-kansalaisista ei halua enää maahanmuuttoa muslimimaista. 

Professori Matthew Goodwinin ja työryhmän tekemän tutkimuksen mukaan väitettä ’kaikki maahanmuutto muslimienemmistöisistä maista pitäisi lopettaa’ kannattaa Keski-Euroopan suurimmissa maissa noin 50–70 prosenttia vastaajista. Esimerkiksi Itävallassa, Belgiassa, Ranskassa ja Unkarissa väitteen kannatus on yli 60 % ja Puolassa yli 70 %.

Keskimäärin 55 prosenttia EU-kansalaisista haluaa lopettaa kokonaan maahanmuuton muslimimaista, noin viidennes on väitteen kanssa eri mieltä, ja neljäsosalla ei ole selkeää kantaa (ks. pylväsdiagrammi tämän linkin takaa).

Tutkimus perustuu kyselymetodiin, ja siinä haastateltiin yli 10 000 ihmistä kymmenestä EU-maasta. Tutkimus on tuotettu brittiläisessä Chantham Housessa, joka on riippumaton ja voittoa tuottamaton ajatuspaja.

Tutkijaryhmä kommentoi tutkimuksensa tulosta pitäen sitä shokeeravana: ”Our results are striking and sobering. They suggest that public opposition to any further migration from predominantly Muslim states is by no means confined to Trump’s electorate in the US but is fairly widespread. [Tuloksemme ovat hätkähdyttäviä, ja ne vetävät vakavaksi. Ne osoittavat, että muslimimaista tulevan maahanmuuton vastustus ei suinkaan rajoitu Trumpin äänestäjäkuntaan Yhdysvalloissa, vaan se on levinnyt paljon laajemmalle.]”

Silmiin pistävää on tutkijoiden pyrkimys nähdä maahanmuuton vastustus ”yllättävänä” ja heidän halunsa tulkita tilannetta Donald Trumpin saavuttaman suosion oheis- tai seurausilmiöksi. Koska tutkimus tehtiin noin kuukauden aikana joulukuusta 2016 tammikuuhun 2017, tulosta ei voida selittää ainakaan Trumpin määräämällä maahantulokiellolla.

Myös tutkijoiden oma hämmästely on turhaa poliittisen korrektiuden tavoittelua. Voidaan epäillä, kuinka informatiivinen tai yllättävä kyseinen tutkimustulos lopulta on. Näyttää pikemminkin siltä, että se vain vahvistaa jo pitkään jatkuneen kehityskulun eikä johdu sen enempää Trumpin kuin Brexitinkään esimerkistä. Kausaalisuhde voidaan nähdä pikemminkin käänteisenä: Trumpin suosio ja Brexit ovat seurauksia maahanmuuttovastaisuudesta ja maahanmuuttovastaisuus liiallisesta maahanmuutosta.

Näyttöä tästä antaa se, että maahanmuuttovastaisuus on ollut erittäin korkealla tasolla jo toista kymmentä vuotta. Osallistuessani itse Suomen Akatemian aihetta käsittelevään hankkeeseen sain käsiini muun muassa tilaston, jonka mukaan ”resistance to immigrants” (maahanmuuttajavastaisuus) oli varsin korkealla tasolla jo 2000-luvun alkuvuosina.

”Euroopan rasismin ja muukalaisfobian havainnointikeskuksen” (European Monitoring Centre on Racism and Xenofobia, EUMC) tuottaman tutkimuksen (2005, s. 35) mukaan maahanmuuttajavastaisuus oli vuonna 2003 Kreikassa 87,48 %, Unkarissa 86,53 %, Itävallassa 64,37 %, Portugalissa 62,47 %, Suomessa 59,24 %, Luxemburgissa 52,74 %, Britanniassa 51,04 %, Tanskassa 50,45 %, Espanjassa 50,24 %, Tsekeissä, 49,76 %, Saksan itäisissä osissa 47,54 %, Belgiassa 44,16 %, Puolassa 43,77 %, Sloveniassa 43,2 %, Hollanissa 42,95 %, Saksan läntisissä osissa 37,8 %, Italiassa 36,5 %, Irlannissa 35,27 % ja Ruotsissa 14,64 %.

Varsin korkeita lukemia siis. ”Monikulttuurisen yhteiskunnan rajoittamista” (limits to multicultural society) kyseisen eurobarometritutkimuksen (s. 32) mukaan halusi niin ikään varsin suuri osa EU-kansalaisista jo vuonna 2003. 

Rajoja monikulttuurisuudelle vaati tuolloin kreikkalaisista 80,6 %, entisistä itäsaksalaisista 74,6 %, irlantilaisista 72,1 %, entisistä länsisaksalaisista 71,5 %, belgialaisista 69,2 %, briteistä 68,1 %, hollantilaisista 67,5 %, virolaisista 64,3 %, ranskalaisista 64,1 %, luxemburgilaisista 63 %, itävaltalaisista 61,3 %, portugalilaisista 59,2 %, maltalaisista 58,9 %, latvialaisista 58,2 %, tsekkiläisistä 56,4 %, tanskalaisista 55,4 %, kyproslaisista 52,3 %, espanjalaisista 49,3 %, unkarilaisista 48,5 %, pohjoisirlantilaisista 48,4 %, italialaisista 45,5 %, slovenialaisista 42,8 %, ruotsalaisista 40,7 %, turkkilaisista 39 %, bulgarialaisista 34,4 %, liettualaisista 31,1 %, puolalaisista 30,1 %, romanialaisista 22,6 %, suomalaisista 21,6 % ja slovakialaisista 17,1 %.

Eilen julkaistua tilastoa on kommentoitu lähinnä sen herättämien tulevaisuudenkuvien valossa. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa hätäiltiin, enteileekö tulos vaalivoittoa Geert Wildersin vapauspuolueelle Hollannin maaliskuisissa parlamenttivaaleissa tai auttaako se Ranskan kansallisrintamaa johtavan Marine Le Penin voittoon ensi huhtikuisissa presidentinvaaleissa.

Tässä ei ole kuitenkaan tutkimuksen ydin. Mikäli Goodwinin (et al.) tutkimusta syvennetään historiallisella vertailulla, huomataan nopeasti, että sekä maahanmuuttovastaisuus että monikulttuurista yhteiskuntaa koskeva kriittisyys ovat vakiintuneet korkealle tasolle pitkän ajan kuluessa. Keskeinen johtopäätös on tällöin se, että Euroopan johtavat poliitikot ovat tehneet kansalaisten tahdon vastaista politiikkaa pyrkiessään edistämään maahanmuuttoa ja tavoitellessaan monikulttuurista yhteiskuntaa.

Juuri tässä on tehty poliittinen erehdys ja suuri virhe.

Koska monikulttuurisuuden haaste on seurannut länsimaille etupäässä islamista ja johtunut muslimien laajasta maahanmuutosta, myös monikulttuurisuuden kritisoiminen on ollut lähinnä muslimien maahanmuuton ja vaikutusvallan kasvun vastustamista. Eilen julkaistu tutkimus vahvistaa pitkään jatkuneen trendin.

Merkille pantavaa on, että sekä maahanmuuttovastaisuus että monikulttuurisen yhteiskunnan vastustus olivat korkealla Kaakkois-Euroopan maissa jo 2000-luvun alussa, sillä nämä maat joutuivat kärsimään maahanmuutosta, jota tulvi esimerkiksi Kreikkaan verisen Bosnian-Hertsegovinan sodan jäljiltä. Tähän päivään tultaessa maahanmuuttovastaisuus on lähtenyt lentoon myös pohjoisemman Euroopan maissa, kuten Belgiassa ja Britanniassa, joten maahanmuuttovastaisuus on levinnyt maahanmuuton mukana.

Tästä on pääteltävä, että maahanmuuttovastaisuuden syy ei ole mikään propaganda vaan maahanmuutto itse, ja kansakunnat ovat oikeutetusti nousseet puolustamaan asemiaan, suvereniteettiaan ja itsemäärämisoikeuttaan. 

Olisi ollut mielenkiintoista tietää, miten asenteet ovat muuttuneet Suomessa ja Ruotsissa, joista Goodwinin (et al.) tutkimus ei kerro. Oletettavaa on, että suomalaisten varsin alhainen vastustus (21,6 %) monikulttuurisuutta kohtaan vuonna 2003 johtui siitä, että monikulttuurisuuden hedelmiä ei ollut tuolloin sadellut maahamme, eivätkä ne olleet ehtineet kypsyä kukkaansa myöskään naapurissamme Ruotsissa, jossa monikulttuurisuuden vastustus oli tosin ehtinyt pompsahtaa jo 40,7 prosenttiin.

On muistettava, että maahanmuutto ja monikulttuurisuus eivät ole itseisarvoja, joita pitää ilman muuta edistää (kuten EU:ssa on erehdytty ajattelemaan), vaan niiden oikeutusta pitää arvioida käytännöllisten seurausten perusteella. Ongelmista kertoo ruotsalaisen poliisin Peter Springaren viime viikonloppuinen avautuminen, jonka mukaan muslimimaista tulleet maahanmuuttajat ovat syyllisiä suurimpaan osaan vakavista rikoksista ja noin 50:n no-go-vyöhykkeen syntymiseen Ruotsissa.

]]>
106 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231044-etta-saattoi-taas-maahanmuutto-yllattaa#comments Islam Maahanmuutto Maahanmuuttokritiikki Muslimit Pakolaiskriisi Wed, 08 Feb 2017 06:30:00 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231044-etta-saattoi-taas-maahanmuutto-yllattaa
Nyt on vihapuhe lähellä, ihan kielen päällä http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230795-nyt-on-vihapuhe-lahella <p>Yleisradion toissapäiväinen <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9439487">Vihapuhe-ilta</a> antoi näyttöä ainoastaan siitä, millaiseksi maahanmuutto-ongelmia koskeva keskustelu ajautuu ilman meitä. &ndash; Kyllä, nimenomaan ilman meitä: tieteellisiä ja kriittisiä asiantuntijoita. Keskustelussa tehtiin kaikki mahdolliset argumentaation virheet.</p><p>Mikrotason kasvokkaisiin kohtaamisiin liittyviltä ja tunteisiin vetoavilta tasoilta koetettiin johdella argumentteja makrotason valtionpolitiikkaan maahanmuuton oikeuttamiseksi ja sananvapauden suitsimiseksi.</p><p>Vihapuhe sekoitettiin rasismiin ja rasismi maahanmuuton järkiperäiseen vastustamiseen ennalta arvattavalla tavalla.</p><p>Vihapuheen käsite otettiin &rdquo;annettuna&rdquo;, ja se määriteltiin käyttäjiensä kautta. Epäsuoraksi määritelmäksi hyväksyttiin, että vihapuhetta on <em>per definitionem</em> se, kun <em>perussuomalainen </em>sanoo jotakin kriittistä maahanmuutosta rauhallisella, hiljaisella ja miltei anteeksi pyytelevällä äänellä, kuten nyt esimerkiksi tuo sylikissaksi kehräämään kesytetty Sampo Terho, joka lipoi kerman muiden kiertelemältä lautaselta.</p><p>Sen sijaan vihapuhetta <em>ei ole</em>, kun vihervasemmistolainen ituhippi raivoaa Itäkeskuksen Tallinnanaukiolla &rdquo;natsit ulos&rdquo; ja haukkuu vesikauhuiset vaahdot suupielissään kaikki eri mieltä olevat &rdquo;kaljupäisiksi fasistihomoiksi&rdquo;!</p><p>Sitten heiteltiin myös henkilöön viittaavia <em>ad hominem </em>-argumentteja, jotka ovat argumenteista alkeellisimpia. Epäiltiin muun muassa, että maahanmuuton arvostelijoilla ja kansallisen edun puolustajilla olisi &rdquo;huono itsetunto&rdquo;. Paljon paremmin voitaisiin väittää, että huono itsetunto on niillä, jotka itkusta kiittäen avaavat sydämensä, kukkaronsa ja ehkä jonkin muunkin paikkansa maahanmuuttajien mennä ja tulla.</p><p>Eipä silti. Tällaista keskustelu on myös asiantuntijaorganisaationa esiintyvässä yliopistolaitoksessa. Myös siellä maahanmuuton ja monikulttuurisuuden suosijat toteuttavat omaa vasemmistolais-velmuilevaa puliveivausparadigmaansa, jossa maaleja siirrellään kesken otteluiden vihervasemmistolaisten hyväksi määrittelemällä työpaikkojen ja tutkimusresurssien jakoperiaatteet internatseja suosiviksi.</p><p>Tiedän kolme pahaa maahanmuuton, monikulttuurisuuden ja internatsismin suosijaa, ja ne ovat Yleisradio, Sanoman mediat ja yliopistot. Niissä kaikissa levitetään kritiikitöntä ja asenteiden muokkaukseen tähtäävää monikulttuurisuusideologiaa, jossa kaunistellaan maahanmuuton ongelmia ja palkitaan kyseisen tendenssin edistämisestä.</p><p>Koska yliopistojen aiemmin täysin harmiton tärähtäneistö on tyhmistynyt ja aktivoitunut viime vuosina aivan tyrmistyttävällä tavalla, niissä ei pystytä ymmärtämään edes sitä, että mikään palvotuista ihanteista (kuten tuo jo sinänsä kovin kyseenalainen monikulttuurisuus) <em>ei voi toteutua koskaan sellaisenaan</em>, vaan aina vain <em>yhteiskunnan prosessissa muuntuneena</em>. Tämä prosessi koostuu sosiodynamiikasta, psykodynamiikasta ja taloudellisesta dynamiikasta.</p><p>Yleisradion, Sanomien ja yliopistojen profeetat voivat siis laittaa yhteiskunnan koneeseen sen toisesta päästä <em>toivomuksia </em>ja rukouslappuja vaikkapa koskien monikulttuurisen yhteiskunnan toteutumista. Mutta he eivät kykene ymmärtämään, miksi toisesta päästä ei satelekaan ulos heidän anomuksiensa mukaisia <em>tosiasioita</em>, joiden mukaisesti monikulttuurisuus ja moniarvoisuus toteutuvat onnekkaasti ja auvoisesti.</p><p>Sen sijaan nämä puoliksi oppineet kehtaavat olla julkisesti ihmeissään kuin pönttöönsä tömähtäneet täpläpöllöt, kun monikulttuurisuus johtaakin vastakohtaansa: monokulttuuriin.</p><p>Selitys olisi kuitenkin käden ulottuvilla, kunhan siihen maltettaisiin tarttua. He eivät ole ymmärtäneet tuota edellä jo ratakiskosta vääntämääni mekanismia, jonka mukaisesti mikään tavoite ei yhteiskunnassa koskaan toteudu <em>an sich</em> vaan aina vain sosio-, psyko- ja talousdynaamisen niittosilppurin läpi kulkeneena ja monin tavoin muuntuneena. Koneen parametrit ovat nyt sellaiset, että toisesta päästä tulee ulos yksiaineksista monokulttuuria, vaikka sisään laittaakin monikulttuurisuuden toiveita, sillä monikulttuurisuuden normatiiviset ristiriidat ja arvo- sekä etukonfliktit ovat johtaneet sopeuttamisen ja mukauttamisen paineisiin ja sitä kautta pyöristelemään särmät pois erilaisista kulttuureista.</p><p>Koska suuri osa keskustelijoista ei kykene ymmärtämään yhteiskunnan spontaaneja mekanismeja, he eivät pysty käsittämään myöskään sitä, miksi maahanmuuton ja monikulttuurisuuden vaatiminen luo levottomuutta, normiruuvien kiristelyä ja sitä kauheaa natsismin nousua. He eivät pysty ymmärtämään sitä, miksi maahanmuuton ja monikulttuurisuuden <em>vastustaminen </em>edustaa todellista rauhantyötä ja halua säilyttää yhteiskunnallinen luottamus sekä hyvinvointiyhteiskunnan turvaava yhteiskunnallinen tehokkuus.</p><p>Koska media pitää yleisöjään luonnollisesti yhtä tyhmänä kuin se itse on, se sivuuttaa tieteelliset argumentit &rdquo;liian abstrakteina&rdquo; ja pyrkii havainnollistamaan aihettaan muka persoonallisella ja &rdquo;elämänläheisellä&rdquo; tavalla.</p><p>Niinpä Yleisradio etsi jostakin nuorehkon Antti Palola -nimisen miehen, jota toimittajat käyttivät hyväkseen uskotellakseen yleisölle, että hän eräiden maahanmuuttajataustaisten toimittajien juontaman propagandaohjelman seurauksena kuin taikaiskusta käänsi selkänsä aiemmalle kiinnostukselleen kansallismielistä ajattelua kohtaan ja tuli Yleisradion monikulttuurisuusideologian tavoittelemalla tavalla &rdquo;hyväksi&rdquo;.</p><p>Tällä tavoin Yleisradio pyrki lavastamaan sinänsä järkiperäisen maahanmuuttokriittisyyden &rdquo;yksilön sisäsyntyiseksi&rdquo; ja epävarmuudesta johtuvaksi <em>muukalaisvihaksi</em>. Myös Helsingin Sanomat tarttui tapaukseen ja kertoi siitä kuin uskoon tulosta jutussa &rdquo;<a href="http://www.hs.fi/nyt/art-2000005073065.html" target="_blank">Tämä tapahtui Ylen A-illassa: Antti, 19, hylkäsi vihan, koska asiat olivatkin <em>&rsquo;</em>oma syy<em>&rsquo;</em></a>&rdquo;. Näin suomalaista ihmistä nolattiin ja häväistiin lavastamalla hänestä syyllisyyttä tunnustava ja kehitysmaiden kulttuuris-etniselle valloitushankkeelle myötämielinen suomalaisuuden piloille nakertaja, joka vain löysi vihalleen uuden, viranomaisten hyväksymän kohteen ja joka tuntee nyt häpeää omasta identiteetistään ja juuristaan.</p><p>Asian voisi sanoa niin, että todellisuudessa kyseinen nuori suomalaismies halusi identifioitua perustellulla ja kehityspsykologian konfirmoimalla tavalla suomalaisuuteen mutta epäonnistui vaihtoehtojen vähyyden vuoksi. Tulos oli, että media vesi kielen päältä heruen onnistui käyttämään tätä näkemyksissään horjuvaa lillukanvartta monikulttuurisuuden mannekiinina niin, että hän päätyi Ylen <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9438392">iltalypsyjutun</a> kuvitukseen puhaltamaan röökin savua ilmaan symbolisena merkkinä kuulumisesta yhteiskunnalliseen yläluokkaan ja epäilemättä sen älylliseen parhaimmistoon.</p><p>Kun eritaustaiset lopulta halasivat studiossa, näin koetettiin osoittaa, että monikulttuurisuus muka toimii ja että mikrotasolla saavutetun aivopesun seurauksesta voidaan johdella makrotason valtionpolitiikkaan tulos, jonka mukaan rajat on pidettävä auki, vaikka se maksaisi kansakuntamme koko tulevaisuuden sekä taloudellisessa että väestöpoliittisessa mielessä.</p><p>Tämän kaiken tapahtuessa Helsingin Sanomat kaivoi esiin myös SKDL:n entisen kansanedustajan ja ministerin, Seta-veteraani Jorma Hentilän, joka valitti Hesarin eilisessä <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005071742.html">henkilöjutussa</a>, että Itä-Helsingissä homot eivät uskalla kulkea avoimesti julkisilla paikoilla, kun äärioikeisto ahdistelee. &rdquo;Silloin tulee helposti turpaan&rdquo;, vaari varoitti, ja jatkoi: &rdquo;Kun yhteiskunta ei kunnolla suitsi äärioikeiston ilmentymiä, tilanne on paikoin jopa huonontunut.&rdquo;</p><p>Mikäli omat vaatimattomat havaintoni pitävät paikkaansa, en ole etsimälläkään onnistunut löytämään Hentilän kuvailemia merkkejä koskaan yhtään mistään. Kukaan ei käsittääkseni estä vaikka kymmentä tuhatta homopoikaa &rdquo;kävelemästä käsi kädessä&rdquo; esimerkiksi Kaivopuiston pihanurmikolla, mutta jostakin syystä juuri kukaan ei niin tee. Sen kyllä panin merkille, että <em>äärivasemmisto </em><a href="http://jukkahankamaki.blogspot.fi/2016/08/punakaartilaiset-vandalisoivat-dosentin.html">yritti</a> pahoinpidellä erään dosentin viime kesänä. Myös minä pelkään äärivasemmistoa, joka tuhoaa ei-sosialistien elämää harjoittaessaan koulukiusaamista yliopistoissa ja joka lienee löytänyt tiensä akateemiseen sosialistiseuraan tultuaan reputetuksi ammattikouluista käden taitojen puuttumisen vuoksi.</p><p>Kaviaarikommunisti Hentilä on ilmeisesti puolueideologisen dogmatiikan niin syvään horrokseen vaivuttama, että vuosikymmenten aikana kertyneiden uskonvaraisten sedimenttien alta hän ei kykene enää näkemään yhteiskunnallista todellisuutta vaan ihan oikeasti luulee, että ilmapiirin kiristyminen on äärioikeiston syytä. &ndash; Ei ole.</p><p>Myös äärioikeiston nousu on <em>maahanmuuton </em>syytä, kun kantaväestöt nousevat puolustamaan etujaan ja oikeuksiaan &ndash; ja aiheellisesti. Tyhmästä maahanmuuttopolitiikasta joutuvat sitten kärsimään aikaa myöten myös kotimaiset vähemmistöt, joten myös suomalaisten vähemmistöjen kannattaisi miettiä tarkoin, keiden asioita ne menevät edistämään. Sen sijaan Hentilä haluaa samalle lankulle maahanmuuttajaväestöjen kanssa, niin kuin on aina halunnut, ja saa osoittaa solidaarisuuttaan haikaloille.</p><p>Niin kauan kuin Helsingin Sanomilla ei ole asioista parempaa näyttöä kuin Jorma Hentilän henkilökohtaiset narinat, se voi työntää kurajuttunsa sinne minne valo ei paista. Myös muslimien kannattaisi halata sitä lihaa, niin heidän ei tarvitsisi vihata, raivota ja räjäytellä ihan koko aikaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yleisradion toissapäiväinen Vihapuhe-ilta antoi näyttöä ainoastaan siitä, millaiseksi maahanmuutto-ongelmia koskeva keskustelu ajautuu ilman meitä. – Kyllä, nimenomaan ilman meitä: tieteellisiä ja kriittisiä asiantuntijoita. Keskustelussa tehtiin kaikki mahdolliset argumentaation virheet.

