Humanitaarinen maahanmuutto http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/139377/all Thu, 21 Jun 2018 21:22:52 +0300 fi Kyllä, sisäministeri: Turvapaikkajärjestelmästä kiintiöpakolaisuuteen! http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257259-kylla-sisaministeri-turvapaikkajarjestelmasta-kiintiopakolaisuuteen <p>Euroopassa käydään nyt kiivaita ja vaikeita keskusteluita ja neuvotteluita maanosan humanitaarisen maahanmuuton järjestämisestä tulevaisuudessa. Itse olen sitä mieltä, että kestävin ja kustannustehokkain pohja luodaan siten, että turvapaikkajärjestelmästä luovutaan vihdoin kokonaan. Se ei enää ole vastannut alkuperäistä tarkoitustaan, eikä palaa alkuperäiseen tarkoitukseensa myöskään silloin, jos turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelykeskukset vain siirretään EU:n ulkopuolelle. Ne tulevat edelleen kuormittumaan hallitsemattomasta paremman elämän toivossa tulevasta väestöstä Afrikasta ja muualta. Kuten olemme Välimerellä nähneet, ihminen on myös paremman elämän toivossa valmis uhmaamaan kuolemaa, eikä vain henkensä hädässä. Erityisesti nuorille miehille on tyypillistä suurien riskien ottaminen.</p><p>Sisäministeri Mykkäsen ehdotus, että siirryttäisiin kokonaan kiintiöpakolaisuuteen on kannatettava. Hän ehdotti EU:n pakolaiskiintiön kymmenkertaistamista. Saattaa ensalkuun kuulostaa hurjalta, mutta väkimäärään suhteutettuna tuo 250 000:en kiintiöpakolaisen jakaminen EU-maiden kesken tarkoittaisi Suomelle 2 500 kiintiöpakolaista. Mikä parasta, perheenyhdistämisruliansseja ei myöskään tarvitsisi enää pyörittää, kun pakolaiset otettaisiin perhekunnittain. Kiintiöpakolaisten päälle ei tulisi enää perheenyhdistettäviä, jotka moninkertaistaisivat tulijamäärän.</p><p>Kiintiöpakolaisissa painotus ei olisi enää miehissä. Voisimme myös valita kaiketi, miltä leireiltä pakolaisia otettaisiin, jolloin Suomen suomalialaistuminen ei enää jatkuisi nykyiseen malliin. Kyllä lähes 30 vuoden virta Somaliasta olisi saanut olla jo aikaa sitten tiensä päässä. Pakolaisjärjestelmää ei ole tarkoitettu pysyväksi väyläksi maahanmuutolle maasta toiseen.</p><p>Toki pienen osuuden ihmisistä ottaminen pakolaisleireiltä ja heihin panostaminen siten, että samalla rahalla voitaisiin auttaa monikymmenkertaista määrää pakolaisleireillä on itsessään aika huonoa politiikkaa. Sitä voi perustella humaanisuudella ainoastaan oikeastaan silloin, jos se kytketään osaksi kehitysyhteistyötä. Silloin kiintiöpakolaiset koulutetaan tehokkaasti Suomessa ja heillä olisi velvollisuus palata kotimaihinsa, kun jälleenrakennus alkaa - elleivät ole muodostaneet perhesiteitä tänne tai asuneet täällä 10-15 vuotta, jolloin voi olettaa olevan jo vaikeampaa palata takaisin. Palaaville myönnettäisiin kuitenkin viisumi Suomeen helposti, jos haluaisivat täällä vielä myöhemmin vierailla.</p><p>Jos 2 500 kuulostaa edelleen liian paljolta, niin tuskinpa tuosta määrästä ja kymmenkertaistamisesta tehtäisiin mitään pysyvää, vaikeasti muutettavaa sopimusta. Määrä kun on täysin mielivaltainen lopulta ja toisaalta pakolaismäärät vaihtelevat. Tärkeintä olisi, että pääsisimme sekä vastaanottaville maille, että turvapaikanhakijoille stressaavasta ja kustannustehottomasta järjestelmästä eroon ja jäljelle jäisi enää yksinkertainen kiintiöpakolaisjärjestelmä.</p><p>Yksittäisille poliittisille pakolaisille on lisäksi järjestettävä oma ohituskaistansa Eurooppaan pääsemiseksi nopeasti - heitä vartenhan turvapaikkajärjestelmä on alun perin viritetty. Sotaa ja vainoa pakenevien olisi jatkossa kaikkialla maailmassa paettava lähimpiin turvallisiin maihin ja kaikki muut maailman maat olisivat velvollisia auttamaan taloudellisesti ja muutenkin vastaanottavia maita ennalta sovituin pelisäännöin.</p><p>Maailman kestävän kehityksen kannalta tärkeintä on jatkossa ohjata valtaosa auttamisvaroista kriisinhallintaan, joka viritetään toimimaan tehokkaasti ja ennakoivasti, pakolaisleirien ihmisten auttamiseen, sekä tarkoin harkittuun kehitysyhteistyöhön, jossa kumppanimaiden hallitukset velvoitetaan harjoittamaan aktiivista ja tehokasta väestöpolitiikkaa erityisesti Afrikassa, jota uhkaa väestöräjähdys ja sitä myöten ihmisarvon paha tallautuminen.</p><p>Nyt, kun Euroopassa saattaa olla poikkeuksellinen tilanne vaikuttaa koko maanosassa harjoitettavaan maahanmuuttopolitiikkaan, ei pieni askel riitä - on edistyttävä vihdoin kimmoisalla jättiloikalla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopassa käydään nyt kiivaita ja vaikeita keskusteluita ja neuvotteluita maanosan humanitaarisen maahanmuuton järjestämisestä tulevaisuudessa. Itse olen sitä mieltä, että kestävin ja kustannustehokkain pohja luodaan siten, että turvapaikkajärjestelmästä luovutaan vihdoin kokonaan. Se ei enää ole vastannut alkuperäistä tarkoitustaan, eikä palaa alkuperäiseen tarkoitukseensa myöskään silloin, jos turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelykeskukset vain siirretään EU:n ulkopuolelle. Ne tulevat edelleen kuormittumaan hallitsemattomasta paremman elämän toivossa tulevasta väestöstä Afrikasta ja muualta. Kuten olemme Välimerellä nähneet, ihminen on myös paremman elämän toivossa valmis uhmaamaan kuolemaa, eikä vain henkensä hädässä. Erityisesti nuorille miehille on tyypillistä suurien riskien ottaminen.