Mikrotason kasvokkaisiin kohtaamisiin liittyviltä ja tunteisiin vetoavilta tasoilta koetettiin johdella argumentteja makrotason valtionpolitiikkaan maahanmuuton oikeuttamiseksi ja sananvapauden suitsimiseksi.

Vihapuhe sekoitettiin rasismiin ja rasismi maahanmuuton järkiperäiseen vastustamiseen ennalta arvattavalla tavalla.

Vihapuheen käsite otettiin ”annettuna”, ja se määriteltiin käyttäjiensä kautta. Epäsuoraksi määritelmäksi hyväksyttiin, että vihapuhetta on per definitionem se, kun perussuomalainen sanoo jotakin kriittistä maahanmuutosta rauhallisella, hiljaisella ja miltei anteeksi pyytelevällä äänellä, kuten nyt esimerkiksi tuo sylikissaksi kehräämään kesytetty Sampo Terho, joka lipoi kerman muiden kiertelemältä lautaselta.

Sen sijaan vihapuhetta ei ole, kun vihervasemmistolainen ituhippi raivoaa Itäkeskuksen Tallinnanaukiolla ”natsit ulos” ja haukkuu vesikauhuiset vaahdot suupielissään kaikki eri mieltä olevat ”kaljupäisiksi fasistihomoiksi”!

Sitten heiteltiin myös henkilöön viittaavia ad hominem -argumentteja, jotka ovat argumenteista alkeellisimpia. Epäiltiin muun muassa, että maahanmuuton arvostelijoilla ja kansallisen edun puolustajilla olisi ”huono itsetunto”. Paljon paremmin voitaisiin väittää, että huono itsetunto on niillä, jotka itkusta kiittäen avaavat sydämensä, kukkaronsa ja ehkä jonkin muunkin paikkansa maahanmuuttajien mennä ja tulla.

Eipä silti. Tällaista keskustelu on myös asiantuntijaorganisaationa esiintyvässä yliopistolaitoksessa. Myös siellä maahanmuuton ja monikulttuurisuuden suosijat toteuttavat omaa vasemmistolais-velmuilevaa puliveivausparadigmaansa, jossa maaleja siirrellään kesken otteluiden vihervasemmistolaisten hyväksi määrittelemällä työpaikkojen ja tutkimusresurssien jakoperiaatteet internatseja suosiviksi.

Tiedän kolme pahaa maahanmuuton, monikulttuurisuuden ja internatsismin suosijaa, ja ne ovat Yleisradio, Sanoman mediat ja yliopistot. Niissä kaikissa levitetään kritiikitöntä ja asenteiden muokkaukseen tähtäävää monikulttuurisuusideologiaa, jossa kaunistellaan maahanmuuton ongelmia ja palkitaan kyseisen tendenssin edistämisestä.

Koska yliopistojen aiemmin täysin harmiton tärähtäneistö on tyhmistynyt ja aktivoitunut viime vuosina aivan tyrmistyttävällä tavalla, niissä ei pystytä ymmärtämään edes sitä, että mikään palvotuista ihanteista (kuten tuo jo sinänsä kovin kyseenalainen monikulttuurisuus) ei voi toteutua koskaan sellaisenaan, vaan aina vain yhteiskunnan prosessissa muuntuneena. Tämä prosessi koostuu sosiodynamiikasta, psykodynamiikasta ja taloudellisesta dynamiikasta.

Yleisradion, Sanomien ja yliopistojen profeetat voivat siis laittaa yhteiskunnan koneeseen sen toisesta päästä toivomuksia ja rukouslappuja vaikkapa koskien monikulttuurisen yhteiskunnan toteutumista. Mutta he eivät kykene ymmärtämään, miksi toisesta päästä ei satelekaan ulos heidän anomuksiensa mukaisia tosiasioita, joiden mukaisesti monikulttuurisuus ja moniarvoisuus toteutuvat onnekkaasti ja auvoisesti.

Sen sijaan nämä puoliksi oppineet kehtaavat olla julkisesti ihmeissään kuin pönttöönsä tömähtäneet täpläpöllöt, kun monikulttuurisuus johtaakin vastakohtaansa: monokulttuuriin.

Selitys olisi kuitenkin käden ulottuvilla, kunhan siihen maltettaisiin tarttua. He eivät ole ymmärtäneet tuota edellä jo ratakiskosta vääntämääni mekanismia, jonka mukaisesti mikään tavoite ei yhteiskunnassa koskaan toteudu an sich vaan aina vain sosio-, psyko- ja talousdynaamisen niittosilppurin läpi kulkeneena ja monin tavoin muuntuneena. Koneen parametrit ovat nyt sellaiset, että toisesta päästä tulee ulos yksiaineksista monokulttuuria, vaikka sisään laittaakin monikulttuurisuuden toiveita, sillä monikulttuurisuuden normatiiviset ristiriidat ja arvo- sekä etukonfliktit ovat johtaneet sopeuttamisen ja mukauttamisen paineisiin ja sitä kautta pyöristelemään särmät pois erilaisista kulttuureista.

Koska suuri osa keskustelijoista ei kykene ymmärtämään yhteiskunnan spontaaneja mekanismeja, he eivät pysty käsittämään myöskään sitä, miksi maahanmuuton ja monikulttuurisuuden vaatiminen luo levottomuutta, normiruuvien kiristelyä ja sitä kauheaa natsismin nousua. He eivät pysty ymmärtämään sitä, miksi maahanmuuton ja monikulttuurisuuden vastustaminen edustaa todellista rauhantyötä ja halua säilyttää yhteiskunnallinen luottamus sekä hyvinvointiyhteiskunnan turvaava yhteiskunnallinen tehokkuus.

Koska media pitää yleisöjään luonnollisesti yhtä tyhmänä kuin se itse on, se sivuuttaa tieteelliset argumentit ”liian abstrakteina” ja pyrkii havainnollistamaan aihettaan muka persoonallisella ja ”elämänläheisellä” tavalla.

Niinpä Yleisradio etsi jostakin nuorehkon Antti Palola -nimisen miehen, jota toimittajat käyttivät hyväkseen uskotellakseen yleisölle, että hän eräiden maahanmuuttajataustaisten toimittajien juontaman propagandaohjelman seurauksena kuin taikaiskusta käänsi selkänsä aiemmalle kiinnostukselleen kansallismielistä ajattelua kohtaan ja tuli Yleisradion monikulttuurisuusideologian tavoittelemalla tavalla ”hyväksi”.

Tällä tavoin Yleisradio pyrki lavastamaan sinänsä järkiperäisen maahanmuuttokriittisyyden ”yksilön sisäsyntyiseksi” ja epävarmuudesta johtuvaksi muukalaisvihaksi. Myös Helsingin Sanomat tarttui tapaukseen ja kertoi siitä kuin uskoon tulosta jutussa ”Tämä tapahtui Ylen A-illassa: Antti, 19, hylkäsi vihan, koska asiat olivatkin oma syy”. Näin suomalaista ihmistä nolattiin ja häväistiin lavastamalla hänestä syyllisyyttä tunnustava ja kehitysmaiden kulttuuris-etniselle valloitushankkeelle myötämielinen suomalaisuuden piloille nakertaja, joka vain löysi vihalleen uuden, viranomaisten hyväksymän kohteen ja joka tuntee nyt häpeää omasta identiteetistään ja juuristaan.

Asian voisi sanoa niin, että todellisuudessa kyseinen nuori suomalaismies halusi identifioitua perustellulla ja kehityspsykologian konfirmoimalla tavalla suomalaisuuteen mutta epäonnistui vaihtoehtojen vähyyden vuoksi. Tulos oli, että media vesi kielen päältä heruen onnistui käyttämään tätä näkemyksissään horjuvaa lillukanvartta monikulttuurisuuden mannekiinina niin, että hän päätyi Ylen iltalypsyjutun kuvitukseen puhaltamaan röökin savua ilmaan symbolisena merkkinä kuulumisesta yhteiskunnalliseen yläluokkaan ja epäilemättä sen älylliseen parhaimmistoon.

Kun eritaustaiset lopulta halasivat studiossa, näin koetettiin osoittaa, että monikulttuurisuus muka toimii ja että mikrotasolla saavutetun aivopesun seurauksesta voidaan johdella makrotason valtionpolitiikkaan tulos, jonka mukaan rajat on pidettävä auki, vaikka se maksaisi kansakuntamme koko tulevaisuuden sekä taloudellisessa että väestöpoliittisessa mielessä.

Tämän kaiken tapahtuessa Helsingin Sanomat kaivoi esiin myös SKDL:n entisen kansanedustajan ja ministerin, Seta-veteraani Jorma Hentilän, joka valitti Hesarin eilisessä henkilöjutussa, että Itä-Helsingissä homot eivät uskalla kulkea avoimesti julkisilla paikoilla, kun äärioikeisto ahdistelee. ”Silloin tulee helposti turpaan”, vaari varoitti, ja jatkoi: ”Kun yhteiskunta ei kunnolla suitsi äärioikeiston ilmentymiä, tilanne on paikoin jopa huonontunut.”

Mikäli omat vaatimattomat havaintoni pitävät paikkaansa, en ole etsimälläkään onnistunut löytämään Hentilän kuvailemia merkkejä koskaan yhtään mistään. Kukaan ei käsittääkseni estä vaikka kymmentä tuhatta homopoikaa ”kävelemästä käsi kädessä” esimerkiksi Kaivopuiston pihanurmikolla, mutta jostakin syystä juuri kukaan ei niin tee. Sen kyllä panin merkille, että äärivasemmisto yritti pahoinpidellä erään dosentin viime kesänä. Myös minä pelkään äärivasemmistoa, joka tuhoaa ei-sosialistien elämää harjoittaessaan koulukiusaamista yliopistoissa ja joka lienee löytänyt tiensä akateemiseen sosialistiseuraan tultuaan reputetuksi ammattikouluista käden taitojen puuttumisen vuoksi.

Kaviaarikommunisti Hentilä on ilmeisesti puolueideologisen dogmatiikan niin syvään horrokseen vaivuttama, että vuosikymmenten aikana kertyneiden uskonvaraisten sedimenttien alta hän ei kykene enää näkemään yhteiskunnallista todellisuutta vaan ihan oikeasti luulee, että ilmapiirin kiristyminen on äärioikeiston syytä. – Ei ole.

Myös äärioikeiston nousu on maahanmuuton syytä, kun kantaväestöt nousevat puolustamaan etujaan ja oikeuksiaan – ja aiheellisesti. Tyhmästä maahanmuuttopolitiikasta joutuvat sitten kärsimään aikaa myöten myös kotimaiset vähemmistöt, joten myös suomalaisten vähemmistöjen kannattaisi miettiä tarkoin, keiden asioita ne menevät edistämään. Sen sijaan Hentilä haluaa samalle lankulle maahanmuuttajaväestöjen kanssa, niin kuin on aina halunnut, ja saa osoittaa solidaarisuuttaan haikaloille.

Niin kauan kuin Helsingin Sanomilla ei ole asioista parempaa näyttöä kuin Jorma Hentilän henkilökohtaiset narinat, se voi työntää kurajuttunsa sinne minne valo ei paista. Myös muslimien kannattaisi halata sitä lihaa, niin heidän ei tarvitsisi vihata, raivota ja räjäytellä ihan koko aikaa.

]]>
30 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230795-nyt-on-vihapuhe-lahella#comments Maahanmuutto Maahanmuuttokritiikki Monikulttuurisuus Propaganda Vihapuhe Sat, 04 Feb 2017 10:05:00 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230795-nyt-on-vihapuhe-lahella
Ken kurinpalautuksetta elää, se kunniatta kuolee http://tuomogren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223032-ken-kurinpalautuksetta-elaa-se-kunniatta-kuolee <p>Kaikki kuolemat eivät ole samanarvoisia. Tämä tuli melko selväksi käytyäni <strong>Jimi Joonas Karttusen</strong> pahoinpitelypaikan ohi. <a href="http://yle.fi/uutiset/asema-aukion_pahoinpitelyssa_kiinniotto__poliisi_vahvistaa_vastarintaliikkeen_osuuden/9175975" target="_blank">Suomen Vastarintaliikkeen kohtaaminen</a> johti siihen mitä on pelätty. (<a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016091922339967_uu.shtml" target="_blank">Jopa</a> <strong>Kike Elomaa</strong> on pelännyt &quot;jotain&quot;.) Aihe on johtanut ilmeisesti jatkomietintöihin sillä poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen korosti <a href="http://yle.fi/uutiset/poliisiylijohtaja_jarjestojen_vakivaltainen_kaytos_saatava_loppumaan/9175942" target="_blank">järjestöjen väkivaltaisen käyttäytymisen suitsimista</a>.<a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001263621.html" target="_blank"> Samalla on otettu asiasi </a>selvittää, että onko Suomen Vastarintaliikkeen toiminta laillista vai ei. (Mikä on toki astetta eri asia kuin sen laittomaksi tuomitseminen.)<br /><br />Paikalle oli kerääntynyt ihmisiä. Oli kukkalaitteita ja liiduilla asfalttiin piirtämisiä. Kaikille kuolijoille ei tapahdu vastaavaa. Ja karkeasti ottaen kuolema, jopa rikoksen uhrina kuolema, johtaa reaktioihin lähinnä jos (1) rikos jää mysteeriksi joka ei selviä tai (2) kuollut on kuollut ideologiansa puolesta marttyyrina joka tarkoittaa (2.1) sitä että hän on edustanut jotain näkemystä jolla on ollut suosiota ja kuollut tämän vuoksi tai (2.2) joku kovasti vihattu ryhmä nähdään tässä edustavan itseään.<br /><br />Marttyyrien kohdalla on syytä tiedostaa että tässä ollaan irtauduttu ihmisestä. On sen sijaan menty tarinoiden maailmaan. Ja tässä vaiheessa faktojen valikoiminen ja niiden ympärille tehdyt tulkinnat tekevät sen, että marttyyristä leivotaan joko sankaria tai konnaa. Niiden kohdalla glorifiointi ja demonisointi on voimakasta. Kysymys kun ei oikeasti ole kuolleesta, vaan eloonjääneiden identiteetistä. Ja niiden välisestä kinasta. Kuolema muuttuu poliittiseksi itseilmaisuksi. Tämä on silmissäni aina vähintään jokseenkin vastenmielistä.<br /><br />Asiaan voi kuitenkin reagoida toisinkin. Reagointi ei aina ole <em>demonisointia</em> ja <em>glorifiointia</em>. Esimerkiksi itse siirrän huomiota pois uhrista ja kohti ilmiöitä. Kun ihmiset ilmaisevat itseään, heidän identiteetistään paljastuu monenlaisia asioita. Ja näitä on valaisevaa tirkistellä. Sillä tarinoistaan ihmiset tunnetaan.<br /><br /><strong>Marttyyriys johtaa persoonakeskeisyyteen.</strong><br /><br />Marttyyriys on siitä jännittävä asia, että se mielellään vie keskustelun siihen minkälainen uhri on tai ei ole. Ei olekaan ihme, että keskustelu on polarisoitunut. <a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/pahoinpidellyn-jimin-isa-poikani-oli-herkka-ja-ihmislaheinen-nuori-mies/6078510" target="_blank">Kun omaiset kuvasivat</a> Karttusta &quot;runopoikana&quot;, on esimerkiksi <a href="http://tuonenjoutsen.blogspot.fi/2016/09/miksi-jimi-karttusesta-pitaa-valehdella.html?spref=fb" target="_blank">&quot;Tuonen Joutsen&quot; -blogi </a>korostanut sitä että Karttusesta valehdellaan. (Tässä yhteydessä saa kokea kommentin jota tavallisesti kuulee vain vasemmistolta.<em> &quot;...media revittelee otsikoilla niin paljon kuin pystyy klikkauksia saadakseen, virheet ehkä korjataan sitten myöhemmin jos jaksetaan, kunhan savu on hälventynyt.&quot;</em>) Korostuu että hän ei ollut ihanteellinen tai sankarillinen olento.<br /><br />Tässä mielessä itse lähestynkin asiaa siten, että mitä erilaisia mutta yleisiä strategioita tässä aiheessa on käytetty. Nämä ovat tärkeitä strategioita sillä niiden avulla voidaan tunnistaa monenlaisia asioita. Ennen kaikkea sitä, missä joukoissa seisoo ja missä ei.<br /><br /><strong>Ennaltaehkäisevää itsepuolustusväkivaltaa.</strong><br /><br /><a href="http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2016/09/18/suomi-vuonna-2016/" target="_blank"><strong>Sakari Timonen</strong> on kerännyt talteen</a> muutamia ruudunkaappauksia. Niissä on iloista materiaalia. (En tässä viittaa hänen argumentteihinsa tai vastaavaan, vaan siihen että tämänlaiset talteenotetut lausumat ovat sitaattivalikoimaa.) Tarkoituksena on tuoda esiin se, miltä näyttää viestintä niistä jotka edustavat liikettä joka hyväksyy tämänlaista toimintaa. Tässä on kaksi erilaista tasoa. On julkinen taso. Ja sitten henkilökohtaisella tasolla tapahtuva. Ensimmäistä on siivottu ja jälkimmäinen on lähempänä sitä mitä ihmiset ajattelevat. Suomessa ajatusrikokset eivät ole yleensä tuomittavia. Toisaalta harva elää ihanteidensa mukaan. Teot ovat yleensä jossain näiden kahden välimaastossa.<br /><br />Suomen Vastarintaliike kirjoitti asiaan julkisesti seuraavalla tavalla<em> &quot;Loppuvaiheilla paikalle tuli melkoisen sekavasti käyttäytynyt kaveriporukka, joka tunnisti lipun. He alkoivat välittömästi käyttäytyä aggressiivisesti lippuja pitäneitä aktivisteja kohtaan ja räkivät näitä. Kiroilemisen, räkimisen ja uhkailun vuoksi oli erään aktivistin puututtava tilanteeseen ja annettava pikainen kurinpalautus.&quot;</em><br /><strong>1: </strong>Lausunto oli itselleni huvittava sillä tietty macho bullshit kuuluu Suomen Vastarintaliikkeeläisten ja muiden eläköön kansallissosialismi -uusnatsien skeneen. Olen esimerkiksi itse ollut ns. boozereissa joissa oli läsnä myös heitä. Ja heidän käytöksensä niissä oli sen verran uhittelevaa ja pahistelevaa, että.. Enkä usko että Suomen Vastarintaliike olisi saanut lähettää perään kiitoskortin, että terävänäköisesti ja tilannetajuisesti tehty. Tässä kohden machoilukulttuuri osuu siihen &quot;itse puollustuksen&quot; ihmeelliseen maaperään mikä <a href="http://tuomogren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222261-kakatin" target="_blank">tuntuu olevan aiheen parissa laajemminkin jäänyt vieraaksi</a>. Tässäkin on tullut esiin myös lausuntoja joiden mukaan räkiminen on vaarallista, eikä voi tietää mitä tauteja siinä voi olla. Tässä &quot;jokainen turvallisuusalan ammattilainen&quot; tuli mainituksi tavalla jonka asenne eroaa vahvasti niistä lausunnoista joita oma vartijataustani toi linkkaamaani aiempaan tekstiini.<br /><br />Tosin pahempaakin oli luvassa. <strong>Jori Eskolinin</strong><a href="http://www.jorieskolin.com/news/han-on-nyt-sita-todellista-aaripaata-han-on-aarimmaisen-kuollut-jimikarttunen/" target="_blank"> löydösten sitaattivarastona käyttäminen</a> kun tuo tietoisuuteen muutakin kuin <strong>Sami Kankkusen</strong> tyylisiä lausuntoja siitä miten provosoiva ja ärsyttävä käytös ei olekaan poliittista epäkorrektiutta vaan on riittävä oikeutus. Ja että kuolemaan johtava väkivalta on vain kurinpalautusta. Lisäksi löytyy sellaisia helmiä kuin ;<em> &quot;Pisteet vastarintamiehille ja naisille siitä, että eivät ota mitään paskaa kommareilta. Katu muuttui punaiseksi, ei punikkiaatteesta vaan punikkien verestä. Eläköön kansallissosialismi!&quot;</em> Tässä on jo vahvasti sitä sävyä, että Karttunen oli niin huono ihminen, että ansaitsi kuolla. Selvästi tässä on kyse siitä paremmasta oikeistolaisesta väkivallasta joka on niin paljon parempaa kuin äärivasemmiston hirveä ääriliikkeily.<br /><br /><strong>Nonpoligy.</strong><br /><br />Kenties mielenkiintoisempi katsottava on kuitenkin <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016091922339967_uu.shtml" target="_blank"><strong>Kike Elomaan</strong> kommentti</a>. Sillä hän harjoittaa hyvin tavallista retoriikkaa. Sellaista joka ei vaadi jossain harvinaisessa marginaalissa tai ääripäässä olemista. Mutta jossa se tunnistetaan lieveilmiöksi joka koskettaa juuri sitä itselle rakasta ideologiaa. Josta ei haluta luopua. Mutta ei toisaalta käydä taistoon niin että sen ääripuolet eliminoitaisiin toiminnasta. Kritiikki ohjataan tätä kautta syrjään ja keksitään puolusteluja ja lieventäviä asianhaaroja teoille. ; Tässä mielessä väkivallanteot, etenkin symboliset väkivallanteot, ovat näppäriä. Ihmiset suhtautuvat niihin helposti kuin olisivat juristeja. He voivat olla syyttäjiä tai puolustusasianajajia. Ja molemmissa tapauksissa oleellinen kysymys on &quot;miksi he valitsevat juuri tuon puolen&quot;.<br /><br />Siitä löytyy sellaisia helmiä kuin<em> &quot;Tuomitsen kaiken väkivallan, mitään väkivallantekoja ei voi puolustaa, mutta viime vuosina ei ole ongelmia käsitelty avoimesti. Kaikki ovat pelänneet, että koska tapahtuu ja nyt sitten tapahtui.&quot;</em> sekä<em> &quot;Se pojan kuolema oli järkyttävä, sitä ei olisi saanut missään tapauksessa tapahtua. Ja kaikki ne raiskaukset ja väkivallanteot, jotka ovat maahanmuuttajien aiheuttamia, tarvitsisi estää.&quot;</em><br /><br />Tässä strategia on käytännössä identtinen <strong>Päivi Räsäsen</strong> ja <strong>Asmo Maaselän</strong> kommentointiin joka koski Pride -kulkueen kaasuttamista. He korostivat että Pride oli provokaatio joka ärsytti ja sitä kautta saatiin herätettyä sitä että homojen kokoontumisvapauden mukainen ennalta ilmoitettu kulkue olisi jotenkin oleellisesti osasyyllinen tapahtumiin. On vaikeaa kuvitella Räsästä tai Maanselkää itseään tekemään väkivallantekoja. Räsänen ei valinnut samaa kulmaa muihin kommentoimiinsa väkivallantapauksiin, niihin joissa ei ollut homoseksuaaleja uhreina. Sillä niissä hän on voinut pitää tekijää &quot;vihollispuolena&quot; ja tällöin &quot;vihollinen&quot; on jotain jota on kannattanut leimata. Kun homoja vastaan iskettiin, olisi vastaava iskenyt vasten omia homouteen liittyviä mielipiteitä - ja seurauksena olisi varmasti myös kannattajien karisemista.<br /><strong>1:</strong> Siksi toisissa väkivallaniskuissa Räsänen esimerkiksi korosti ateismin vaikutusta ja eikä miettinyt olivatko kristityt provosoineet <strong>Pekka <em>&quot;Luonnollinen valitsija&quot;</em> Auvista</strong> esittämällä ärsyttäviä ja provokativiisia mielipiteitä. Ei, vaikka puheet militantista ateismista olivat siihen aikaan kovasti suosittuja.. Sillä kun tekijä ei iske omaan identiteettiin ja omaan viiteryhmään, on luontevaa dissata. Kun se osuu omaan viiteryhmään, tarjotaan tekosyitä ja liennytyksiä. Teosta tulee välittömästi niin kovasti ymmärrettävä mutta ei hyväksyttävä.<br /><br />Samoin Elomaa itse ei varmasti ole huitomassa &quot;suvakeille kurinpalautusta&quot;. Kuitenkin tämänlainen huomion sivuun heittäminen on hyvin tärkeä. Ja näiden lausuntojen valkopesu vaatii sitä että lukisi lausuntoja Elomaan mainitsemalla tavalla, kuin &quot;Piru Raamattua&quot;. On toki selvää että Elomaan mielipide siitä miten kaikki väkivallanteot ja maahanmuuttajien raiskaukset on torjuttava on sekä tosi että kannatettava. Itsekin kannatan hyvin monenlaisten rikosten ennaltaehkäisyä ja ennen kaikkea jälkikäteen rankaisemista. (Ennaltaehkäisyssä kun voidaan periaatteessa astua perusoikeuksien yli..)<br /><br />Rationaalinen ihminen reagoi kenen tahansa kuolemaan siten että sanoo vaikkapa, että &quot;Mielestäni oli törkeää että kyseinen ihminen kuoli pahoinpitelyssä, mutta kaikki naisten tekemät pankkiryöstöt on rangaistavia tekoja.&quot; Terve ihminen ei sano tälläisiä. Elomaakin näkee tässä takana laajempia yhteyksiä. Yhteydet ovat erityisen kiinnostavia, sillä Elomaa puhuu maahanmuuttajista ja lehdistön tekemästä vääristelystä. Karttunen ei kuitenkaan ole ei maahanmuuttaja eikä journalisti. Hän on vaaleaihoinen ns. &quot;suvakki&quot;.<br /><br />Onkin selvää että tämänlainen epä-anteeksipyyntö on hyvin informatiivinen. Näiden kohdalla on tärkeää muistaa että<br /><strong>1:</strong> Tämänlainen reaktio ei ole luonteva jos &quot;ei olla missään tekemisissä väärintekijän kanssa&quot;. Silloin on luontevaa nimenomaan ottaa erilaisuus ytimeen ja vastustaa sitä uhria. Tämä vahvistaa sitä että on itse oikeassa.<br /><strong>2:</strong>&nbsp; Näissä tapauksissa kaikki tärkeä ja oikea milipide mukailee käytännössä poikkeuksetta rakennetta jossa on kaksi osaa ; On konformistinen yleinen mielipide johon reagoidaan ja joka toisinnetaan. Sitten tulee &quot;mutta&quot;. (Joka on joskus ihan &quot;mutta&quot; -sana. Erilaisia tapoja ilmaista sama asiasisältö on muitakin.) Ja se mitä tämän &quot;mutan&quot; jälkeen tulee on se todellinen oma mielipide.<br /><br />Elomaa selvästi tunnistaa että tässä on kyse hänen omaan toimintaansa liittyvästä ääriliikehdinnästä. Hän ymmärtää selvästi myös että maahanmuuttajat ja &quot;suvakit&quot; kuuluvat yhteen johonkin sellaiseen yhtenäiseen viholliskuvaan jossa jos toinen tulee mainituksi on toinenkin relevantti.<br /><br /><strong>Pimeyden ytimeen; Ei todellakaan ole rasismia.</strong><br /><br />Karttusen kuolema oli tapauksena hyvin poikkeuksellinen. Siinä rikoista on se, että tässä on keskitytty valkoihoiseen heteromieheen jolle on myönnetty uhristatus. Tämä on saavutettu siten miten jotkut ihmiset saavat merkitystä. Eivät sillä miten he elävät, vaan sillä miten he ovat kuolleet. Tässä tapauksessa kuolinsyyksi voidaan mainita &quot;eräitä liiaksi provosoinut suvakkius&quot;.<br /><br />Tässä ilmapiriissä hänen ympärilleen syntyi tarinoita. Hänestä tuli hyvin nopeasti symboli. Ja symbolin osa on siitä ikävä että kyse ei oikeastaan enää ole siitä mitä hän<em> oli</em>, vaan kaikessa on kyse siitä mitä hän <em>edustaa</em>.<br /><br />Tässä on kuitenkin paljastunut monia asioita. Esimerkiksi sellaisia, että kuolleista voidaan mieluusti puhua pahaa ja poliittisessa yhteydessä tapahtunut kuolema ei heivauta monienkaan ongelmamittaria. On aivan asiallista spekuloida miten uhri olisi jotenkin ansainnut kohtalonsa.<br /><br />Tätä kautta onkin kenties oleellisinta huomata että tällä on merkitystä. Sillä vaikka käytännössä uusnatsit ovat rasisteja ja rasistinen toiminta kuuluu toimintatapohinsa, se ei tässä tunnu olevan se olennaisin jako. Suomalainen kaveri, joka sai &quot;kurinpalautuksen&quot; koska ei SVL:n jäsenten mielestä ollut heitä kohtaan riittävän kunnioittava - ei siis ilmeisesti sen vuoksi että olisi ollut &quot;MaTu&quot;. Tämä laajentaa maailmaa siihen suuntaan että &quot;me&quot; vs &quot;ne&quot; ei kulje &quot;suomalaiset vs. haittamaahanmuuttajat&quot;. Vaan kaikki jotka eivät halua elää heidän tavallaan tai haluaisivat esittää vastakkaisen mielipiteen olisi laitettava heidän mielestään &quot;kurinpalautukseen&quot;. Oikeutukseksi kelpaa sitten jälkikäteen se, että &quot;luonnonvalinta karsii&quot; vaikkapa päihdeongelmien vuoksi.<br /><strong>1:</strong> Nämä eivät toki ole symmetrisiä. Eli räkiminen, uhittelu tai päihdeongelma ei tee uusnatsin hengiltä hakkaamisesta tilannetajuista. Tai muutenkaan sellaista josta SVL lähettäisi kiitoskorttia perään. Jos matu pitää tuomita kollektiivisesti, viitaten tilastoissa oleviin yli- ja aliedustuksiin. Jos &quot;suvakki&quot; Karttunen voidaan tuomita ihmisroskaksi ongelmiensa vuoksi. Niin SVL -veikkosta kaveripiireineen ei saa <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016091922341324_uu.shtml" target="_blank">leimata rankan väkivaltahistoriansa mukaan</a>. Koska sellainen on ennakkoluuloista ja leimaavaa. Itse toki kutsun tämänlaisia monituomittuja väkivalta-apinoita asiallisesti väkivaltaisiksi ihmispaskoiksi, joiden kohdalla tulisi todella miettiä sitä että mikä tekohistoria on sellainen että sellaisen edessä olisi - ihan näiden tyyppien sisäisen konsistenttiuden nimissä - keskusteltava siitä miten Suomen kansalaisuus ansaitaan ja millä ehdoilla valtiontalouteen vankeustoimintansa kautta tulevat kulut ovat niin suuria että heidät tulisi yhteiskunnan pärjäämisen ja turvallisuuden nimissä lähettää ammuttavaksi jonnekin turvalliseksi määriteltyyn muzulstaniin..<br /><br />Tämä on erikoista koska perinteisesti maahanmuuttokritiikki itsessään on hakenut oikeutusta nimenomaan fragmentoimalla. Sitä ollaan pitkin matkaa ensin kuultu että &quot;kyse ei ole maahanmuuttajista vaan niistä maahanmuuttajista jotka eivät tee työtä&quot;. Sitten tätä on laajennettu niin että tämä piirre tunnistetaan vaikka kansalaisuudesta. (&quot;Emme vastusta esimerkiksi vietnamilaisia jotka ovat ahkeria mutta vihaamme somaleita jotka eivät tee työtä kuin huumekuriireina&quot;.) Ja osalla rajat menevät kiinni siten että lasketaan &quot;matut&quot; yhteen &quot;maanpettureiden&quot; kanssa. Ja tällöin ei haittaa jos jotkin paikat punautuvat &quot;punikin&quot; verellä. Strategiat joilla Karttusen kuolemaan on reagoitu ovat toisin sanoen näiden peruspuolustusten antiteesiä. Ja näitä on näkynyt sellaisiltakin ihmisiltä joiden mielestä nuo edellämainitut erilleenmäärittelyt ovat erityisen oleellisia. Tämä on jokseenkin hämmentävää.<br /><strong>1:</strong> Aivan kuin kaikki &quot;nämä erottelut ovat meille oleellisia&quot; olisivat olleet jotain valehtelua ja illuusiota. Tämä ei tietenkään ole mahdollista koska konsistenttius, johdonmukaisuus, järkevyys, asiallisuus, täydellinen rehellisyys median edessä ja muut vastaavat ovat jokaisen maahanmuuttokriitikon erottamaton ominaisuus..<br /><br />Samalla on toki murtunut tarina siitä että &quot;äärivasemmisto&quot; olisi kova riski. <a href="http://yle.fi/uutiset/sisaministerio_suurin_osa_suomen_aariliikehdinnasta_aarioikeiston_kasialaa/9097375" target="_blank">Sisäasiainministeriö onkin kommentoinut </a>että valtaosa Suomen ääriliikehdinnästä on ääroikeistoa. Ei siis edes pahamaineisia maahanmuuttajia. Saati äärivasemmistoa. Äärioikeistolla ei ole omia marttyyreitaan. Sen sijaan heillä on jotain jota vasemmistolla ei ole. &quot;Oikeutettu väkivalta&quot;, &quot;parempi väkivalta&quot; jonka uhri ansaitsi kohtalonsa ihan itse. Tämä ei ole hienoa. Ei ole hienoa, vaikka tämä kieltämättä jollain tavalla korostaa että väitelause <em>&quot;ei olla rasisteja&quot;</em> on jossain määrin harvinaisen tosi. Rasismi kun sentään olisi jotenkin rajoitetummalla ja vähemmän totalitaristisella tavalla väkivaltaista.<br /><br />Vielä vähemmän hienoksi asian tekee henkilökohtainen kulma. Tilanne on siitä ikävä että minuakin on kutsuttu suvakiksi, kuin myös &quot;suvakkiapinaksi&quot;. (On vihjailtu minuun kohdistuvan väkivallan tarpeellisuudesta tavalla joka ei kuulemma ole relevanttia koska tämä on vain internetuhittelua vaikka perustaa tai uskottavuutta. Myös osoitettani on kyselty muutamaan otteeseen tälläisessä kontekstissa, koska se ei ole ollenkaan aktivistista ja pelottavaa se.) Minua pidetään yleisesti myös ärsyttävänä ja provokatiivisena. Poliittinen epäkorrektiuteni ei ole miellyttänyt maahanmuuttokriitikoita. Ja tulenarka ja tunteita herättävä maahanmuuttokeskustelu on tietenkin jotain joka on monista provosoivaa ilman tämänlaisia twistejäkin.<br /><br />Olen kuitenkin ajatellut että poliittinen korrektius tarkoittaisi juuri sitä että saa provosoida ilman että siitä tulee pampulla päähän ja sitten joku selittää miten se oli OK koska olin jollain tavalla &quot;roskainen jätkä&quot;. Teko ei muuttuisi hyväksyttäväksi edes &quot;luonnonvalintaan&quot; viittaamalla. Itse en halua tulla merkittäväksi ihmiseksi, ainakaan tuolla tavalla. (Joskin kuolemani eettiset seuraukset voisivat olla hyvin mutkikkaita. En liene parhaita miehiä.)</p><p><strong>TL;DR.</strong><br /><br />Suomen Vastarintaliike on itselleni tuttu jo melko pitkän ajan päästä. Eräs hikipedistikumppanini kun sattui pääsemään heidän <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/a1425357356666" target="_blank">laittomaan henkilörekisteriinsä</a>. (Pääsyn syy oli hieman epäselvä, mieleen tuli lähinnä yksi kuva, jossa oltiin pelleilemässä kommunistinen punatähtilakki päässä. Mutta kuka odottaa tämänlaisilta ryhmiltä taitavaa tiedustelua, korkeatasoista lähdekritiikkiä tai Duploilla leikkimiseen riittävää kognitiota?) Muutenkin liike on toki ollut näkyvä ja keskeinen osa aiheen parissa tapahtuvaa toimintaa. (Toki tämä voi olla yllätys kaikille niille joiden mielestä kovasti mediassa ollut kirjastopuukotus oli <em>&quot;false flag&quot;</em> -isku. Sen takana oli kuitenkin juuri SVL:n aktiivit. Ja puukon kanssa riehuessa intentio vahingoittamiseen on melko alleviivattu. Erikoisia yksittäistapauksia on toki runsaasti kuin tämän teon taakse nähdyn tyypin yksittäistapauksista muodostunut pitkä rikosrekisteri.) Ja tässä mielessä maahanmuuttokritiikin ja natsismin suhteesta keskustelussa tämä on eräänlainen peruspalikka joka on ollut &quot;pakko tuntea&quot;. Ei siksi, että kaikki maahanmuuttokriittiset olisivat ääriliikkeilijöitä. Vaan siksi että tämänlainen järjestäytynyt toiminta joka on aktiivinen on merkittävä huolimatta siitä että se on prosenttimääränä aika pieni. (Vrt. itse asiassa vaikka terrorismi.)<br /><strong>1: </strong>Karkeasti sanoen viime päivien sepustelut ovat paikoin vaikuttaneet siltä että on ihmisiä joiden mielestä maahanmuuttokriittisyydellä ei ole mitään tekemistä rasismin ja uusnatsismin kanssa. Ja jotka sitten eivät tunnista Suomen Vastarintaliikettä. Ilman tätä tietoa keskustelu olisi vähän sitä että keskustelisi siitä mikä taivaankappale kiertää mitäkin, mutta ei koskaan olisi kuullut auringosta. Tekisi mieli sanoa että jos argumentoi että kaikki taivaankappaleet kiertävät maata, niin tälläinen mielipide vaatiikin tämänlaisia tiedonvajauksia.<br /><br />Tapaus oli toki ainutlaatuinen. Suomessa poliittinen väkivalta on erittäin harvinaista. Poliittinen väkivalta vaati edellisen kerran Suomessa kuolonuhrin 18.8.1949. (Muunlaista, osittain poliittisesti motivoitua väkivaltaa, on sitten ollut toki tuonkin jälkeen.) Ja sitä yleensä ottaen paheksutaan innolla. Maahanmuuttokriittiset ovat nostaneet tämän väkivallattomuuden usein esiin. He esimerkiksi moittivat <strong>Li Andersonia</strong> sen vuoksi että hän oli sanonut että vasemmistolainen väkivalta on <em>erilaista</em>. Tämä <a href="http://blogit.kansanuutiset.fi/politiikan-pikajuna/suosituin-li-andersson-meemi-olikin-trollaus/" target="_blank">vääntyi siihen</a> että vasemmistolaisilla olisi <em>parempaa</em> ja huonompaa väkivaltaa. Ja että <a href="http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/199505-li-andersson-tuomitsee-vain-oikeistolaisen-vakivallan" target="_blank">hän tuomitsisi vain oikeistolaisen väkivallan</a>.<br /><br />&quot;Suvakilta&quot; tämä oli kauheaa. Kuitenkin tässä tapauksessa on ollut selvää että ensireaktio on ollut se, että tapahtuneesta kuolemasta on tehtävä jotenkin &quot;ei merkittävää&quot; ja &quot;ymmärrettävää ellei peräti täysin oikeutettua&quot;. Tilanne on muuttunut joidenkin suissa jopa kunniakkaaksi itsepuolustukseksi.<br /><br />Tästä tapauksessa Anderson -kohuun onkin syytä viitata juuri siksi, että uhrin mustamaalaus on tapahtunut tavoilla joissa on otettu kantaa itse väkivallanteon eettisyyteen ja siihen miten jotkut uhrit, esimerkiksi päihdeongelmaiset, eivät ole todellisuudessa aitoja uhrejakaan.<br /><br />Mielestäni on hyvä että näitä mielipiteitä sanotaan ääneen. Koska sen jälkeen ne ovat todisteaineistoa joka kertoo sanojastaan. Ennen kaikkea sanojastaan. Vähemmän sanomisen kohteesta ja hänen ihmisarvostaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaikki kuolemat eivät ole samanarvoisia. Tämä tuli melko selväksi käytyäni Jimi Joonas Karttusen pahoinpitelypaikan ohi. Suomen Vastarintaliikkeen kohtaaminen johti siihen mitä on pelätty. (Jopa Kike Elomaa on pelännyt "jotain".) Aihe on johtanut ilmeisesti jatkomietintöihin sillä poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen korosti järjestöjen väkivaltaisen käyttäytymisen suitsimista. Samalla on otettu asiasi selvittää, että onko Suomen Vastarintaliikkeen toiminta laillista vai ei. (Mikä on toki astetta eri asia kuin sen laittomaksi tuomitseminen.)