Sisäministeri Mykkäsen ehdotus, että siirryttäisiin kokonaan kiintiöpakolaisuuteen on kannatettava. Hän ehdotti EU:n pakolaiskiintiön kymmenkertaistamista. Saattaa ensalkuun kuulostaa hurjalta, mutta väkimäärään suhteutettuna tuo 250 000:en kiintiöpakolaisen jakaminen EU-maiden kesken tarkoittaisi Suomelle 2 500 kiintiöpakolaista. Mikä parasta, perheenyhdistämisruliansseja ei myöskään tarvitsisi enää pyörittää, kun pakolaiset otettaisiin perhekunnittain. Kiintiöpakolaisten päälle ei tulisi enää perheenyhdistettäviä, jotka moninkertaistaisivat tulijamäärän.

Kiintiöpakolaisissa painotus ei olisi enää miehissä. Voisimme myös valita kaiketi, miltä leireiltä pakolaisia otettaisiin, jolloin Suomen suomalialaistuminen ei enää jatkuisi nykyiseen malliin. Kyllä lähes 30 vuoden virta Somaliasta olisi saanut olla jo aikaa sitten tiensä päässä. Pakolaisjärjestelmää ei ole tarkoitettu pysyväksi väyläksi maahanmuutolle maasta toiseen.

Toki pienen osuuden ihmisistä ottaminen pakolaisleireiltä ja heihin panostaminen siten, että samalla rahalla voitaisiin auttaa monikymmenkertaista määrää pakolaisleireillä on itsessään aika huonoa politiikkaa. Sitä voi perustella humaanisuudella ainoastaan oikeastaan silloin, jos se kytketään osaksi kehitysyhteistyötä. Silloin kiintiöpakolaiset koulutetaan tehokkaasti Suomessa ja heillä olisi velvollisuus palata kotimaihinsa, kun jälleenrakennus alkaa - elleivät ole muodostaneet perhesiteitä tänne tai asuneet täällä 10-15 vuotta, jolloin voi olettaa olevan jo vaikeampaa palata takaisin. Palaaville myönnettäisiin kuitenkin viisumi Suomeen helposti, jos haluaisivat täällä vielä myöhemmin vierailla.

Jos 2 500 kuulostaa edelleen liian paljolta, niin tuskinpa tuosta määrästä ja kymmenkertaistamisesta tehtäisiin mitään pysyvää, vaikeasti muutettavaa sopimusta. Määrä kun on täysin mielivaltainen lopulta ja toisaalta pakolaismäärät vaihtelevat. Tärkeintä olisi, että pääsisimme sekä vastaanottaville maille, että turvapaikanhakijoille stressaavasta ja kustannustehottomasta järjestelmästä eroon ja jäljelle jäisi enää yksinkertainen kiintiöpakolaisjärjestelmä.

Yksittäisille poliittisille pakolaisille on lisäksi järjestettävä oma ohituskaistansa Eurooppaan pääsemiseksi nopeasti - heitä vartenhan turvapaikkajärjestelmä on alun perin viritetty. Sotaa ja vainoa pakenevien olisi jatkossa kaikkialla maailmassa paettava lähimpiin turvallisiin maihin ja kaikki muut maailman maat olisivat velvollisia auttamaan taloudellisesti ja muutenkin vastaanottavia maita ennalta sovituin pelisäännöin.

Maailman kestävän kehityksen kannalta tärkeintä on jatkossa ohjata valtaosa auttamisvaroista kriisinhallintaan, joka viritetään toimimaan tehokkaasti ja ennakoivasti, pakolaisleirien ihmisten auttamiseen, sekä tarkoin harkittuun kehitysyhteistyöhön, jossa kumppanimaiden hallitukset velvoitetaan harjoittamaan aktiivista ja tehokasta väestöpolitiikkaa erityisesti Afrikassa, jota uhkaa väestöräjähdys ja sitä myöten ihmisarvon paha tallautuminen.

Nyt, kun Euroopassa saattaa olla poikkeuksellinen tilanne vaikuttaa koko maanosassa harjoitettavaan maahanmuuttopolitiikkaan, ei pieni askel riitä - on edistyttävä vihdoin kimmoisalla jättiloikalla.