Paikalle oli kerääntynyt ihmisiä. Oli kukkalaitteita ja liiduilla asfalttiin piirtämisiä. Kaikille kuolijoille ei tapahdu vastaavaa. Ja karkeasti ottaen kuolema, jopa rikoksen uhrina kuolema, johtaa reaktioihin lähinnä jos (1) rikos jää mysteeriksi joka ei selviä tai (2) kuollut on kuollut ideologiansa puolesta marttyyrina joka tarkoittaa (2.1) sitä että hän on edustanut jotain näkemystä jolla on ollut suosiota ja kuollut tämän vuoksi tai (2.2) joku kovasti vihattu ryhmä nähdään tässä edustavan itseään.

Marttyyrien kohdalla on syytä tiedostaa että tässä ollaan irtauduttu ihmisestä. On sen sijaan menty tarinoiden maailmaan. Ja tässä vaiheessa faktojen valikoiminen ja niiden ympärille tehdyt tulkinnat tekevät sen, että marttyyristä leivotaan joko sankaria tai konnaa. Niiden kohdalla glorifiointi ja demonisointi on voimakasta. Kysymys kun ei oikeasti ole kuolleesta, vaan eloonjääneiden identiteetistä. Ja niiden välisestä kinasta. Kuolema muuttuu poliittiseksi itseilmaisuksi. Tämä on silmissäni aina vähintään jokseenkin vastenmielistä.

Asiaan voi kuitenkin reagoida toisinkin. Reagointi ei aina ole demonisointia ja glorifiointia. Esimerkiksi itse siirrän huomiota pois uhrista ja kohti ilmiöitä. Kun ihmiset ilmaisevat itseään, heidän identiteetistään paljastuu monenlaisia asioita. Ja näitä on valaisevaa tirkistellä. Sillä tarinoistaan ihmiset tunnetaan.

Marttyyriys johtaa persoonakeskeisyyteen.

Marttyyriys on siitä jännittävä asia, että se mielellään vie keskustelun siihen minkälainen uhri on tai ei ole. Ei olekaan ihme, että keskustelu on polarisoitunut. Kun omaiset kuvasivat Karttusta "runopoikana", on esimerkiksi "Tuonen Joutsen" -blogi korostanut sitä että Karttusesta valehdellaan. (Tässä yhteydessä saa kokea kommentin jota tavallisesti kuulee vain vasemmistolta. "...media revittelee otsikoilla niin paljon kuin pystyy klikkauksia saadakseen, virheet ehkä korjataan sitten myöhemmin jos jaksetaan, kunhan savu on hälventynyt.") Korostuu että hän ei ollut ihanteellinen tai sankarillinen olento.

Tässä mielessä itse lähestynkin asiaa siten, että mitä erilaisia mutta yleisiä strategioita tässä aiheessa on käytetty. Nämä ovat tärkeitä strategioita sillä niiden avulla voidaan tunnistaa monenlaisia asioita. Ennen kaikkea sitä, missä joukoissa seisoo ja missä ei.

Ennaltaehkäisevää itsepuolustusväkivaltaa.

Sakari Timonen on kerännyt talteen muutamia ruudunkaappauksia. Niissä on iloista materiaalia. (En tässä viittaa hänen argumentteihinsa tai vastaavaan, vaan siihen että tämänlaiset talteenotetut lausumat ovat sitaattivalikoimaa.) Tarkoituksena on tuoda esiin se, miltä näyttää viestintä niistä jotka edustavat liikettä joka hyväksyy tämänlaista toimintaa. Tässä on kaksi erilaista tasoa. On julkinen taso. Ja sitten henkilökohtaisella tasolla tapahtuva. Ensimmäistä on siivottu ja jälkimmäinen on lähempänä sitä mitä ihmiset ajattelevat. Suomessa ajatusrikokset eivät ole yleensä tuomittavia. Toisaalta harva elää ihanteidensa mukaan. Teot ovat yleensä jossain näiden kahden välimaastossa.

Suomen Vastarintaliike kirjoitti asiaan julkisesti seuraavalla tavalla "Loppuvaiheilla paikalle tuli melkoisen sekavasti käyttäytynyt kaveriporukka, joka tunnisti lipun. He alkoivat välittömästi käyttäytyä aggressiivisesti lippuja pitäneitä aktivisteja kohtaan ja räkivät näitä. Kiroilemisen, räkimisen ja uhkailun vuoksi oli erään aktivistin puututtava tilanteeseen ja annettava pikainen kurinpalautus."
1: Lausunto oli itselleni huvittava sillä tietty macho bullshit kuuluu Suomen Vastarintaliikkeeläisten ja muiden eläköön kansallissosialismi -uusnatsien skeneen. Olen esimerkiksi itse ollut ns. boozereissa joissa oli läsnä myös heitä. Ja heidän käytöksensä niissä oli sen verran uhittelevaa ja pahistelevaa, että.. Enkä usko että Suomen Vastarintaliike olisi saanut lähettää perään kiitoskortin, että terävänäköisesti ja tilannetajuisesti tehty. Tässä kohden machoilukulttuuri osuu siihen "itse puollustuksen" ihmeelliseen maaperään mikä tuntuu olevan aiheen parissa laajemminkin jäänyt vieraaksi. Tässäkin on tullut esiin myös lausuntoja joiden mukaan räkiminen on vaarallista, eikä voi tietää mitä tauteja siinä voi olla. Tässä "jokainen turvallisuusalan ammattilainen" tuli mainituksi tavalla jonka asenne eroaa vahvasti niistä lausunnoista joita oma vartijataustani toi linkkaamaani aiempaan tekstiini.

Tosin pahempaakin oli luvassa. Jori Eskolinin löydösten sitaattivarastona käyttäminen kun tuo tietoisuuteen muutakin kuin Sami Kankkusen tyylisiä lausuntoja siitä miten provosoiva ja ärsyttävä käytös ei olekaan poliittista epäkorrektiutta vaan on riittävä oikeutus. Ja että kuolemaan johtava väkivalta on vain kurinpalautusta. Lisäksi löytyy sellaisia helmiä kuin ; "Pisteet vastarintamiehille ja naisille siitä, että eivät ota mitään paskaa kommareilta. Katu muuttui punaiseksi, ei punikkiaatteesta vaan punikkien verestä. Eläköön kansallissosialismi!" Tässä on jo vahvasti sitä sävyä, että Karttunen oli niin huono ihminen, että ansaitsi kuolla. Selvästi tässä on kyse siitä paremmasta oikeistolaisesta väkivallasta joka on niin paljon parempaa kuin äärivasemmiston hirveä ääriliikkeily.

Nonpoligy.

Kenties mielenkiintoisempi katsottava on kuitenkin Kike Elomaan kommentti. Sillä hän harjoittaa hyvin tavallista retoriikkaa. Sellaista joka ei vaadi jossain harvinaisessa marginaalissa tai ääripäässä olemista. Mutta jossa se tunnistetaan lieveilmiöksi joka koskettaa juuri sitä itselle rakasta ideologiaa. Josta ei haluta luopua. Mutta ei toisaalta käydä taistoon niin että sen ääripuolet eliminoitaisiin toiminnasta. Kritiikki ohjataan tätä kautta syrjään ja keksitään puolusteluja ja lieventäviä asianhaaroja teoille. ; Tässä mielessä väkivallanteot, etenkin symboliset väkivallanteot, ovat näppäriä. Ihmiset suhtautuvat niihin helposti kuin olisivat juristeja. He voivat olla syyttäjiä tai puolustusasianajajia. Ja molemmissa tapauksissa oleellinen kysymys on "miksi he valitsevat juuri tuon puolen".

Siitä löytyy sellaisia helmiä kuin "Tuomitsen kaiken väkivallan, mitään väkivallantekoja ei voi puolustaa, mutta viime vuosina ei ole ongelmia käsitelty avoimesti. Kaikki ovat pelänneet, että koska tapahtuu ja nyt sitten tapahtui." sekä "Se pojan kuolema oli järkyttävä, sitä ei olisi saanut missään tapauksessa tapahtua. Ja kaikki ne raiskaukset ja väkivallanteot, jotka ovat maahanmuuttajien aiheuttamia, tarvitsisi estää."

Tässä strategia on käytännössä identtinen Päivi Räsäsen ja Asmo Maaselän kommentointiin joka koski Pride -kulkueen kaasuttamista. He korostivat että Pride oli provokaatio joka ärsytti ja sitä kautta saatiin herätettyä sitä että homojen kokoontumisvapauden mukainen ennalta ilmoitettu kulkue olisi jotenkin oleellisesti osasyyllinen tapahtumiin. On vaikeaa kuvitella Räsästä tai Maanselkää itseään tekemään väkivallantekoja. Räsänen ei valinnut samaa kulmaa muihin kommentoimiinsa väkivallantapauksiin, niihin joissa ei ollut homoseksuaaleja uhreina. Sillä niissä hän on voinut pitää tekijää "vihollispuolena" ja tällöin "vihollinen" on jotain jota on kannattanut leimata. Kun homoja vastaan iskettiin, olisi vastaava iskenyt vasten omia homouteen liittyviä mielipiteitä - ja seurauksena olisi varmasti myös kannattajien karisemista.
1: Siksi toisissa väkivallaniskuissa Räsänen esimerkiksi korosti ateismin vaikutusta ja eikä miettinyt olivatko kristityt provosoineet Pekka "Luonnollinen valitsija" Auvista esittämällä ärsyttäviä ja provokativiisia mielipiteitä. Ei, vaikka puheet militantista ateismista olivat siihen aikaan kovasti suosittuja.. Sillä kun tekijä ei iske omaan identiteettiin ja omaan viiteryhmään, on luontevaa dissata. Kun se osuu omaan viiteryhmään, tarjotaan tekosyitä ja liennytyksiä. Teosta tulee välittömästi niin kovasti ymmärrettävä mutta ei hyväksyttävä.

Samoin Elomaa itse ei varmasti ole huitomassa "suvakeille kurinpalautusta". Kuitenkin tämänlainen huomion sivuun heittäminen on hyvin tärkeä. Ja näiden lausuntojen valkopesu vaatii sitä että lukisi lausuntoja Elomaan mainitsemalla tavalla, kuin "Piru Raamattua". On toki selvää että Elomaan mielipide siitä miten kaikki väkivallanteot ja maahanmuuttajien raiskaukset on torjuttava on sekä tosi että kannatettava. Itsekin kannatan hyvin monenlaisten rikosten ennaltaehkäisyä ja ennen kaikkea jälkikäteen rankaisemista. (Ennaltaehkäisyssä kun voidaan periaatteessa astua perusoikeuksien yli..)

Rationaalinen ihminen reagoi kenen tahansa kuolemaan siten että sanoo vaikkapa, että "Mielestäni oli törkeää että kyseinen ihminen kuoli pahoinpitelyssä, mutta kaikki naisten tekemät pankkiryöstöt on rangaistavia tekoja." Terve ihminen ei sano tälläisiä. Elomaakin näkee tässä takana laajempia yhteyksiä. Yhteydet ovat erityisen kiinnostavia, sillä Elomaa puhuu maahanmuuttajista ja lehdistön tekemästä vääristelystä. Karttunen ei kuitenkaan ole ei maahanmuuttaja eikä journalisti. Hän on vaaleaihoinen ns. "suvakki".

Onkin selvää että tämänlainen epä-anteeksipyyntö on hyvin informatiivinen. Näiden kohdalla on tärkeää muistaa että
1: Tämänlainen reaktio ei ole luonteva jos "ei olla missään tekemisissä väärintekijän kanssa". Silloin on luontevaa nimenomaan ottaa erilaisuus ytimeen ja vastustaa sitä uhria. Tämä vahvistaa sitä että on itse oikeassa.
2:  Näissä tapauksissa kaikki tärkeä ja oikea milipide mukailee käytännössä poikkeuksetta rakennetta jossa on kaksi osaa ; On konformistinen yleinen mielipide johon reagoidaan ja joka toisinnetaan. Sitten tulee "mutta". (Joka on joskus ihan "mutta" -sana. Erilaisia tapoja ilmaista sama asiasisältö on muitakin.) Ja se mitä tämän "mutan" jälkeen tulee on se todellinen oma mielipide.

Elomaa selvästi tunnistaa että tässä on kyse hänen omaan toimintaansa liittyvästä ääriliikehdinnästä. Hän ymmärtää selvästi myös että maahanmuuttajat ja "suvakit" kuuluvat yhteen johonkin sellaiseen yhtenäiseen viholliskuvaan jossa jos toinen tulee mainituksi on toinenkin relevantti.

Pimeyden ytimeen; Ei todellakaan ole rasismia.

Karttusen kuolema oli tapauksena hyvin poikkeuksellinen. Siinä rikoista on se, että tässä on keskitytty valkoihoiseen heteromieheen jolle on myönnetty uhristatus. Tämä on saavutettu siten miten jotkut ihmiset saavat merkitystä. Eivät sillä miten he elävät, vaan sillä miten he ovat kuolleet. Tässä tapauksessa kuolinsyyksi voidaan mainita "eräitä liiaksi provosoinut suvakkius".