]]>
9 http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257259-kylla-sisaministeri-turvapaikkajarjestelmasta-kiintiopakolaisuuteen#comments Elintasopakolaiset EU:n turvapaikkapolitiikka Humanitaarinen maahanmuutto Kiintiöpakolaiset Sisäministeri Kai Mykkänen Thu, 21 Jun 2018 18:22:52 +0000 Henna Kajava http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257259-kylla-sisaministeri-turvapaikkajarjestelmasta-kiintiopakolaisuuteen
Järkevä maahanmuuttopolitiikka osa 3/3: turvapaikan hakeminen http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256685-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-33-turvapaikan-hakeminen <p>Maahanmuuttopolitiikan uudistamista pohtivan blogisarjani&nbsp;<a href="http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256486-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-13-jihadismin-torjunta">ensimmäisessä osassa käsittelin jihadismin vetovoimaa ja sen tehokasta vastustamista</a>. Toisessa osassa <a href="http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256542-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-23-humanitaarisen-maahanmuuton-ongelmat">kiinnitin huomion humanitaarisen maahanmuuton problematiikkaan</a>. Tässä kolmannessa osassa keskityn maamme ulkomaalaispolitiikan uudistamiseen ja esittelen EU:n yhteisten, lähtöalueiden lähelle perustettavien turvapaikanhakuleirien mallin, josta olen aiemminkin puhunut ja jota EU:ssa kannattavat jo mm. Ranskan, Saksan ja Tanskan johtajat. Kirjoitukseni ilmestyi kokonaisuudessaan&nbsp;<a href="http://toivoajatuspaja.fi/wp-content/uploads/2018/06/2018-Ulkopolitiikka-nyt.pdf" target="_blank">Ajatuspaja Toivon&nbsp;Ulkopolitiikka Nyt&nbsp;-teoksessa</a>.</p><p>&nbsp;</p><p>Kokonaan uusi ulkomaalaispolitiikka</p><p>Maamme väestö ikääntyy ja työikäisten osuus pienenee. Kestävyysvajeen torjumiseksi Suomi tarvitsee uusia työntekijöitä ja siten maahanmuuttoa, mutta on tärkeää ymmärtää, että maahanmuutto on yhteiskunnalle rikkaus vain kestävästi ja järkevästi toteutettuna. Emme voi ottaa maahamme enempää tulijoita kuin pystymme tosiasiallisesti kotouttamaan, holtittomasta politiikasta näemme parhaillaan varoittavia esimerkkejä naapurimaassamme Ruotsissa. Vastuun kotoutumisesta pitää myös olla maahantulijoilla itsellään. Uuden elämän alkuun tarvitaan luonnollisesti yhteiskunnan apua, mutta kaikessa pitää tähdätä maahanmuuttajien itsensä aktivoimiseen. Se on lopulta kaikkien, erityisesti maahanmuuttajien itsensä, etu.</p><p>Kansantalouden kannalta katsottuna sillä ei ole merkitystä onko maahantulija pakolainen, turvapaikanhakija, siirtolainen, tai esimerkiksi avioliiton tai opiskelun myötä Suomeen tullut. Väliä ei ole myöskään maahanmuuttajan etnisyydellä, ihonvärillä tai uskonnolla. Kansantaloudellisesti merkityksellistä on se, työllistyykö maahanmuuttaja ja tuleeko hänestä siten yhteiskunnallinen nettomaksaja, eli pelkistetysti maksaako hän enemmän veroja kuin kuluttaa sosiaalitukia. Maahanmuuttopolitiikkaa on arvioitava kokonaisuutena, jossa kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta kannetaan kansainvälistä vastuuta kaikkein hädänalaisimmista, mutta samalla katsotaan muuta maahantuloa yhteiskunnallisena kokonaisuutena, jakamatta sitä erillisiin osiin sen perusteella, mikä maahan pyrkijän status on.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Turvapaikanhakuleirit Afrikasta ja Lähi-idästä tuleville</p><p>Vallitseva käytäntö, jossa maahan jo saapuneet turvapaikkaa hakeneet henkilöt säilötään pahimmillaan jopa puoleksitoista vuodeksi vastaanottokeskuksiin, on monessakin mielessä huono. Kankeaa ja työlästä turvapaikanhakuprosessia ei ole alun perin tarkoitettu vastaamaan massamaiseen maahanpyrkimiseen ja kymmenien tuhansien hakemusten tulva ruuhkauttaa järjestelmän väistämättä. Tällöin perusteettomien hakemusten hylkääminen hidastuu, mutta vielä ikävämmät seuraukset koituvat niille, jotka saavat aikanaan myönteisen päätöksen. Yli vuoden kestävä passivoiva laitosjakso vailla tietoa siitä, saako Suomeen jäädä, ei kannusta yksilöä opiskelemaan vaikeaa kieltä ja rakentamaan uutta alkua uudessa kotimaassa.</p><p>Vastaanottokeskuksien perustaminen merkittävässä määrin Suomeen vaikuttaa rahan haaskaukselta, kun turvapaikanhakijat ovat lähtöisin alueilta, joiden lähellä heidän turvallinen majoittamisensa, muonittamisensa, terveydenhuoltonsa ja kouluttamisensa voitaisiin järjestää paljon huokeammin ja näin auttaa samalla rahalla huomattavasti useampia ihmisiä.&nbsp;Lähi-idästä ja pohjoisesta Afrikasta saapuvia turvapaikanhakijoita olisikin järkevintä auttaa lähialueille perustettavilla EU:n yhteisillä leireillä, jonne näiltä alueilta kotoisin olevien turvapaikanhakijoiden prosessit keskitettäisiin. Näin poistettaisiin markkinat ihmissalakuljettajilta, kun vaarallista matkaa Eurooppaan ei enää tarvitsisi tehdä. Leirit tarjoaisivat jo turvalliset olot kotimaastaan väkivaltaa paenneille, joten varsinainen akuutin suojelun tarve poistuisi.&nbsp;</p><p>Turvapaikanhakijat aloittaisivat kohdemaan kielen ja kulttuurin opiskelun jo leireillä, jolloin opinnoissaan hyvin menestymällä ja aktiivista integroitumishalua osoittamalla hakija voisi itse vaikuttaa myönteisesti asiansa käsittelyyn. Lisäksi leireillä voisi myös osoittaa soveltuvin näyttökokein jo hankitun ammatillisen pätevyytensä ja helpottaa näin työllistymistään valitsemaansa kohdemaahan. Esimerkiksi Kanadassa käytössä oleva malli maahanpyrkijöiden pisteyttämisestä sen mukaan, kuinka todennäköistä heidän työllistymisensä on, olisi hyvin sovellettavissa myös EU:n yhteisille leireille. Leireiltä oleskeluluvan saaneet siirrettäisiin sitten perhekunnittain, lapset, vanhemmat ja isovanhemmat kaikki yhdessä kohdemaahan ja siellä suoraan töihin tai kouluun. Kuljetus toimisi myös helposti toiseen suuntaan: rikoksista tuomitut voitaisiin nopeasti palauttaa takaisin leireille.</p><p>EU:n sisällä ajatusta tällaisista koko unionin yhteisistä turvapaikkaleireistä ovat pitäneet esillä Ranska ja Saksa. Tähän Suomenkin olisi syytä lähteä ensi tilassa mukaan. Järkevästi toteutettuna leireillä voitaisiin auttaa nykyistä pienemmillä kustannuksilla huomattavasti enemmän hädänalaisia ihmisiä kuin mihin EU nykyisellään kykenee. Samalla saisimme hankittua Suomeen tulevaisuudessa yhä kipeämmin kaipaamaamme työvoimaa. Taloudellisesti kestävälle pohjalle rakennettu kokonaisvaltainen maahanmuuttopolitiikka olisi maallemme kiistatta hyödyksi ja silloin voisimme ihan oikeasti todeta, että maahanmuutto on Suomelle rikkaus. Se liennyttäisi kantaväestön kokemia pelkoja, mikä puolestaan vähentäisi yhteiskunnallista polarisoitumista ja aidosti rasistinen ääripää kuihtuisi juuri sellaiseksi marginaaliksi, jollainen se maassamme oikeasti on. Ja se, jos mikä, vähentäisi tehokkaasti jihadistisen ideologian vetovoimaa suomalaisten muslimien keskuudessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Atte Kaleva</p><p><a href="http://www.attekaleva.fi" title="www.attekaleva.fi">www.attekaleva.fi</a></p> Maahanmuuttopolitiikan uudistamista pohtivan blogisarjani ensimmäisessä osassa käsittelin jihadismin vetovoimaa ja sen tehokasta vastustamista. Toisessa osassa kiinnitin huomion humanitaarisen maahanmuuton problematiikkaan. Tässä kolmannessa osassa keskityn maamme ulkomaalaispolitiikan uudistamiseen ja esittelen EU:n yhteisten, lähtöalueiden lähelle perustettavien turvapaikanhakuleirien mallin, josta olen aiemminkin puhunut ja jota EU:ssa kannattavat jo mm. Ranskan, Saksan ja Tanskan johtajat. Kirjoitukseni ilmestyi kokonaisuudessaan Ajatuspaja Toivon Ulkopolitiikka Nyt -teoksessa.

 

Kokonaan uusi ulkomaalaispolitiikka

Maamme väestö ikääntyy ja työikäisten osuus pienenee. Kestävyysvajeen torjumiseksi Suomi tarvitsee uusia työntekijöitä ja siten maahanmuuttoa, mutta on tärkeää ymmärtää, että maahanmuutto on yhteiskunnalle rikkaus vain kestävästi ja järkevästi toteutettuna. Emme voi ottaa maahamme enempää tulijoita kuin pystymme tosiasiallisesti kotouttamaan, holtittomasta politiikasta näemme parhaillaan varoittavia esimerkkejä naapurimaassamme Ruotsissa. Vastuun kotoutumisesta pitää myös olla maahantulijoilla itsellään. Uuden elämän alkuun tarvitaan luonnollisesti yhteiskunnan apua, mutta kaikessa pitää tähdätä maahanmuuttajien itsensä aktivoimiseen. Se on lopulta kaikkien, erityisesti maahanmuuttajien itsensä, etu.

Kansantalouden kannalta katsottuna sillä ei ole merkitystä onko maahantulija pakolainen, turvapaikanhakija, siirtolainen, tai esimerkiksi avioliiton tai opiskelun myötä Suomeen tullut. Väliä ei ole myöskään maahanmuuttajan etnisyydellä, ihonvärillä tai uskonnolla. Kansantaloudellisesti merkityksellistä on se, työllistyykö maahanmuuttaja ja tuleeko hänestä siten yhteiskunnallinen nettomaksaja, eli pelkistetysti maksaako hän enemmän veroja kuin kuluttaa sosiaalitukia. Maahanmuuttopolitiikkaa on arvioitava kokonaisuutena, jossa kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta kannetaan kansainvälistä vastuuta kaikkein hädänalaisimmista, mutta samalla katsotaan muuta maahantuloa yhteiskunnallisena kokonaisuutena, jakamatta sitä erillisiin osiin sen perusteella, mikä maahan pyrkijän status on. 