Tässä ilmapiriissä hänen ympärilleen syntyi tarinoita. Hänestä tuli hyvin nopeasti symboli. Ja symbolin osa on siitä ikävä että kyse ei oikeastaan enää ole siitä mitä hän oli, vaan kaikessa on kyse siitä mitä hän edustaa.

Tässä on kuitenkin paljastunut monia asioita. Esimerkiksi sellaisia, että kuolleista voidaan mieluusti puhua pahaa ja poliittisessa yhteydessä tapahtunut kuolema ei heivauta monienkaan ongelmamittaria. On aivan asiallista spekuloida miten uhri olisi jotenkin ansainnut kohtalonsa.

Tätä kautta onkin kenties oleellisinta huomata että tällä on merkitystä. Sillä vaikka käytännössä uusnatsit ovat rasisteja ja rasistinen toiminta kuuluu toimintatapohinsa, se ei tässä tunnu olevan se olennaisin jako. Suomalainen kaveri, joka sai "kurinpalautuksen" koska ei SVL:n jäsenten mielestä ollut heitä kohtaan riittävän kunnioittava - ei siis ilmeisesti sen vuoksi että olisi ollut "MaTu". Tämä laajentaa maailmaa siihen suuntaan että "me" vs "ne" ei kulje "suomalaiset vs. haittamaahanmuuttajat". Vaan kaikki jotka eivät halua elää heidän tavallaan tai haluaisivat esittää vastakkaisen mielipiteen olisi laitettava heidän mielestään "kurinpalautukseen". Oikeutukseksi kelpaa sitten jälkikäteen se, että "luonnonvalinta karsii" vaikkapa päihdeongelmien vuoksi.
1: Nämä eivät toki ole symmetrisiä. Eli räkiminen, uhittelu tai päihdeongelma ei tee uusnatsin hengiltä hakkaamisesta tilannetajuista. Tai muutenkaan sellaista josta SVL lähettäisi kiitoskorttia perään. Jos matu pitää tuomita kollektiivisesti, viitaten tilastoissa oleviin yli- ja aliedustuksiin. Jos "suvakki" Karttunen voidaan tuomita ihmisroskaksi ongelmiensa vuoksi. Niin SVL -veikkosta kaveripiireineen ei saa leimata rankan väkivaltahistoriansa mukaan. Koska sellainen on ennakkoluuloista ja leimaavaa. Itse toki kutsun tämänlaisia monituomittuja väkivalta-apinoita asiallisesti väkivaltaisiksi ihmispaskoiksi, joiden kohdalla tulisi todella miettiä sitä että mikä tekohistoria on sellainen että sellaisen edessä olisi - ihan näiden tyyppien sisäisen konsistenttiuden nimissä - keskusteltava siitä miten Suomen kansalaisuus ansaitaan ja millä ehdoilla valtiontalouteen vankeustoimintansa kautta tulevat kulut ovat niin suuria että heidät tulisi yhteiskunnan pärjäämisen ja turvallisuuden nimissä lähettää ammuttavaksi jonnekin turvalliseksi määriteltyyn muzulstaniin..

Tämä on erikoista koska perinteisesti maahanmuuttokritiikki itsessään on hakenut oikeutusta nimenomaan fragmentoimalla. Sitä ollaan pitkin matkaa ensin kuultu että "kyse ei ole maahanmuuttajista vaan niistä maahanmuuttajista jotka eivät tee työtä". Sitten tätä on laajennettu niin että tämä piirre tunnistetaan vaikka kansalaisuudesta. ("Emme vastusta esimerkiksi vietnamilaisia jotka ovat ahkeria mutta vihaamme somaleita jotka eivät tee työtä kuin huumekuriireina".) Ja osalla rajat menevät kiinni siten että lasketaan "matut" yhteen "maanpettureiden" kanssa. Ja tällöin ei haittaa jos jotkin paikat punautuvat "punikin" verellä. Strategiat joilla Karttusen kuolemaan on reagoitu ovat toisin sanoen näiden peruspuolustusten antiteesiä. Ja näitä on näkynyt sellaisiltakin ihmisiltä joiden mielestä nuo edellämainitut erilleenmäärittelyt ovat erityisen oleellisia. Tämä on jokseenkin hämmentävää.
1: Aivan kuin kaikki "nämä erottelut ovat meille oleellisia" olisivat olleet jotain valehtelua ja illuusiota. Tämä ei tietenkään ole mahdollista koska konsistenttius, johdonmukaisuus, järkevyys, asiallisuus, täydellinen rehellisyys median edessä ja muut vastaavat ovat jokaisen maahanmuuttokriitikon erottamaton ominaisuus..

Samalla on toki murtunut tarina siitä että "äärivasemmisto" olisi kova riski. Sisäasiainministeriö onkin kommentoinut että valtaosa Suomen ääriliikehdinnästä on ääroikeistoa. Ei siis edes pahamaineisia maahanmuuttajia. Saati äärivasemmistoa. Äärioikeistolla ei ole omia marttyyreitaan. Sen sijaan heillä on jotain jota vasemmistolla ei ole. "Oikeutettu väkivalta", "parempi väkivalta" jonka uhri ansaitsi kohtalonsa ihan itse. Tämä ei ole hienoa. Ei ole hienoa, vaikka tämä kieltämättä jollain tavalla korostaa että väitelause "ei olla rasisteja" on jossain määrin harvinaisen tosi. Rasismi kun sentään olisi jotenkin rajoitetummalla ja vähemmän totalitaristisella tavalla väkivaltaista.

Vielä vähemmän hienoksi asian tekee henkilökohtainen kulma. Tilanne on siitä ikävä että minuakin on kutsuttu suvakiksi, kuin myös "suvakkiapinaksi". (On vihjailtu minuun kohdistuvan väkivallan tarpeellisuudesta tavalla joka ei kuulemma ole relevanttia koska tämä on vain internetuhittelua vaikka perustaa tai uskottavuutta. Myös osoitettani on kyselty muutamaan otteeseen tälläisessä kontekstissa, koska se ei ole ollenkaan aktivistista ja pelottavaa se.) Minua pidetään yleisesti myös ärsyttävänä ja provokatiivisena. Poliittinen epäkorrektiuteni ei ole miellyttänyt maahanmuuttokriitikoita. Ja tulenarka ja tunteita herättävä maahanmuuttokeskustelu on tietenkin jotain joka on monista provosoivaa ilman tämänlaisia twistejäkin.

Olen kuitenkin ajatellut että poliittinen korrektius tarkoittaisi juuri sitä että saa provosoida ilman että siitä tulee pampulla päähän ja sitten joku selittää miten se oli OK koska olin jollain tavalla "roskainen jätkä". Teko ei muuttuisi hyväksyttäväksi edes "luonnonvalintaan" viittaamalla. Itse en halua tulla merkittäväksi ihmiseksi, ainakaan tuolla tavalla. (Joskin kuolemani eettiset seuraukset voisivat olla hyvin mutkikkaita. En liene parhaita miehiä.)

TL;DR.

Suomen Vastarintaliike on itselleni tuttu jo melko pitkän ajan päästä. Eräs hikipedistikumppanini kun sattui pääsemään heidän laittomaan henkilörekisteriinsä. (Pääsyn syy oli hieman epäselvä, mieleen tuli lähinnä yksi kuva, jossa oltiin pelleilemässä kommunistinen punatähtilakki päässä. Mutta kuka odottaa tämänlaisilta ryhmiltä taitavaa tiedustelua, korkeatasoista lähdekritiikkiä tai Duploilla leikkimiseen riittävää kognitiota?) Muutenkin liike on toki ollut näkyvä ja keskeinen osa aiheen parissa tapahtuvaa toimintaa. (Toki tämä voi olla yllätys kaikille niille joiden mielestä kovasti mediassa ollut kirjastopuukotus oli "false flag" -isku. Sen takana oli kuitenkin juuri SVL:n aktiivit. Ja puukon kanssa riehuessa intentio vahingoittamiseen on melko alleviivattu. Erikoisia yksittäistapauksia on toki runsaasti kuin tämän teon taakse nähdyn tyypin yksittäistapauksista muodostunut pitkä rikosrekisteri.) Ja tässä mielessä maahanmuuttokritiikin ja natsismin suhteesta keskustelussa tämä on eräänlainen peruspalikka joka on ollut "pakko tuntea". Ei siksi, että kaikki maahanmuuttokriittiset olisivat ääriliikkeilijöitä. Vaan siksi että tämänlainen järjestäytynyt toiminta joka on aktiivinen on merkittävä huolimatta siitä että se on prosenttimääränä aika pieni. (Vrt. itse asiassa vaikka terrorismi.)
1: Karkeasti sanoen viime päivien sepustelut ovat paikoin vaikuttaneet siltä että on ihmisiä joiden mielestä maahanmuuttokriittisyydellä ei ole mitään tekemistä rasismin ja uusnatsismin kanssa. Ja jotka sitten eivät tunnista Suomen Vastarintaliikettä. Ilman tätä tietoa keskustelu olisi vähän sitä että keskustelisi siitä mikä taivaankappale kiertää mitäkin, mutta ei koskaan olisi kuullut auringosta. Tekisi mieli sanoa että jos argumentoi että kaikki taivaankappaleet kiertävät maata, niin tälläinen mielipide vaatiikin tämänlaisia tiedonvajauksia.

Tapaus oli toki ainutlaatuinen. Suomessa poliittinen väkivalta on erittäin harvinaista. Poliittinen väkivalta vaati edellisen kerran Suomessa kuolonuhrin 18.8.1949. (Muunlaista, osittain poliittisesti motivoitua väkivaltaa, on sitten ollut toki tuonkin jälkeen.) Ja sitä yleensä ottaen paheksutaan innolla. Maahanmuuttokriittiset ovat nostaneet tämän väkivallattomuuden usein esiin. He esimerkiksi moittivat Li Andersonia sen vuoksi että hän oli sanonut että vasemmistolainen väkivalta on erilaista. Tämä vääntyi siihen että vasemmistolaisilla olisi parempaa ja huonompaa väkivaltaa. Ja että hän tuomitsisi vain oikeistolaisen väkivallan.

"Suvakilta" tämä oli kauheaa. Kuitenkin tässä tapauksessa on ollut selvää että ensireaktio on ollut se, että tapahtuneesta kuolemasta on tehtävä jotenkin "ei merkittävää" ja "ymmärrettävää ellei peräti täysin oikeutettua". Tilanne on muuttunut joidenkin suissa jopa kunniakkaaksi itsepuolustukseksi.

Tästä tapauksessa Anderson -kohuun onkin syytä viitata juuri siksi, että uhrin mustamaalaus on tapahtunut tavoilla joissa on otettu kantaa itse väkivallanteon eettisyyteen ja siihen miten jotkut uhrit, esimerkiksi päihdeongelmaiset, eivät ole todellisuudessa aitoja uhrejakaan.

Mielestäni on hyvä että näitä mielipiteitä sanotaan ääneen. Koska sen jälkeen ne ovat todisteaineistoa joka kertoo sanojastaan. Ennen kaikkea sanojastaan. Vähemmän sanomisen kohteesta ja hänen ihmisarvostaan.

]]>
8 http://tuomogren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223032-ken-kurinpalautuksetta-elaa-se-kunniatta-kuolee#comments Katuväkivalta Maahanmuuttokritiikki Rasismi Suomen vastarintaliike Mon, 19 Sep 2016 18:04:44 +0000 Tuomo Gren http://tuomogren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223032-ken-kurinpalautuksetta-elaa-se-kunniatta-kuolee
Rasistit Pekkoina ja Pätkinä? http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222895-rasistit-pekkoina-ja-patkina <p>&nbsp;</p><p>Joskus käänteispsykologia on ihan &nbsp;kelpo vaihtoehto silmien avaamiseksi :<br /><br /><br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/gbvOhS48sd0?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/gbvOhS48sd0?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br />​Niin?</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Joskus käänteispsykologia on ihan  kelpo vaihtoehto silmien avaamiseksi :


 

 

 

https://www.youtube.com/watch?v=gbvOhS48sd0









​Niin?

 