 

Turvapaikanhakuleirit Afrikasta ja Lähi-idästä tuleville

Vallitseva käytäntö, jossa maahan jo saapuneet turvapaikkaa hakeneet henkilöt säilötään pahimmillaan jopa puoleksitoista vuodeksi vastaanottokeskuksiin, on monessakin mielessä huono. Kankeaa ja työlästä turvapaikanhakuprosessia ei ole alun perin tarkoitettu vastaamaan massamaiseen maahanpyrkimiseen ja kymmenien tuhansien hakemusten tulva ruuhkauttaa järjestelmän väistämättä. Tällöin perusteettomien hakemusten hylkääminen hidastuu, mutta vielä ikävämmät seuraukset koituvat niille, jotka saavat aikanaan myönteisen päätöksen. Yli vuoden kestävä passivoiva laitosjakso vailla tietoa siitä, saako Suomeen jäädä, ei kannusta yksilöä opiskelemaan vaikeaa kieltä ja rakentamaan uutta alkua uudessa kotimaassa.

Vastaanottokeskuksien perustaminen merkittävässä määrin Suomeen vaikuttaa rahan haaskaukselta, kun turvapaikanhakijat ovat lähtöisin alueilta, joiden lähellä heidän turvallinen majoittamisensa, muonittamisensa, terveydenhuoltonsa ja kouluttamisensa voitaisiin järjestää paljon huokeammin ja näin auttaa samalla rahalla huomattavasti useampia ihmisiä. Lähi-idästä ja pohjoisesta Afrikasta saapuvia turvapaikanhakijoita olisikin järkevintä auttaa lähialueille perustettavilla EU:n yhteisillä leireillä, jonne näiltä alueilta kotoisin olevien turvapaikanhakijoiden prosessit keskitettäisiin. Näin poistettaisiin markkinat ihmissalakuljettajilta, kun vaarallista matkaa Eurooppaan ei enää tarvitsisi tehdä. Leirit tarjoaisivat jo turvalliset olot kotimaastaan väkivaltaa paenneille, joten varsinainen akuutin suojelun tarve poistuisi. 

Turvapaikanhakijat aloittaisivat kohdemaan kielen ja kulttuurin opiskelun jo leireillä, jolloin opinnoissaan hyvin menestymällä ja aktiivista integroitumishalua osoittamalla hakija voisi itse vaikuttaa myönteisesti asiansa käsittelyyn. Lisäksi leireillä voisi myös osoittaa soveltuvin näyttökokein jo hankitun ammatillisen pätevyytensä ja helpottaa näin työllistymistään valitsemaansa kohdemaahan. Esimerkiksi Kanadassa käytössä oleva malli maahanpyrkijöiden pisteyttämisestä sen mukaan, kuinka todennäköistä heidän työllistymisensä on, olisi hyvin sovellettavissa myös EU:n yhteisille leireille. Leireiltä oleskeluluvan saaneet siirrettäisiin sitten perhekunnittain, lapset, vanhemmat ja isovanhemmat kaikki yhdessä kohdemaahan ja siellä suoraan töihin tai kouluun. Kuljetus toimisi myös helposti toiseen suuntaan: rikoksista tuomitut voitaisiin nopeasti palauttaa takaisin leireille.

EU:n sisällä ajatusta tällaisista koko unionin yhteisistä turvapaikkaleireistä ovat pitäneet esillä Ranska ja Saksa. Tähän Suomenkin olisi syytä lähteä ensi tilassa mukaan. Järkevästi toteutettuna leireillä voitaisiin auttaa nykyistä pienemmillä kustannuksilla huomattavasti enemmän hädänalaisia ihmisiä kuin mihin EU nykyisellään kykenee. Samalla saisimme hankittua Suomeen tulevaisuudessa yhä kipeämmin kaipaamaamme työvoimaa. Taloudellisesti kestävälle pohjalle rakennettu kokonaisvaltainen maahanmuuttopolitiikka olisi maallemme kiistatta hyödyksi ja silloin voisimme ihan oikeasti todeta, että maahanmuutto on Suomelle rikkaus. Se liennyttäisi kantaväestön kokemia pelkoja, mikä puolestaan vähentäisi yhteiskunnallista polarisoitumista ja aidosti rasistinen ääripää kuihtuisi juuri sellaiseksi marginaaliksi, jollainen se maassamme oikeasti on. Ja se, jos mikä, vähentäisi tehokkaasti jihadistisen ideologian vetovoimaa suomalaisten muslimien keskuudessa.

 