]]>
48 http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222895-rasistit-pekkoina-ja-patkina#comments Maahanmuuttokritiikki Fri, 16 Sep 2016 19:01:32 +0000 Juho Antikainen http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222895-rasistit-pekkoina-ja-patkina
Miksi "suvakit" eivät kestä asiallista ja mietoa maahanmuuttokritiikkiä? http://tuomogren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222865-miksi-suvakit-eivat-kesta-asiallista-ja-mietoa-maahanmuuttokritiikkia <p>Melko usein korostetaan että maahanmuuttokritiikki tulisi erottaa rasismista ja syrjinnästä. Ja että täät eroa ei tunnisteta. Ja miten epäreilua ja mukasuvaitsevaista tämä kaikki on. Korostuksena on se, että &rdquo;suvakit&rdquo; eivät ole asiallisia. Eivät salli kritiikkiä lainkaan. Syytös tai väite on yleinen. Ja ilmeisesti näin &rdquo;näin nämä asiat koetaan&rdquo;.<strong> Riikka Slunga-Poutsalo</strong>n relativismissa tämä on ikään kuin tosiasia, kieli joka luo todellisuutta.<br /><br />Tässä kohden asiaa voidaan lähestyä monellakin tavalla. Ajattelin lähestyä asiaa luettelomuotoisesti. (Tosin listana lähtenyt ajatus jäsentyi matkan varrella erilaisiin kategorioihin.) Uskoisin että kaikki antamani selitykset toimivat jossain määrin. Yksikään ei sellaisenaan. Eri yksilöillä on varmasti eri painotuksia. Ja joku voi keksiä syitä lisääkin. Mutta ainakin näillä on jonkinlainen vaikutus.<br /><br />Ryhmädynamiikka ; Koska ihmiset ovat sosiaalisia olentoja, on asiaa lähestyttävä psykologisella kulmalla. &nbsp;On tunnettua, että ihmiset kokevat sisäryhmän (oman porukan) heterogeenisenä ja ulkoryhmän homogeenisempänä (<em>out-group homogeneity effect</em>). Oma ryhmä näyttäytyy kirjavampana ja vastapuoli muuttuu karrikatyyreiksi ja kliseiksi. Tämä on ymmärrettävää. Oma ryhmä tunnetaan helposti paremmin koska viihdymme samanhenkisessä seurassa. <strong>Dunbarin</strong> mukaan ihmisen mieli kykenee pitämään erillisinä tunnistettavina ja tunnettuina yksilöinä aika rajallisen määrän ihmisiä. Muut luokitellaan johonkin rooliin.<br />* Tätä kautta maahanmuuttokriitikko näkee &rdquo;suvakit&rdquo; homogeenisena ryhmänä ja unohtaa esimerkiksi sen että kaikki heistä eivät suinkaan tartu lievään maahanmuuttokritiikkiin lainkaan.<br />* Toisaalta täsmälleen sama ryhmäytyminen &rdquo;suvakeilla&rdquo; johtaa helposti siihen että kaikki maahanmuuttokriitikot karrikoituvat tarpeettomasti.<br /><br />Näkyvyys ei ole samaa kuin jakauma. Kun katsotaan maahanmuuttoa ei tosiasiassa katsota useinkaan mielipiteiden jakaumaa vaan viestintää. Tässä mielessä syntyy vääristymä. Kaikilla ei ole samanlaista intoa &rdquo;toitottaa&rdquo; asioitaan. Viestintä itsessään siirtää näkyvyyttä niin että keskiverron sijasta näemme keskivertoa aktiivisempaa porukkaa. Ja yksi syy aktivoitumiseen on intoilu asiasta. Mukana on myös tarpeettomasti intoilevia. Ja tämä on keskivertoa todennäköisemmin &rdquo;kahjoa porukkaa&rdquo;. (Believe me, I am a blogger.)<br />* Näin ollen &rdquo;suvakit&rdquo; näkevät yliedustuksen rasistista meuhkaamista. He vetävät tästä helposti päätelmiä siitä että kyseessä on laaja ja vakava ongelma. (En ole tälle itsekään immuuni. En ottanut maahanmuuttokritiikkiin mitään kantaa ennen kuin tulin kirjoittaneeksi puujalkavitsin<strong> Ilja Janitskinista</strong>. Koska hikipedian ylläpitäjänä nyt kirjoitan huonoa huumoria vain kaikesta. Sain tämän johdosta hakkausuhkauksen. Ja päättelin että jos noin pienestä tulee noin vakavaa, niin sitten minun on syy puuttua ongelmaan.)<br />* Toisaalta aktiiviset suvakit puuttuvat maltilliseen kritiikkiin koska hekin ovat todennäköisemmin aktivisteja. Ihmiset eivät yksinkertaisesti lue kommentteja joita ei ole kirjoitettu. Ja jos kaikkeen maahanmuuttokritiikkiin tulee vastaukseksi huutoa tämä varmasti koetaan siten että kukaan &rdquo;suvakki&rdquo; ei ole kohtuullinen. (Tässä unohtuu se, että kaikki saa kritiikkiä nykyään. Se, että joka asiassa vastaan möykkää joku kertoo siitä että poliittinen korrektius on monin paikoin illuusio. Kritiikin kritiikki ei ole sensuuria myöskään. Ja tämä unohtuu aika helposti.)<br /><br />Näkökulma itsessään on vääristynyt. Eli kysymys on jo siitä kuka lasketaan ja ketä ei lasketa &rdquo;suvakiksi&rdquo;.<br />* Näyttää siltä että &rdquo;suvakiksi&rdquo; lasketaan varsin vähällä. Olen käsittänyt että &rdquo;suvakkius&rdquo; koskisi ennen kaikkea maahanmuuttoa. Mutta minua on luokiteltu &rdquo;suvakiksi&rdquo; heti jos on pientäkään erimielisyyttä jossain asiassa hyvin monenkirjavasti. Esimerkiksi homojen avioliiton kannattaminen on suvakkiutta. Tämä viittaa siihen että kategoria halutaan lyödä tähän suuntaan hyvin pienestä. Näin ollen on jopa todennäköistä että suvakkikritiikissä sisäinen koheesio ja siihen pyrkiminen on vahva. On hyvin kyseenalaista voitko olla &rdquo;maahanmuuttokriitikko&rdquo; ennen kuin sinulla on tosiasiassa aika lukkoonlyöty mielipiteistö hyvin monista eri aiheista.<br />* Vastaavaa ei ole näkynyt &rdquo;suvakkien&rdquo; puolella. Olen esimerkiksi ajanut maahanmuuttokriittisiksi luokiteltavia näkemyksiä siitä miten rikoksen tehneiksi todistettuja pitäisi ajaa pois hyvinkin pienestä. Tämän johdosta minua ei ole tulkittu &rdquo;rasistiksi&rdquo;. Toki tarpeettomaa leimaamista on tullut. Erityisesti islamkritiikki tuntuu herättävän intoilua. (Kohtelen islamia kuten kristinuskoakin.) Toisaalta maahanmuuttokriitikot eivät ole minua näiden mielipiteiden johdosta laskeneet maahanmuuttokriittisten joukkoon. Minua pidetään heidän parissaan liberaalihkona ja suvakkimaisena. Joka vihjaa siihen, että tässä on kyseessä jotain jonka kohdalla &rdquo;suvakit&rdquo; ja &rdquo;maahanmuuttokriitikot&rdquo; eroavat toisistaan. &rdquo;Suvakkien&rdquo; nähdään puuttuvan maahanmuuttokritiikkiin joka on vain kritiikkiä lähinnä siksi että ilmeisesti vasta kun &rdquo;suvakit&rdquo; puuttuvat asiaan. Tästä syntyy itseäänruokkiva kehä. Maahanmuuttokritiikki on sellaista johon suvakit reagoivat. Ja sitten suvakit tietenkin kritisoivat maahanmuuttokritiikkiä.<br /><br />Kysymys voi olla myös vaikutuksista ja laajemmista ilmiöistä. Maahanmuuttokritiikissä ei ole kysymys siitä onko maahanmuuttokriittinen yksilö rasisti vaan edustaako hänen sanomisensa ja tekemisensä rasismia tai ajaako se rasistisuutta. Erot eivät &rdquo;suvakeille&rdquo; ole vain retoriikkaa. (Ajatus on itselleni outo ;en yleensä erota ihmistä ja tekoa, ja ajatus &rdquo;synnin vihaamisesta ja syntisen rakastamisesta&rdquo; tuntuu vieraalta ; Se voi koskea kuitenkin monia. Minä en ole kaikkeuden mitta.)<br />* Voidaan ajatella että maahanmuuttokriitikko on ns. &rdquo;<em>hyödyllinen idiootti</em>&rdquo;. Tällöin he voivat olla vilpittömiä. Mutta taakse voidaan nähdä vaikka Putinin trollitehtaat, hybridisota ja muu vastaava. Jos nämä teoriat ottaa vakavasti niin sitten kysymys on kenties &rdquo;ihan vaan Suomen turvallisuudesta&rdquo;. Maahanmuuttokriitikot voivat olla vilpittömästi ei-rasisteja mutta ajavat jotain asioita ja heitä ajetaan ajamaan jotain mitä eivät tarkoita. Maahanmuuttokriitikko vaan vetää tarpeettomasti asian itseensä.<br />* Toisaalta maltillisen maahanmuuttokritiikin voidaan nähdä olevan <em>suojavyöhyke</em> ääriliikehdinnälle. Tämä ongelma on relevantti hyvin usein. Ei ole tavatonta että esimerkiksi uskontokritiikissä siivotaan moite maton alle korostamalla &rdquo;maltillista enemmistöä&rdquo;. Joka on tietenkin &rdquo;ihan erilaista&rdquo;. Tämä voi olla tottakin. Merkittävää onkin se, että maahanmuuttokriitikoilla näyttää olevan erikoinen tapa. He bitchaavat kovasti siitä miten suvakit ärsyttävät heitä suunnattomasti kun heitä rinnastetaan rasisteihin. Mutta he eivät sitten puutu kriittisesti näihin rasisteihin. Rasistejen merkitystä vähätellään ja tapahtumia pidetään jonain joihin ei tarvitse puuttua. Tämä irrelevantisointi ja rasisteja vastaan hyökkäämättömyys herättää ihmetystä. Etenkin kun se yhdistyy siihen intoon millä kaikkeen &rdquo;suvakkiuteen&rdquo; puututaan pienelläkin pieteetillä. Miksi rasisteja vastaan ei käydä jos ne eivät kerran edusta sitä omaa ryhmää? Itse näen että puskurivyöhykejärjestelmille on annettava nollatoleranssi. Joko järjestelmä muuttuu tai se ei ansaitse olla olemassa. Tässä mielessä olenkin korostanut että kysymys esimerkiksi katolisessa pedofiiliskandaalistossa ei ole se, että papeissa on pedofiileja. (Kaikissa on.) Mutta jos näistä ei tiedoteta ja kiinni jääneitä suojellaan ja pedofiliaan puuttumista pidetään pahana ja militanttina ateismina, niin sitten kysymys on jostain jota ei saa olla. Riippumatta siitä että pedofiileja olisi vaikka muutoin harvinaisen vähän. Tämmöisiä ei saa ollakaan!<br /><br />Mitä ääriliikkeily ylipäätään tarkoittaa.<br />* Vaikuttaa että monesti ääriliikkeenä oloa kiistetään viittaamalla yleisyyteen. Eli jos jokin asia nähdään ja koetaan &rdquo;kansan tahtona&rdquo; niin se tarkoittaa että se ei ole ääriliike. Tässä ei usein viitata edes tilastoihin. &rdquo;Kansan tahto&rdquo; vaan tiedetään. Toisaalta yleisyys ei ole mikään argumentti näissä asioissa. Voidaan jopa nähdä että ongelmalliste näkemysten yleisyys on itsessään argumentti niiden rajoittamisen puolesta. Pelkkä yleisyys ei tee Pohjois-Korean tai islamististen teokratioiden mielipiteistöä terveeksi. Fasismi ja natsismi olivat nekin aikanaan suosittuja.<br />* Toisaalta mielipiteiden ja vaatimusten vahvuus ja reagoinnin vahvuus eivät ole sama asia. Olen itse asiassa hämmästellyt sitä miten maahanmuuttajia ärsyttää &rdquo;suvakit&rdquo; niinkin vahvasti. Samat tyypit mekastavat ja huutelevat ja ovat kiukkuisia päivästä toiseen. Kinoja käydään pikkuasioitsa. Tätä ei nähdä osoituksena oman luonteen ja toiminnan ongelmista. Luultavasti siksi että omia mielipiteitä ei pidetä äärimmäisinä. Itsekin voin ymmärtää että jos pitää jotain &rdquo;Pekka ja Pätkä Neekereinä&rdquo; &ndash;elokuvan näyttämistä asiallisena niin ei se mielipide ole mitenkään äärimmäinen. Mutta jos elokuvan sensuuria kieltävää tahoa pidetään &rdquo;kansanpetturina&rdquo; niin tämä reagointitapa viittaa ylilyöntiin. Ja ylilyönteilyä voidaan pitää ääriliikkeilynä. Jos ylitulkintoja ja &rdquo;kännissä&amp;läpällä&rdquo; pulia tulee sarjatulella niin se vihjaa johonkin. Johonkin jota ei voi lakaista maton alle viitaten että sitä ollaan suututtu ja hermostuttu trivialiteeteista. (Pikemmin päinvastoin.)</p><p><br /><em>Wiion lakien</em> mukaan viestintä epäonnistuu aina.<br />* Omien tekstieni mukaan olen ollut huomaavinani että saan aika vahvoja reaktioita maahanmuuttokriittisiltä. Ja nämä tuntuvat olevan &rdquo;automaattisia&rdquo;. Tietyt taikasanat synnyttävät tiettyjä reaktioita. Argumentaatiota ei jakseta lukea läpi. Tulkinnat ovat out of topic. Syytökset olkiukkoja. Syynä on luultavasti se, että harvalla ihmisellä on ns. &rdquo;riittävää akateemista lukutaitoa&rdquo;. Syynä ei ole tyhmyys vaan harjaantuneisuus. Harvalla on kiinnostusta ja aikaa keskittyä filosofiasta länkyttämiseen tuhansia työtunteja; Ongelmanani onkin yleisön liiallinen arvostaminen. Yritän tarjota vain argumentaation, ja oletan että minun ei tarvitse antaa järkeä ja kärsivällisyyttäkin. Tämä on tietenkin viestintää koskeva virhe. Jokainen TL;DR &ndash;pahastuja on minulle lähinnä demonstraatio siitä että taas löytyi yksilö jonka järjen ja kärsivällisyyden olen yliarvioinut. Perusongelma ei ole tyhmyys vaan se, että teksti tulkitaan helposti ennakkoluulojen perusteella. Sisältöä ei jakseta käydä läpi ja ymmärtää. Ja siksi se tulkitaan viitteellisesti. Taakse voidaan nähdä vahvistusharha (<em>confirmation bias</em>) ; Suvakit oletetaan tietynlaiseksi ja sitten näitä mielipiteitä nähdään sielläkin missä niitä ei ole. Näin sekin joka ei ole äärimmäistä muuttuu sellaiseksi.<br />* Toisaalta &rdquo;suvakit&rdquo; eivät ole vastaavasti tottuneet viestintään joka on kriittisten puolella koettu avoimeksi, rehelliseksi ja oikomattomaksi. Poliittinen epäkorrektius koskee usein sanavalintoja eikä sitä mitä sanotaan. Tämä retoriikka valitettavasti tuo mukanaan konnotaatioita. Niiden vuoksi sisältö tulkitaan raaemmaksi kuin mitä se onkaan. Kysymys on osittain kielenkäytön tottumuseroista. (Itse aiheutan järkytystä ja närkästystä. Milloin kiroilen banaalisti ja tämä koetaan epäkohteliaisuutena. Milloin egoilen sivistyssanoilla. Itse koen &quot;vaan puhuvani&rdquo;)<br />* Tunnistusongelma. On vaikeaa luoda kriteeristöjä joiden mukaan vilpitön maahanmuuttokriitikko voitaisiin erottaa rasistista. (Kukaan maahanmuuttokriitikko ei ole tälläistä kriteeristöä jaksanut esittää pyynnöstäkään.)&nbsp;Syy on osittain siinä että maahanmuuttokritiikki on jotain jota natsit teeskentelevät ja imitoivat. Vaikka maahanmuuttokriitikot olisivat täysin asiallisia, tämä lampaiden vaatteisiin pukeutuminen&nbsp; johtaa helposti väärintulkintoihin. Tämä johtuu natsien onnistuneesta viestintäkikkailusta.<br /><br />Aiheella on toki myös historiallinen taakka. Suomen 1918 sisällissota oli hyvin raaka. Siinä hävinneitä ja sotavankeja kohdeltiin molemmin puolin kauheasti. Ja&nbsp;tämän väännön&nbsp;taustarakenteet ovat kuljeskelleet kautta myöhemmän historian mukana. Jakolinjat ovat syviä ja helposti tulehtuneita. Kun kuuntelee<strong> James Hirvisaaren </strong>puheita siitä miten suvakit ovat &quot;kansanpettureita&quot; ja mitä heidän anaaliinsa voidaankaan tunkea, voi mieleen tulla se miten <strong>Urho Kekkonen</strong> kelpasi presidentiksi vaikka teloitti ihmisiä. Asia nähtiin &quot;poikkeustilaksi&quot; jota ei tarvinnut läpikäydä ja josta ei tarvinnut rangaista. Olen ollut huomaavinani että maahanmuuttokriitikot vaalivat mielipiteenvapautta, mutta jos ei vaadi VOKeja suljettavaksi tai vastaavaa niin sitä esitetään ajatuksia jossa kansakuntaa uhkaava riski ei olekaan suvakin mielipide, vaan jotain josta tulee ja pitää rangaista. Eikä tähän puheeseen tule puuttumisia maahanmuuttokriittisten puolelta. Koska sehän nyt on irrelevanttia ja triviaalia. Kun kyse ei ole heistä ja vaan heistä itsestään...</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Melko usein korostetaan että maahanmuuttokritiikki tulisi erottaa rasismista ja syrjinnästä. Ja että täät eroa ei tunnisteta. Ja miten epäreilua ja mukasuvaitsevaista tämä kaikki on. Korostuksena on se, että ”suvakit” eivät ole asiallisia. Eivät salli kritiikkiä lainkaan. Syytös tai väite on yleinen. Ja ilmeisesti näin ”näin nämä asiat koetaan”. Riikka Slunga-Poutsalon relativismissa tämä on ikään kuin tosiasia, kieli joka luo todellisuutta.

Tässä kohden asiaa voidaan lähestyä monellakin tavalla. Ajattelin lähestyä asiaa luettelomuotoisesti. (Tosin listana lähtenyt ajatus jäsentyi matkan varrella erilaisiin kategorioihin.) Uskoisin että kaikki antamani selitykset toimivat jossain määrin. Yksikään ei sellaisenaan. Eri yksilöillä on varmasti eri painotuksia. Ja joku voi keksiä syitä lisääkin. Mutta ainakin näillä on jonkinlainen vaikutus.

Ryhmädynamiikka ; Koska ihmiset ovat sosiaalisia olentoja, on asiaa lähestyttävä psykologisella kulmalla.  On tunnettua, että ihmiset kokevat sisäryhmän (oman porukan) heterogeenisenä ja ulkoryhmän homogeenisempänä (out-group homogeneity effect). Oma ryhmä näyttäytyy kirjavampana ja vastapuoli muuttuu karrikatyyreiksi ja kliseiksi. Tämä on ymmärrettävää. Oma ryhmä tunnetaan helposti paremmin koska viihdymme samanhenkisessä seurassa. Dunbarin mukaan ihmisen mieli kykenee pitämään erillisinä tunnistettavina ja tunnettuina yksilöinä aika rajallisen määrän ihmisiä. Muut luokitellaan johonkin rooliin.
* Tätä kautta maahanmuuttokriitikko näkee ”suvakit” homogeenisena ryhmänä ja unohtaa esimerkiksi sen että kaikki heistä eivät suinkaan tartu lievään maahanmuuttokritiikkiin lainkaan.
* Toisaalta täsmälleen sama ryhmäytyminen ”suvakeilla” johtaa helposti siihen että kaikki maahanmuuttokriitikot karrikoituvat tarpeettomasti.

Näkyvyys ei ole samaa kuin jakauma. Kun katsotaan maahanmuuttoa ei tosiasiassa katsota useinkaan mielipiteiden jakaumaa vaan viestintää. Tässä mielessä syntyy vääristymä. Kaikilla ei ole samanlaista intoa ”toitottaa” asioitaan. Viestintä itsessään siirtää näkyvyyttä niin että keskiverron sijasta näemme keskivertoa aktiivisempaa porukkaa. Ja yksi syy aktivoitumiseen on intoilu asiasta. Mukana on myös tarpeettomasti intoilevia. Ja tämä on keskivertoa todennäköisemmin ”kahjoa porukkaa”. (Believe me, I am a blogger.)
* Näin ollen ”suvakit” näkevät yliedustuksen rasistista meuhkaamista. He vetävät tästä helposti päätelmiä siitä että kyseessä on laaja ja vakava ongelma. (En ole tälle itsekään immuuni. En ottanut maahanmuuttokritiikkiin mitään kantaa ennen kuin tulin kirjoittaneeksi puujalkavitsin Ilja Janitskinista. Koska hikipedian ylläpitäjänä nyt kirjoitan huonoa huumoria vain kaikesta. Sain tämän johdosta hakkausuhkauksen. Ja päättelin että jos noin pienestä tulee noin vakavaa, niin sitten minun on syy puuttua ongelmaan.)
* Toisaalta aktiiviset suvakit puuttuvat maltilliseen kritiikkiin koska hekin ovat todennäköisemmin aktivisteja. Ihmiset eivät yksinkertaisesti lue kommentteja joita ei ole kirjoitettu. Ja jos kaikkeen maahanmuuttokritiikkiin tulee vastaukseksi huutoa tämä varmasti koetaan siten että kukaan ”suvakki” ei ole kohtuullinen. (Tässä unohtuu se, että kaikki saa kritiikkiä nykyään. Se, että joka asiassa vastaan möykkää joku kertoo siitä että poliittinen korrektius on monin paikoin illuusio. Kritiikin kritiikki ei ole sensuuria myöskään. Ja tämä unohtuu aika helposti.)

Näkökulma itsessään on vääristynyt. Eli kysymys on jo siitä kuka lasketaan ja ketä ei lasketa ”suvakiksi”.
* Näyttää siltä että ”suvakiksi” lasketaan varsin vähällä. Olen käsittänyt että ”suvakkius” koskisi ennen kaikkea maahanmuuttoa. Mutta minua on luokiteltu ”suvakiksi” heti jos on pientäkään erimielisyyttä jossain asiassa hyvin monenkirjavasti. Esimerkiksi homojen avioliiton kannattaminen on suvakkiutta. Tämä viittaa siihen että kategoria halutaan lyödä tähän suuntaan hyvin pienestä. Näin ollen on jopa todennäköistä että suvakkikritiikissä sisäinen koheesio ja siihen pyrkiminen on vahva. On hyvin kyseenalaista voitko olla ”maahanmuuttokriitikko” ennen kuin sinulla on tosiasiassa aika lukkoonlyöty mielipiteistö hyvin monista eri aiheista.
* Vastaavaa ei ole näkynyt ”suvakkien” puolella. Olen esimerkiksi ajanut maahanmuuttokriittisiksi luokiteltavia näkemyksiä siitä miten rikoksen tehneiksi todistettuja pitäisi ajaa pois hyvinkin pienestä. Tämän johdosta minua ei ole tulkittu ”rasistiksi”. Toki tarpeettomaa leimaamista on tullut. Erityisesti islamkritiikki tuntuu herättävän intoilua. (Kohtelen islamia kuten kristinuskoakin.) Toisaalta maahanmuuttokriitikot eivät ole minua näiden mielipiteiden johdosta laskeneet maahanmuuttokriittisten joukkoon. Minua pidetään heidän parissaan liberaalihkona ja suvakkimaisena. Joka vihjaa siihen, että tässä on kyseessä jotain jonka kohdalla ”suvakit” ja ”maahanmuuttokriitikot” eroavat toisistaan. ”Suvakkien” nähdään puuttuvan maahanmuuttokritiikkiin joka on vain kritiikkiä lähinnä siksi että ilmeisesti vasta kun ”suvakit” puuttuvat asiaan. Tästä syntyy itseäänruokkiva kehä. Maahanmuuttokritiikki on sellaista johon suvakit reagoivat. Ja sitten suvakit tietenkin kritisoivat maahanmuuttokritiikkiä.

Kysymys voi olla myös vaikutuksista ja laajemmista ilmiöistä. Maahanmuuttokritiikissä ei ole kysymys siitä onko maahanmuuttokriittinen yksilö rasisti vaan edustaako hänen sanomisensa ja tekemisensä rasismia tai ajaako se rasistisuutta. Erot eivät ”suvakeille” ole vain retoriikkaa. (Ajatus on itselleni outo ;en yleensä erota ihmistä ja tekoa, ja ajatus ”synnin vihaamisesta ja syntisen rakastamisesta” tuntuu vieraalta ; Se voi koskea kuitenkin monia. Minä en ole kaikkeuden mitta.)
* Voidaan ajatella että maahanmuuttokriitikko on ns. ”hyödyllinen idiootti”. Tällöin he voivat olla vilpittömiä. Mutta taakse voidaan nähdä vaikka Putinin trollitehtaat, hybridisota ja muu vastaava. Jos nämä teoriat ottaa vakavasti niin sitten kysymys on kenties ”ihan vaan Suomen turvallisuudesta”. Maahanmuuttokriitikot voivat olla vilpittömästi ei-rasisteja mutta ajavat jotain asioita ja heitä ajetaan ajamaan jotain mitä eivät tarkoita. Maahanmuuttokriitikko vaan vetää tarpeettomasti asian itseensä.
* Toisaalta maltillisen maahanmuuttokritiikin voidaan nähdä olevan suojavyöhyke ääriliikehdinnälle. Tämä ongelma on relevantti hyvin usein. Ei ole tavatonta että esimerkiksi uskontokritiikissä siivotaan moite maton alle korostamalla ”maltillista enemmistöä”. Joka on tietenkin ”ihan erilaista”. Tämä voi olla tottakin. Merkittävää onkin se, että maahanmuuttokriitikoilla näyttää olevan erikoinen tapa. He bitchaavat kovasti siitä miten suvakit ärsyttävät heitä suunnattomasti kun heitä rinnastetaan rasisteihin. Mutta he eivät sitten puutu kriittisesti näihin rasisteihin. Rasistejen merkitystä vähätellään ja tapahtumia pidetään jonain joihin ei tarvitse puuttua. Tämä irrelevantisointi ja rasisteja vastaan hyökkäämättömyys herättää ihmetystä. Etenkin kun se yhdistyy siihen intoon millä kaikkeen ”suvakkiuteen” puututaan pienelläkin pieteetillä. Miksi rasisteja vastaan ei käydä jos ne eivät kerran edusta sitä omaa ryhmää? Itse näen että puskurivyöhykejärjestelmille on annettava nollatoleranssi. Joko järjestelmä muuttuu tai se ei ansaitse olla olemassa. Tässä mielessä olenkin korostanut että kysymys esimerkiksi katolisessa pedofiiliskandaalistossa ei ole se, että papeissa on pedofiileja. (Kaikissa on.) Mutta jos näistä ei tiedoteta ja kiinni jääneitä suojellaan ja pedofiliaan puuttumista pidetään pahana ja militanttina ateismina, niin sitten kysymys on jostain jota ei saa olla. Riippumatta siitä että pedofiileja olisi vaikka muutoin harvinaisen vähän. Tämmöisiä ei saa ollakaan!

Mitä ääriliikkeily ylipäätään tarkoittaa.
* Vaikuttaa että monesti ääriliikkeenä oloa kiistetään viittaamalla yleisyyteen. Eli jos jokin asia nähdään ja koetaan ”kansan tahtona” niin se tarkoittaa että se ei ole ääriliike. Tässä ei usein viitata edes tilastoihin. ”Kansan tahto” vaan tiedetään. Toisaalta yleisyys ei ole mikään argumentti näissä asioissa. Voidaan jopa nähdä että ongelmalliste näkemysten yleisyys on itsessään argumentti niiden rajoittamisen puolesta. Pelkkä yleisyys ei tee Pohjois-Korean tai islamististen teokratioiden mielipiteistöä terveeksi. Fasismi ja natsismi olivat nekin aikanaan suosittuja.
* Toisaalta mielipiteiden ja vaatimusten vahvuus ja reagoinnin vahvuus eivät ole sama asia. Olen itse asiassa hämmästellyt sitä miten maahanmuuttajia ärsyttää ”suvakit” niinkin vahvasti. Samat tyypit mekastavat ja huutelevat ja ovat kiukkuisia päivästä toiseen. Kinoja käydään pikkuasioitsa. Tätä ei nähdä osoituksena oman luonteen ja toiminnan ongelmista. Luultavasti siksi että omia mielipiteitä ei pidetä äärimmäisinä. Itsekin voin ymmärtää että jos pitää jotain ”Pekka ja Pätkä Neekereinä” –elokuvan näyttämistä asiallisena niin ei se mielipide ole mitenkään äärimmäinen. Mutta jos elokuvan sensuuria kieltävää tahoa pidetään ”kansanpetturina” niin tämä reagointitapa viittaa ylilyöntiin. Ja ylilyönteilyä voidaan pitää ääriliikkeilynä. Jos ylitulkintoja ja ”kännissä&läpällä” pulia tulee sarjatulella niin se vihjaa johonkin. Johonkin jota ei voi lakaista maton alle viitaten että sitä ollaan suututtu ja hermostuttu trivialiteeteista. (Pikemmin päinvastoin.)


Wiion lakien mukaan viestintä epäonnistuu aina.
* Omien tekstieni mukaan olen ollut huomaavinani että saan aika vahvoja reaktioita maahanmuuttokriittisiltä. Ja nämä tuntuvat olevan ”automaattisia”. Tietyt taikasanat synnyttävät tiettyjä reaktioita. Argumentaatiota ei jakseta lukea läpi. Tulkinnat ovat out of topic. Syytökset olkiukkoja. Syynä on luultavasti se, että harvalla ihmisellä on ns. ”riittävää akateemista lukutaitoa”. Syynä ei ole tyhmyys vaan harjaantuneisuus. Harvalla on kiinnostusta ja aikaa keskittyä filosofiasta länkyttämiseen tuhansia työtunteja; Ongelmanani onkin yleisön liiallinen arvostaminen. Yritän tarjota vain argumentaation, ja oletan että minun ei tarvitse antaa järkeä ja kärsivällisyyttäkin. Tämä on tietenkin viestintää koskeva virhe. Jokainen TL;DR –pahastuja on minulle lähinnä demonstraatio siitä että taas löytyi yksilö jonka järjen ja kärsivällisyyden olen yliarvioinut. Perusongelma ei ole tyhmyys vaan se, että teksti tulkitaan helposti ennakkoluulojen perusteella. Sisältöä ei jakseta käydä läpi ja ymmärtää. Ja siksi se tulkitaan viitteellisesti. Taakse voidaan nähdä vahvistusharha (confirmation bias) ; Suvakit oletetaan tietynlaiseksi ja sitten näitä mielipiteitä nähdään sielläkin missä niitä ei ole. Näin sekin joka ei ole äärimmäistä muuttuu sellaiseksi.
* Toisaalta ”suvakit” eivät ole vastaavasti tottuneet viestintään joka on kriittisten puolella koettu avoimeksi, rehelliseksi ja oikomattomaksi. Poliittinen epäkorrektius koskee usein sanavalintoja eikä sitä mitä sanotaan. Tämä retoriikka valitettavasti tuo mukanaan konnotaatioita. Niiden vuoksi sisältö tulkitaan raaemmaksi kuin mitä se onkaan. Kysymys on osittain kielenkäytön tottumuseroista. (Itse aiheutan järkytystä ja närkästystä. Milloin kiroilen banaalisti ja tämä koetaan epäkohteliaisuutena. Milloin egoilen sivistyssanoilla. Itse koen "vaan puhuvani”)
* Tunnistusongelma. On vaikeaa luoda kriteeristöjä joiden mukaan vilpitön maahanmuuttokriitikko voitaisiin erottaa rasistista. (Kukaan maahanmuuttokriitikko ei ole tälläistä kriteeristöä jaksanut esittää pyynnöstäkään.) Syy on osittain siinä että maahanmuuttokritiikki on jotain jota natsit teeskentelevät ja imitoivat. Vaikka maahanmuuttokriitikot olisivat täysin asiallisia, tämä lampaiden vaatteisiin pukeutuminen  johtaa helposti väärintulkintoihin. Tämä johtuu natsien onnistuneesta viestintäkikkailusta.

Aiheella on toki myös historiallinen taakka. Suomen 1918 sisällissota oli hyvin raaka. Siinä hävinneitä ja sotavankeja kohdeltiin molemmin puolin kauheasti. Ja tämän väännön taustarakenteet ovat kuljeskelleet kautta myöhemmän historian mukana. Jakolinjat ovat syviä ja helposti tulehtuneita. Kun kuuntelee James Hirvisaaren puheita siitä miten suvakit ovat "kansanpettureita" ja mitä heidän anaaliinsa voidaankaan tunkea, voi mieleen tulla se miten Urho Kekkonen kelpasi presidentiksi vaikka teloitti ihmisiä. Asia nähtiin "poikkeustilaksi" jota ei tarvinnut läpikäydä ja josta ei tarvinnut rangaista. Olen ollut huomaavinani että maahanmuuttokriitikot vaalivat mielipiteenvapautta, mutta jos ei vaadi VOKeja suljettavaksi tai vastaavaa niin sitä esitetään ajatuksia jossa kansakuntaa uhkaava riski ei olekaan suvakin mielipide, vaan jotain josta tulee ja pitää rangaista. Eikä tähän puheeseen tule puuttumisia maahanmuuttokriittisten puolelta. Koska sehän nyt on irrelevanttia ja triviaalia. Kun kyse ei ole heistä ja vaan heistä itsestään...

]]>
19 http://tuomogren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222865-miksi-suvakit-eivat-kesta-asiallista-ja-mietoa-maahanmuuttokritiikkia#comments Maahanmuuttokritiikki Mukasuvaitsevaisto Rasismi Suvaisevaisuus Fri, 16 Sep 2016 08:08:21 +0000 Tuomo Gren http://tuomogren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222865-miksi-suvakit-eivat-kesta-asiallista-ja-mietoa-maahanmuuttokritiikkia
Suomalainen ja ylpeä siitä http://tominaranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222576-suomalainen-ja-ylpea-siita <p>Hesari tarjosi mielenkiintoisen <a href="http://www.hs.fi/kulttuuri/a1473396444989">haastattelun kirjailija Jari Tervosta</a>. Yritin ohittaa tämän olankohautuksella mutta en pystynyt. En vain pystynyt. Tässä muutama kommentti.</p><p>Ensinnäkin Tervolla on tämä erikoinen päähänpinttymä, että jos kritisoi maahanmuuttoa, on rasisti. Ei. Se ei tee ihmisestä rasistia, jos hänen mielestään maahanmuutosta tulee voida keskustella avoimesti. Merkittävä osa suomalaisista on sitä mieltä, että Suomella ei ole varaa auttaa rajattomasti maahantulijoita, ja Suomen vetovoimatekijöitä maahantulijoiden keskuudessa on rajoitettava. Suomi voi aivan hyvin kiristää turvapaikkaan liittyviä säännöksiä, kunhan se tehdään kansainvälisten sopimusten rajoissa. Moni ei edes tiedä, mitä turvapaikalla tarkoitetaan. On eri asia, saako oleskeluluvan turvapaikan vai toissijaisen suojelun nimissä. <a href="http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta">16.5.2016 lähtien</a> Suomi ei enää ole antanut oleskelulupaa humanitäärisen suojelun perusteella. Ja kaikki nämä muutokset on tehty kansainvälisten sopimusten puitteissa.</p><p>Kun vielä otetaan huomioon, että merkittävä osa näistä turvapaikanhakijoista on ollut niitä vahvimpia ja rikkaimpia, joilla on ollut varaa maksaa ihmissalakuljettajille lähtömaan usean vuoden palkan verran, ei maahanmuuton kritisoiminen ja siitä keskusteleminen tosiaankaan ole rasismia. Voisi jopa sanoa päinvastaista.</p><p>Tietenkin ihmiset ovat tasavertaisia, mutta se ei tarkoita sitä että Suomella olisi taikaseinä josta pystytään auttamaan tulijoita määrättömästi. Meillä kun on tämä omakin kansa, josta pitää pitää huoli. Tekeekö tämä ajatusmalli ihmisestä rasistin? Mielestäni ei. Tulijan ihonvärillä ei ole eikä saa olla mitään merkitystä.</p><p>Palatakseni Hesarin haastatteluun, Tervo pääsi taas julistamaan vanhaa sanomaansa, miten muka &quot;vokkien ainoat rikolliset teot ovat suomalaisten tekemät polttopulloiskut&quot;. Tämän tosin kumottiin vasta viimeiksi tällä viikolla, kun <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016090722277015_uu.shtml">kerrottiin</a> että &quot;keskuksissa on edelleen paljon poliisitehtäviä&quot;. Nämä tehtävät liittyvät ihan asukkien keskinäisten kahnausten selvittämiseen. Polttopulloiskuja ei ole viime aikoina ollut.</p><p>Minusta on Tervon sanoin &quot;vittumaista&quot;, kun yhteisillä rahoilla ollaan valmiita auttamaan määrättömästi. Yhteisillä rahoilla on helppo olla hyväntekijä. Sehän ei ole omasta pussista pois. Ainakaan heti.</p><p>Lopuksi: jotenkin on erikoista, että joillain suomalaisilla on merkillinen tarve moittia omaa kansaa. Mitä sitten, jos meistä hiljaiset hetket eivät ole noloja? Mitä sitten jos meistä on hyvä pitää oma &quot;reviiri&quot; jutellessa? Mitä sitten? Tekeekö se meistä jotenkin huonompia?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hesari tarjosi mielenkiintoisen haastattelun kirjailija Jari Tervosta. Yritin ohittaa tämän olankohautuksella mutta en pystynyt. En vain pystynyt. Tässä muutama kommentti.

Ensinnäkin Tervolla on tämä erikoinen päähänpinttymä, että jos kritisoi maahanmuuttoa, on rasisti. Ei. Se ei tee ihmisestä rasistia, jos hänen mielestään maahanmuutosta tulee voida keskustella avoimesti. Merkittävä osa suomalaisista on sitä mieltä, että Suomella ei ole varaa auttaa rajattomasti maahantulijoita, ja Suomen vetovoimatekijöitä maahantulijoiden keskuudessa on rajoitettava. Suomi voi aivan hyvin kiristää turvapaikkaan liittyviä säännöksiä, kunhan se tehdään kansainvälisten sopimusten rajoissa. Moni ei edes tiedä, mitä turvapaikalla tarkoitetaan. On eri asia, saako oleskeluluvan turvapaikan vai toissijaisen suojelun nimissä. 16.5.2016 lähtien Suomi ei enää ole antanut oleskelulupaa humanitäärisen suojelun perusteella. Ja kaikki nämä muutokset on tehty kansainvälisten sopimusten puitteissa.

Kun vielä otetaan huomioon, että merkittävä osa näistä turvapaikanhakijoista on ollut niitä vahvimpia ja rikkaimpia, joilla on ollut varaa maksaa ihmissalakuljettajille lähtömaan usean vuoden palkan verran, ei maahanmuuton kritisoiminen ja siitä keskusteleminen tosiaankaan ole rasismia. Voisi jopa sanoa päinvastaista.

Tietenkin ihmiset ovat tasavertaisia, mutta se ei tarkoita sitä että Suomella olisi taikaseinä josta pystytään auttamaan tulijoita määrättömästi. Meillä kun on tämä omakin kansa, josta pitää pitää huoli. Tekeekö tämä ajatusmalli ihmisestä rasistin? Mielestäni ei. Tulijan ihonvärillä ei ole eikä saa olla mitään merkitystä.

Palatakseni Hesarin haastatteluun, Tervo pääsi taas julistamaan vanhaa sanomaansa, miten muka "vokkien ainoat rikolliset teot ovat suomalaisten tekemät polttopulloiskut". Tämän tosin kumottiin vasta viimeiksi tällä viikolla, kun kerrottiin että "keskuksissa on edelleen paljon poliisitehtäviä". Nämä tehtävät liittyvät ihan asukkien keskinäisten kahnausten selvittämiseen. Polttopulloiskuja ei ole viime aikoina ollut.

Minusta on Tervon sanoin "vittumaista", kun yhteisillä rahoilla ollaan valmiita auttamaan määrättömästi. Yhteisillä rahoilla on helppo olla hyväntekijä. Sehän ei ole omasta pussista pois. Ainakaan heti.

Lopuksi: jotenkin on erikoista, että joillain suomalaisilla on merkillinen tarve moittia omaa kansaa. Mitä sitten, jos meistä hiljaiset hetket eivät ole noloja? Mitä sitten jos meistä on hyvä pitää oma "reviiri" jutellessa? Mitä sitten? Tekeekö se meistä jotenkin huonompia?

]]>
7 http://tominaranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222576-suomalainen-ja-ylpea-siita#comments Jari Tervo Maahanmuutto Maahanmuuttokritiikki Rasismi Sat, 10 Sep 2016 06:15:01 +0000 Tomi Näränen http://tominaranen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222576-suomalainen-ja-ylpea-siita
Rasismi, rasismikortti ja moraali http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220568-rasismi-rasismikortti-ja-moraali <p><strong>Perustelemattomista rasismisyytöksistä on tullut suvaitsevaistolle maan tapa. Kansanedustajia myöten etenkin Perussuomalaisia syytetään rasismista, mutta on hyvin tavallista jättää yksilöimättä syy tarkkaan. </strong></p><p>&nbsp;</p><p>Syytöksiä ei yksilöidä, koska ei osata. On vain tunne, jonka voimalla syyttäjä reagoi. Hän itse haluaa kantansa mukaan &#39;rakentavaa&#39; keskustelua, jolla tarkoittanee jonkinlaista akateemisen tyyntä tunteetonta keskustelua. Samalla häneltä jää huomaamatta oma tunteellinen reaktio. Oma tunne on sallittu, mutta toisen ei. Tämä taas johtuu siitä, että toinen syyttää jotain muuta kuin omaa etnistä tai uskonnollista ryhmäänsä. Poikkeuksena <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hegemonia">hegemonisessa </a>asemassa olevaa etnistä tai uskonnollista ryhmää voi syyttää ja joskus jopa solvata.</p><p>&nbsp;</p><p>Edellä mainittua kaksoisstandardia ei rasistikorttia heilutteleva luultavasti tunnusta kysyttäessä vaan kaikki rasismi on kiellettyä. Periaate kuitenkin voi lahota käsiin, kun se joutuu arjen koettelemaksi. Siinä päästään ison asian ytimeen: moraaliin ja moraaliseen kestävyyteen.</p><p>&nbsp;</p><p>Sivusta on helppo huudella ideologisia teoreettisia viisauksia. Ketään ei saa tappaa ja sen sellaista. Monet periaatteet - kuten länsimaiset arvot - ovat sinällään hyviä ja monille meille selviä tai ainakin tuttuja. Tavallisen ihmisen ei tarvitse pohtia omia länsimaisia arvojaan. Joissain ammateissa niin voidaan joutua kuitenkin tekemään, kuten lääkärien, palomiesten ja sotilaiden työssä. Kun esimerkiksi puntarissa onkin kaksi ihmishenkeä, joista vain toinen voidaan pelastaa, eivät yksinkertaiset periaatteet enää riitä. Joudutaan raadollisten päätösten eteen. Niitä päätöksiä tehneet ymmärtävät taviksia syvemmin, mitä ihmisen elämän arvostukseen liittyy.</p><p>&nbsp;</p><p>Tavis, joka ei ole joutunut raakoja päätöksiä tekemään tai ihan vain pohtimaan mahdollisia sellaisia, ei helposti ymmärräkään niitä. Näin on rasistikortinkin kanssa. On jo ilmiselväksi käynyt, että suvaitsevaistossa on monia, jotka eivät suostu pohtimaan maahanmuuttoa ja islamisaatiota syvemmin. Heille vain altruistinen auttaminen on tärkeää. Asennetta korostaa antirasistisuuden hyveen aikaan saama positiivinen syrjintä: etenkin toisen kulttuurin edustajia pitää auttaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Näille ihmisille on mahdotonta selvittää, että toisille kumartaminen voi olla toisille pyllistämistä. Velkaantuva valtio ei voi nyt eikä pitkässä juoksussa auttaa edes omiaan, joten miten muitakaan. He eivät ole vastuussa valtion taloudesta saati kiinnostuneita, joten sillä ei ole väliä, autettava on. Käsittämättömältä heistä taitaa tuntua, että kehuttu ja mallikelpoinen maa ei voisi auttaa. Hienot talot ja systeemit samaistetaan valtion kassaan. Jos toinen on hyvässä kunnossa, molemmat ovat hyviä. Myös oma ja ystävien talous taidetaan samaistaa Suomeen. Kun omalla piirillä menee hyvin, Suomella menee.</p><p>&nbsp;</p><p>Monet suvaitsevaiset eivät heikon yleistietonsa takia taida ymmärtää, että kulttuureilla on myös riitoja aiheuttavia eroja. Niinpä vanhoillinen homovastainen islam on saanut suurimmat tukijansa suurimmista vihollisistaan: liberaalista homomyönteisestä vihervasemmistosta. Antirasistisuuden lisäksi tälle epäpyhälle toispuoleiselle liitolle on todettu yhdeksi syyksi molempien aivan ilmeinen kapitalismikritiikki. Heikot tiedot kulttuureista mahdollistavat hyväuskoisuuden. Ihminen on luontaisesti taipuvainen olettamaan muiden olevan hänen itsensä kaltaisia. Niinpä liberaali lähtökohtaisesti uskoo muidenkin olevan liberaaleja, kaikkialla. Jos joku oikeanlainen henkilö puolestaan pyytää apua, sitä innolla annetaan pyyntöä kyseenalaistamatta.</p><p>&nbsp;</p><p>Näin ollen altruismi, antirasismi, vastuuvapaus/sivullisuus, sinisilmäisyys ja heikko yleistietämys ajavat suvaitsevaisen ajatuksissaan uskomaan mustavalkoisiin ja pinnallisiin arvoihin. Niinpä tällainen keskustelu voisi olla mahdollinen:</p><p>- Kaikkia on autettava.</p><p>- Mutta jos ei voi?</p><p>- Olet rasisti! Kaikkia on autettava.</p><p>&nbsp;</p><p>Moraali voi kestää paremmin, jos kantaja ymmärtää mitä se tarkoittaa milloinkin. Jokainen kykenee auttamaan, jos oma etu ei kärsi tai apu tuo vaivaa saati haittaa. Muussa tapauksessa alkavat auttajien rivit harveta. Vasta silloin veri punnitaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Maahanmuutto on ongelmana monimutkaisempi: apu toiselle voi johtaa moniin kolmansien ihmisten ongelmiin nyt ja myöhemmin. Niitä ei kyetä peruskoulutason moraalilla ja yleistiedolla ratkomaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perustelemattomista rasismisyytöksistä on tullut suvaitsevaistolle maan tapa. Kansanedustajia myöten etenkin Perussuomalaisia syytetään rasismista, mutta on hyvin tavallista jättää yksilöimättä syy tarkkaan.