Atte Kaleva

www.attekaleva.fi

]]>
2 http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256685-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-33-turvapaikan-hakeminen#comments Kotimaa Humanitaarinen maahanmuutto Maahanmuutto Suomen turvapaikanhakijapolitiikka Turvallisuus Ulkomaalaispolitiikka Mon, 11 Jun 2018 06:04:28 +0000 Atte Kaleva http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256685-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-33-turvapaikan-hakeminen
Järkevä maahanmuuttopolitiikka osa 2/3: humanitaarisen maahanmuuton ongelmat http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256542-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-23-humanitaarisen-maahanmuuton-ongelmat <p><a href="http://toivoajatuspaja.fi/wp-content/uploads/2018/06/2018-Ulkopolitiikka-nyt.pdf">Ajatuspaja Toivon&nbsp;Ulkopolitiikka Nyt&nbsp;-teoksessa</a> ilmestyneessä artikkelissani pohdin jihadistisen ääriajattelun, humanitaarisen maahanmuuton ongelmien ja maamme ulkomaalaispolitiikan kokonaisvaltaisen uudistamisen näkökulmista kokonaan uudenlaista, järkevää ja kestävää maahanmuuttopolitiikkaa. Julkaisen sen blogissani kolmessa osassa, <a href="http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256486-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-13-jihadismin-torjunta">ensimmäisessä osassa käsittelin jihadismin vetovoimaa ja sen tehokasta vastustamista</a>. Tässä toisessa osassa kiinnitän huomion humanitaarisen maahanmuuton problematiikkaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa jihadistisen terrorismin muodostama ongelma liittyy korostetusti humanitaariseen maahanmuuttoon, sillä suuri osa maamme muslimeista on taustaltaan pakolaisia tai turvapaikanhakijoita. Toki jihadistinen propaganda puhuttelee myös joitakin kantasuomalaisia käännynnäisiä, mutta terrorismintorjunnan kohdehenkilöistä suuri osa on maahanmuuttajataustaisia. Tämän takia viranomaisten ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden on väkivaltaista islamistista ekstremismiä torjuessaan tärkeä ymmärtää paitsi jihadistisen ideologian uskonnolliset ja sosiaaliset perusteet, myös humanitaarisen maahanmuuton kipupisteet.</p><p>Hollantilainen Tilburgin yliopiston professori Paul Scheffer on tutkinut maahanmuuttoa ja sen vaikutusta yhteiskuntaan ja huomannut, että pohjimmiltaan maahanmuutossa on kyse molemminpuolisesta menetyksen tunteesta. Maahantulijat menettävät tutun ympäristönsä ja elinpiirinsä, kantaväestö puolestaan kokee menettävänsä turvallisuudentunteensa ja romantisoidun maailmankuvansa. Näitä menetyksen tunteita ja jopa suoranaisia pelkoja ei suinkaan liennytetä sillä, että iskulauseenomaisesti hoetaan avointen rajojen ihanuutta ja monikulttuurisuuden rikastuttavaa vaikutusta. Laajalti koettu tunne menetyksestä, joka johtaa usein vieraantuneisuuden tuntemuksiin, on päinvastoin tunnistettava ja hyväksyttävä, jotta siihen voidaan vaikuttaa.&nbsp;</p><p>Scheffer tunnistaa maahanmuuttoon liittyvässä integroitumisprosessissa kolme vaihetta: välttämisen, konfliktin ja sopeutumisen. Maahanmuuttoa ei yleisesti nähdä yhteiskuntaa rikastuttavana ilmiönä juuri menetyksen tunteesta johtuvan välttämisen takia. Kantaväestö pelkää maahantulijoiden muuttavan perustavalla tavalla tuttua ja turvallista yhteisöä, minkä takia heitä vältellään. Maahanmuuttajat puolestaan suojelevat uudessa yhteiskunnassa mustasukkaisesti mukanaan tuomaansa omaa kulttuuriaan ja yhteisöllisyyttään ja pyrkivät siksi eristäytymään kantaväestöstä. Jossakin vaiheessa ajatus maahanmuuttajien maassa oleskelun tilapäisyydestä kuitenkin vaihtuu käsitykseen siitä, että uusi olotila onkin pysyvä. Yleensä tämä tapahtuu Schefferin mukaan silloin, kun ensimmäisen polven maahanmuuttajien lapset menevät uudessa kotimaassaan kouluun ja eristäytymisen vaihe alkaa väistämättä päättyä. Tämä johtaa kahtalaiseen konfliktiin, toisaalta maahanmuuttajayhteisöjen sisällä, jossa kantaväestön tapoihin koulussa tutustuneen nuorison koetaan hylänneen yhteisön arvokkaat perinteet, ja toisaalta kantaväestön kanssa, jonka maahanmuutto väkisin pakottaa määrittämään uudestaan mitä oikeastaan tarkoittaa olla tuon maan kansalainen.</p><p>Tässä Scheffer näkeekin piilevän maahanmuuton todellisen yhteiskuntaa rikastuttavan vaikutuksen. Muuttuvassa maailmassa on hyvin tärkeää jatkuvasti pohtia sitä, minkälaista on meidän yhteisöllisyytemme. Eli mitä käytännössä oikeastaan tarkoittaa olla suomalainen, siis Suomen kansalainen. Sen vuoksi konfliktivaihe ei ole kokonaan huono asia, ellei se muutu väkivaltaiseksi. Ensimmäisen sukupolven välttelyn ja toisen sukupolven konfliktin kautta päästään vihdoin sopeutumisvaiheeseen, jolloin myös ongelmat vähenevät. Ajatus monikulttuurisuudesta ei Schefferin mukaan toimi, sillä se ei ota riittävästi huomioon koettuja menetyksen tunteita. Se on lähinnä ensimmäisen sukupolven välttämisvaiheeseen kuuluva idea ja estää molemminpuolista sopeutumista.</p><p>Monikulttuurisuutta tärkeämpää olisi pyrkiä luomaan mahdollisimman ajoissa yhteinen normatiivinen pohja, jonka sekä maahanmuuttajien että kantaväestön enemmistö kokisi omakseen. Selvää on, että kielitaidon merkitys on olennainen, mutta samalla tarvitaan myös kaikille yhteisiä sosiaalisia normeja, jotka ulottuisivat paljon syvemmälle kuin pelkällä lainsäädännöllä päästään. Yhteisten normien noudattaminen luo paljon voimakkaamman sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunteen kuin pelkkä lakien noudattaminen.</p><p>Jihadistisen ideologian vetovoiman vähentämisessä olisikin kiinnitettävä huomiota siihen, että erityisesti nuoret maahanmuuttajataustaiset suomalaismuslimit voisivat luoda itselleen identiteetin, joka olisi samalla täysin suomalainen ja täysin islamilainen. Tämä vaatii paljon sekä kantaväestöltä että muslimiyhteisöiltä, erityisesti parhaillaan käynnissä olevan toisen sukupolven konfliktivaiheen ja osin siitä johtuvan yhteiskunnallisen polarisaation aikana. Mutta kuten Scheffer osoittaa, väkivallatonta konfliktia ei pidä pelätä, sillä se on avain sopeutumisvaiheeseen. Muutoksia kuitenkin tarvitaan, erityisesti maamme ulkomaalaispolitiikassa.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Atte Kaleva</p><p><a href="http://www.attekaleva.fi" title="www.attekaleva.fi">www.attekaleva.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ajatuspaja Toivon Ulkopolitiikka Nyt -teoksessa ilmestyneessä artikkelissani pohdin jihadistisen ääriajattelun, humanitaarisen maahanmuuton ongelmien ja maamme ulkomaalaispolitiikan kokonaisvaltaisen uudistamisen näkökulmista kokonaan uudenlaista, järkevää ja kestävää maahanmuuttopolitiikkaa. Julkaisen sen blogissani kolmessa osassa, ensimmäisessä osassa käsittelin jihadismin vetovoimaa ja sen tehokasta vastustamista. Tässä toisessa osassa kiinnitän huomion humanitaarisen maahanmuuton problematiikkaan.

 

Suomessa jihadistisen terrorismin muodostama ongelma liittyy korostetusti humanitaariseen maahanmuuttoon, sillä suuri osa maamme muslimeista on taustaltaan pakolaisia tai turvapaikanhakijoita. Toki jihadistinen propaganda puhuttelee myös joitakin kantasuomalaisia käännynnäisiä, mutta terrorismintorjunnan kohdehenkilöistä suuri osa on maahanmuuttajataustaisia. Tämän takia viranomaisten ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden on väkivaltaista islamistista ekstremismiä torjuessaan tärkeä ymmärtää paitsi jihadistisen ideologian uskonnolliset ja sosiaaliset perusteet, myös humanitaarisen maahanmuuton kipupisteet.

Hollantilainen Tilburgin yliopiston professori Paul Scheffer on tutkinut maahanmuuttoa ja sen vaikutusta yhteiskuntaan ja huomannut, että pohjimmiltaan maahanmuutossa on kyse molemminpuolisesta menetyksen tunteesta. Maahantulijat menettävät tutun ympäristönsä ja elinpiirinsä, kantaväestö puolestaan kokee menettävänsä turvallisuudentunteensa ja romantisoidun maailmankuvansa. Näitä menetyksen tunteita ja jopa suoranaisia pelkoja ei suinkaan liennytetä sillä, että iskulauseenomaisesti hoetaan avointen rajojen ihanuutta ja monikulttuurisuuden rikastuttavaa vaikutusta. Laajalti koettu tunne menetyksestä, joka johtaa usein vieraantuneisuuden tuntemuksiin, on päinvastoin tunnistettava ja hyväksyttävä, jotta siihen voidaan vaikuttaa. 

Scheffer tunnistaa maahanmuuttoon liittyvässä integroitumisprosessissa kolme vaihetta: välttämisen, konfliktin ja sopeutumisen. Maahanmuuttoa ei yleisesti nähdä yhteiskuntaa rikastuttavana ilmiönä juuri menetyksen tunteesta johtuvan välttämisen takia. Kantaväestö pelkää maahantulijoiden muuttavan perustavalla tavalla tuttua ja turvallista yhteisöä, minkä takia heitä vältellään. Maahanmuuttajat puolestaan suojelevat uudessa yhteiskunnassa mustasukkaisesti mukanaan tuomaansa omaa kulttuuriaan ja yhteisöllisyyttään ja pyrkivät siksi eristäytymään kantaväestöstä. Jossakin vaiheessa ajatus maahanmuuttajien maassa oleskelun tilapäisyydestä kuitenkin vaihtuu käsitykseen siitä, että uusi olotila onkin pysyvä. Yleensä tämä tapahtuu Schefferin mukaan silloin, kun ensimmäisen polven maahanmuuttajien lapset menevät uudessa kotimaassaan kouluun ja eristäytymisen vaihe alkaa väistämättä päättyä. Tämä johtaa kahtalaiseen konfliktiin, toisaalta maahanmuuttajayhteisöjen sisällä, jossa kantaväestön tapoihin koulussa tutustuneen nuorison koetaan hylänneen yhteisön arvokkaat perinteet, ja toisaalta kantaväestön kanssa, jonka maahanmuutto väkisin pakottaa määrittämään uudestaan mitä oikeastaan tarkoittaa olla tuon maan kansalainen.

Tässä Scheffer näkeekin piilevän maahanmuuton todellisen yhteiskuntaa rikastuttavan vaikutuksen. Muuttuvassa maailmassa on hyvin tärkeää jatkuvasti pohtia sitä, minkälaista on meidän yhteisöllisyytemme. Eli mitä käytännössä oikeastaan tarkoittaa olla suomalainen, siis Suomen kansalainen. Sen vuoksi konfliktivaihe ei ole kokonaan huono asia, ellei se muutu väkivaltaiseksi. Ensimmäisen sukupolven välttelyn ja toisen sukupolven konfliktin kautta päästään vihdoin sopeutumisvaiheeseen, jolloin myös ongelmat vähenevät. Ajatus monikulttuurisuudesta ei Schefferin mukaan toimi, sillä se ei ota riittävästi huomioon koettuja menetyksen tunteita. Se on lähinnä ensimmäisen sukupolven välttämisvaiheeseen kuuluva idea ja estää molemminpuolista sopeutumista.