 

Syytöksiä ei yksilöidä, koska ei osata. On vain tunne, jonka voimalla syyttäjä reagoi. Hän itse haluaa kantansa mukaan 'rakentavaa' keskustelua, jolla tarkoittanee jonkinlaista akateemisen tyyntä tunteetonta keskustelua. Samalla häneltä jää huomaamatta oma tunteellinen reaktio. Oma tunne on sallittu, mutta toisen ei. Tämä taas johtuu siitä, että toinen syyttää jotain muuta kuin omaa etnistä tai uskonnollista ryhmäänsä. Poikkeuksena hegemonisessa asemassa olevaa etnistä tai uskonnollista ryhmää voi syyttää ja joskus jopa solvata.

 

Edellä mainittua kaksoisstandardia ei rasistikorttia heilutteleva luultavasti tunnusta kysyttäessä vaan kaikki rasismi on kiellettyä. Periaate kuitenkin voi lahota käsiin, kun se joutuu arjen koettelemaksi. Siinä päästään ison asian ytimeen: moraaliin ja moraaliseen kestävyyteen.

 

Sivusta on helppo huudella ideologisia teoreettisia viisauksia. Ketään ei saa tappaa ja sen sellaista. Monet periaatteet - kuten länsimaiset arvot - ovat sinällään hyviä ja monille meille selviä tai ainakin tuttuja. Tavallisen ihmisen ei tarvitse pohtia omia länsimaisia arvojaan. Joissain ammateissa niin voidaan joutua kuitenkin tekemään, kuten lääkärien, palomiesten ja sotilaiden työssä. Kun esimerkiksi puntarissa onkin kaksi ihmishenkeä, joista vain toinen voidaan pelastaa, eivät yksinkertaiset periaatteet enää riitä. Joudutaan raadollisten päätösten eteen. Niitä päätöksiä tehneet ymmärtävät taviksia syvemmin, mitä ihmisen elämän arvostukseen liittyy.

 

Tavis, joka ei ole joutunut raakoja päätöksiä tekemään tai ihan vain pohtimaan mahdollisia sellaisia, ei helposti ymmärräkään niitä. Näin on rasistikortinkin kanssa. On jo ilmiselväksi käynyt, että suvaitsevaistossa on monia, jotka eivät suostu pohtimaan maahanmuuttoa ja islamisaatiota syvemmin. Heille vain altruistinen auttaminen on tärkeää. Asennetta korostaa antirasistisuuden hyveen aikaan saama positiivinen syrjintä: etenkin toisen kulttuurin edustajia pitää auttaa.

 

Näille ihmisille on mahdotonta selvittää, että toisille kumartaminen voi olla toisille pyllistämistä. Velkaantuva valtio ei voi nyt eikä pitkässä juoksussa auttaa edes omiaan, joten miten muitakaan. He eivät ole vastuussa valtion taloudesta saati kiinnostuneita, joten sillä ei ole väliä, autettava on. Käsittämättömältä heistä taitaa tuntua, että kehuttu ja mallikelpoinen maa ei voisi auttaa. Hienot talot ja systeemit samaistetaan valtion kassaan. Jos toinen on hyvässä kunnossa, molemmat ovat hyviä. Myös oma ja ystävien talous taidetaan samaistaa Suomeen. Kun omalla piirillä menee hyvin, Suomella menee.

 

Monet suvaitsevaiset eivät heikon yleistietonsa takia taida ymmärtää, että kulttuureilla on myös riitoja aiheuttavia eroja. Niinpä vanhoillinen homovastainen islam on saanut suurimmat tukijansa suurimmista vihollisistaan: liberaalista homomyönteisestä vihervasemmistosta. Antirasistisuuden lisäksi tälle epäpyhälle toispuoleiselle liitolle on todettu yhdeksi syyksi molempien aivan ilmeinen kapitalismikritiikki. Heikot tiedot kulttuureista mahdollistavat hyväuskoisuuden. Ihminen on luontaisesti taipuvainen olettamaan muiden olevan hänen itsensä kaltaisia. Niinpä liberaali lähtökohtaisesti uskoo muidenkin olevan liberaaleja, kaikkialla. Jos joku oikeanlainen henkilö puolestaan pyytää apua, sitä innolla annetaan pyyntöä kyseenalaistamatta.

 

Näin ollen altruismi, antirasismi, vastuuvapaus/sivullisuus, sinisilmäisyys ja heikko yleistietämys ajavat suvaitsevaisen ajatuksissaan uskomaan mustavalkoisiin ja pinnallisiin arvoihin. Niinpä tällainen keskustelu voisi olla mahdollinen:

- Kaikkia on autettava.

- Mutta jos ei voi?

- Olet rasisti! Kaikkia on autettava.

 

Moraali voi kestää paremmin, jos kantaja ymmärtää mitä se tarkoittaa milloinkin. Jokainen kykenee auttamaan, jos oma etu ei kärsi tai apu tuo vaivaa saati haittaa. Muussa tapauksessa alkavat auttajien rivit harveta. Vasta silloin veri punnitaan.

 

Maahanmuutto on ongelmana monimutkaisempi: apu toiselle voi johtaa moniin kolmansien ihmisten ongelmiin nyt ja myöhemmin. Niitä ei kyetä peruskoulutason moraalilla ja yleistiedolla ratkomaan.

]]>
111 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220568-rasismi-rasismikortti-ja-moraali#comments Maahanmuuttokeskustelu Maahanmuuttokritiikki Moraali Rasismi Suvaitsevaisto Sat, 30 Jul 2016 06:25:00 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220568-rasismi-rasismikortti-ja-moraali
Kaikkonen, Zyskowicz, Parkkonen ja Tynkkynen sotasilla http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220567-kaikkonen-zyskowicz-parkkonen-ja-tynkkynen <p><strong>On se hassua. Sama kirjoitus, mutta aivan eri tulkinnat. <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/a1469504836510">Kaikkonen </a>ja <a href="http://www.hs.fi/politiikka/a1469414224674">Zyskowicz </a>pitivät Tynkkysen tuoretta <a href="https://www.facebook.com/sebastian.tynkkynen/posts/1073979526020252">fb-kirjoitusta</a> rasistisena. Ei se ollut. </strong></p><p>&nbsp;</p><p>Ben Z nosti kirjoituksesta esiin seuraavat virkkeet: &rsquo;islam pitää kitkeä Suomesta pois&rsquo; ja &rsquo;kaikki vaan nopeasti ulos&rsquo;. Saman varmaankin teki Kaikkonen, joka keskustamaisesti tyytyi epämääräisyyksiin. Itse huomioin kirjoituksessa ehkä juuri kohun saattelemana nämä:</p><p>&quot;voimme pistää palautusautomaatin pyörimään täydellä teholla ja tyhjentää Suomen niistä<strong> ihmisistä, joilla ei ole syytä oleskella </strong>maassamme.&quot;</p><p>Tynkkynen toteaa vääräuskoisten tappamisesta, että: &quot;kaikki muslimit eivät noudata profeettansa oppeja, eivät tietenkään.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>&quot;Kaikki vaan nopeasti ulos&quot; oli todettu yhteydessä, jossa puhuttiin turvapaikanhakijoista, joilla ei ole syytä oleskella maassamme. Ben oveluuttaan tai hölmöyttään irrotti lauseen asiayhteydestään. Tietyn aatesuunnan toimittajille tämä on heinäkuussa puhdasta kultaa. <strong>Heinäkuun ankka.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Tynkkynen aloitti kirjoituksensa vaatimalla islamin kitkemistä Suomesta. Tärkeää on huomata, että Tynkkynen puhui islamista, ei muslimeista. Siinä ammuttiin kiistämättä kyllä kovilla, eikä realistinen toteuttaminen olekaan mahdollista länsimaassa. Jos vaatimuksena olisi ollut kitkeä islamismi tai ääri-islam, tilanne olisi toinen. Lauseessa kajastaa minulle tahto maallistaa tai jopa käännyttää Suomen muslimit. Näin varsinkin, kun ottaa huomioon kirjoituksen muun sisällön: vain syyttä oleskelevat maasta pois. Valtaenemmistön maallistaminen on niin Suomen kuin muslimienkin etu, mutta miten radikaalisuus laimennetaan?</p><p>&nbsp;</p><p>Suvaitsevaisto usein korostaa rasistikorttiensa heiluttelun lomassa toivovansa avointa ja kriittistäkin keskustelua. Näyttää kuitenkin siltä, että polku sallitulle keskustelulle on hyvin kapea ja sumuinen. Minusta tuntuu, ettei se näytä sallivan sitä, että syytetään avoimesti jonkin etnisen tai uskonnollisen ryhmän edustajien tehtailevan rikoksia. Tai että syytetään uskonnon yllyttävän rikoksiin. Tätä korostaa Tynkkysen tapauksessa se, että hänen kirjoituksensa oli pitkälti varsin rauhallinen: toimenpide-ehdotuksia ja kuvailua islamisoitumisesta. Kaikki se ohitettiin ja punasilmäiset lukijat näkivät vain &quot;kaikki ulos&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>Laaja rakentava keskustelu maahanmuutosta ei siten ole, eikä tule olemaan mahdollista. Hersyvää ilmiössä on, että syypäitä ovat rakentavaa keskustelua vaativat suvaitsevaiset itse. Näin se on aina mennyt. Aktiivinen keskustelu alkoi syksyllä 2008 ja nyt kahdeksan vuotta myöhemmin ei näkyvimmillä keskustelun lohkoilla olla oikeastaan päästy mihinkään, kuten esimerkki yllä toi esiin. Jossain keskustelu kyllä kehittyy, kun maahanmuuttokriitikot löytävät yhä uusia argumentteja, mutta ne eivät leviä laajalle. Vaikka arvostettu ulkomainen media julkaisisi mielenkiintoisen kriittisen artikkelin, ei sitä suurella todennäköisyydellä julkaistaisi Suomessa. Kiire ja aatteen vastaisuus taitavat olla suurimmat syyt.</p><p>&nbsp;</p><p>Samaan aikaan toisaalla Iltalehden Tommi Parkkonen kantoi <a href="https://twitter.com/search?q=analfabeetteja%20imbesillej%C3%A4&amp;src=typd">Twitterissä </a>kortensa kekoon keskustelun tason nostamiseksi:</p><p><em>&quot;persut ovat analfabeetteja imbesillejä, jotka sikiävät sekkujensa kanssa. <a class="twitter-hashtag pretty-link js-nav" dir="ltr" href="https://twitter.com/hashtag/eipid%C3%A4ollaherkk%C3%A4hipi%C3%A4inen?src=hash">#<strong>eipidäollaherkkähipiäinen&quot;</strong></a></em></p><p>&nbsp;</p><p>Hymyilyttää. Toimittaja väittää muita analfabeeteiksi ja itse kirjoittaa &quot;s<strong>ek</strong>kujensa&quot;. En lähde mukaan ja vaihda persut sanan paikalle toimittajat, mutta ajatuksena se hykerryttää. Onnittelut Tommille! Onnistuit osoittamaan ammattikuntasi arvostukselle silmissäni uuden paikan. Kerro lisää näistä ajatuksistasi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On se hassua. Sama kirjoitus, mutta aivan eri tulkinnat. Kaikkonen ja Zyskowicz pitivät Tynkkysen tuoretta fb-kirjoitusta rasistisena. Ei se ollut.

 

Ben Z nosti kirjoituksesta esiin seuraavat virkkeet: ’islam pitää kitkeä Suomesta pois’ ja ’kaikki vaan nopeasti ulos’. Saman varmaankin teki Kaikkonen, joka keskustamaisesti tyytyi epämääräisyyksiin. Itse huomioin kirjoituksessa ehkä juuri kohun saattelemana nämä:

"voimme pistää palautusautomaatin pyörimään täydellä teholla ja tyhjentää Suomen niistä ihmisistä, joilla ei ole syytä oleskella maassamme."

Tynkkynen toteaa vääräuskoisten tappamisesta, että: "kaikki muslimit eivät noudata profeettansa oppeja, eivät tietenkään."

 

"Kaikki vaan nopeasti ulos" oli todettu yhteydessä, jossa puhuttiin turvapaikanhakijoista, joilla ei ole syytä oleskella maassamme. Ben oveluuttaan tai hölmöyttään irrotti lauseen asiayhteydestään. Tietyn aatesuunnan toimittajille tämä on heinäkuussa puhdasta kultaa. Heinäkuun ankka.

 

Tynkkynen aloitti kirjoituksensa vaatimalla islamin kitkemistä Suomesta. Tärkeää on huomata, että Tynkkynen puhui islamista, ei muslimeista. Siinä ammuttiin kiistämättä kyllä kovilla, eikä realistinen toteuttaminen olekaan mahdollista länsimaassa. Jos vaatimuksena olisi ollut kitkeä islamismi tai ääri-islam, tilanne olisi toinen. Lauseessa kajastaa minulle tahto maallistaa tai jopa käännyttää Suomen muslimit. Näin varsinkin, kun ottaa huomioon kirjoituksen muun sisällön: vain syyttä oleskelevat maasta pois. Valtaenemmistön maallistaminen on niin Suomen kuin muslimienkin etu, mutta miten radikaalisuus laimennetaan?

 

Suvaitsevaisto usein korostaa rasistikorttiensa heiluttelun lomassa toivovansa avointa ja kriittistäkin keskustelua. Näyttää kuitenkin siltä, että polku sallitulle keskustelulle on hyvin kapea ja sumuinen. Minusta tuntuu, ettei se näytä sallivan sitä, että syytetään avoimesti jonkin etnisen tai uskonnollisen ryhmän edustajien tehtailevan rikoksia. Tai että syytetään uskonnon yllyttävän rikoksiin. Tätä korostaa Tynkkysen tapauksessa se, että hänen kirjoituksensa oli pitkälti varsin rauhallinen: toimenpide-ehdotuksia ja kuvailua islamisoitumisesta. Kaikki se ohitettiin ja punasilmäiset lukijat näkivät vain "kaikki ulos".

 

Laaja rakentava keskustelu maahanmuutosta ei siten ole, eikä tule olemaan mahdollista. Hersyvää ilmiössä on, että syypäitä ovat rakentavaa keskustelua vaativat suvaitsevaiset itse. Näin se on aina mennyt. Aktiivinen keskustelu alkoi syksyllä 2008 ja nyt kahdeksan vuotta myöhemmin ei näkyvimmillä keskustelun lohkoilla olla oikeastaan päästy mihinkään, kuten esimerkki yllä toi esiin. Jossain keskustelu kyllä kehittyy, kun maahanmuuttokriitikot löytävät yhä uusia argumentteja, mutta ne eivät leviä laajalle. Vaikka arvostettu ulkomainen media julkaisisi mielenkiintoisen kriittisen artikkelin, ei sitä suurella todennäköisyydellä julkaistaisi Suomessa. Kiire ja aatteen vastaisuus taitavat olla suurimmat syyt.

 

Samaan aikaan toisaalla Iltalehden Tommi Parkkonen kantoi Twitterissä kortensa kekoon keskustelun tason nostamiseksi:

"persut ovat analfabeetteja imbesillejä, jotka sikiävät sekkujensa kanssa.

 

Hymyilyttää. Toimittaja väittää muita analfabeeteiksi ja itse kirjoittaa "sekkujensa". En lähde mukaan ja vaihda persut sanan paikalle toimittajat, mutta ajatuksena se hykerryttää. Onnittelut Tommille! Onnistuit osoittamaan ammattikuntasi arvostukselle silmissäni uuden paikan. Kerro lisää näistä ajatuksistasi.

]]>
2 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220567-kaikkonen-zyskowicz-parkkonen-ja-tynkkynen#comments Islamismi Maahanmuuttokritiikki Mediakritiikki Rasismi Sebastian Tynkkynen Fri, 29 Jul 2016 05:01:00 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220567-kaikkonen-zyskowicz-parkkonen-ja-tynkkynen