Monikulttuurisuutta tärkeämpää olisi pyrkiä luomaan mahdollisimman ajoissa yhteinen normatiivinen pohja, jonka sekä maahanmuuttajien että kantaväestön enemmistö kokisi omakseen. Selvää on, että kielitaidon merkitys on olennainen, mutta samalla tarvitaan myös kaikille yhteisiä sosiaalisia normeja, jotka ulottuisivat paljon syvemmälle kuin pelkällä lainsäädännöllä päästään. Yhteisten normien noudattaminen luo paljon voimakkaamman sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunteen kuin pelkkä lakien noudattaminen.

Jihadistisen ideologian vetovoiman vähentämisessä olisikin kiinnitettävä huomiota siihen, että erityisesti nuoret maahanmuuttajataustaiset suomalaismuslimit voisivat luoda itselleen identiteetin, joka olisi samalla täysin suomalainen ja täysin islamilainen. Tämä vaatii paljon sekä kantaväestöltä että muslimiyhteisöiltä, erityisesti parhaillaan käynnissä olevan toisen sukupolven konfliktivaiheen ja osin siitä johtuvan yhteiskunnallisen polarisaation aikana. Mutta kuten Scheffer osoittaa, väkivallatonta konfliktia ei pidä pelätä, sillä se on avain sopeutumisvaiheeseen. Muutoksia kuitenkin tarvitaan, erityisesti maamme ulkomaalaispolitiikassa. 

 

Atte Kaleva

www.attekaleva.fi

]]>
2 http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256542-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-23-humanitaarisen-maahanmuuton-ongelmat#comments Humanitaarinen maahanmuutto Kotoutuminen Maahanmuutto Monikulttuurisuus Turvallisuus Fri, 08 Jun 2018 07:24:39 +0000 Atte Kaleva http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256542-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-23-humanitaarisen-maahanmuuton-ongelmat
Järkevä maahanmuuttopolitiikka osa 1/3: jihadismin torjunta http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256486-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-13-jihadismin-torjunta <p>Kirjoitin ajatuspaja Toivon keskiviikkona 6.6.2018 julkaistuun&nbsp;<a href="https://toivoajatuspaja.fi/wp-content/uploads/2018/06/2018-Ulkopolitiikka-nyt.pdf">Ulkopolitiikka Nyt&nbsp;</a>-teokseen luvun, jossa pohdin jihadistisen ääriajattelun, humanitaarisen maahanmuuton ongelmien ja maamme ulkomaalaispolitiikan kokonaisvaltaisen uudistamisen näkökulmista kokonaan uudenlaista, järkevää ja kestävää maahanmuuttopolitiikkaa. Koska artikkeli on melko pitkä, julkaisen sen blogissani kolmessa osassa. Tässä ensimmäisessä osassa käsittelen jihadismin vetovoimaa ja sen tehokasta vastustamista.</p> <p><br /><br />Suomessa yhteiskunnallista keskustelua jihadistisesta terrorismista ovat pitkään dominoineet kaksi äänekästä, mutta lukumäärältään melko marginaalista ääripäätä. Toisaalla hyvää tarkoittavat, mutta usein valitettavan sinisilmäiset tahot torjuvat rasistista ajattelua niin pontevasti, että he pyrkivät valkopesemään ja erottamaan islamin uskomusjärjestelmänä kokonaan jihadistisesta väkivallasta. Toisaalla puolestaan islamofobinen ääripää pyrkii demonisoimaan terrorismilla koko uskonnon ja kaikki muslimit. Tällainen kärkevä vastakkainasettelu ei luonnollisesti edesauta kiihkottoman ja analyyttisen keskusteluilmapiirin syntymistä, kun oikeastaan kukaan kumpaankaan ääripäähän kuulumaton ns. tolkun ihminen ei halua leimatuksi joutumisen pelossa osallistua lainkaan islamia tai edes islamista inspiroitunutta terrorismia koskevaan keskusteluun. Onneksi tämä voimakkaasti polarisoitunut ilmapiiri näyttää pikku hiljaa kehittyvän parempaan suuntaan.</p> <p>Islam uskontona liittyy aivan olennaisesti jihadistiseen ideologiaan, eikä tämän seikan pitäisi enää olla kenellekään epäselvä. Jihadistit itse pyrkivät aktiivisesti oikeuttamaan toimintansa islamilaisiin lähteisiin, Koraaniin ja hadith-kokoelmiin tallennettuun profeetta Muhammadin elämään perustuen ja noita lähteitä sopivan valikoivasti lukemalla tällainen oikeutus kieltämättä onkin helppo löytää. Monet jihadistisiin terrorijärjestöihin liittyneistä tai ylipäätään globaalia jihad-liikettä sympatisoivista henkilöistä kokevat edustavansa islamia aidoimmillaan ja puolustavansa kaikkia muslimeita. Pelkkä muslimius ei toki yksinään riitä selittämään väkivaltaista radikalisoitumista islamistiseen ekstremismiin, muutenhan maailmassa olisi 1,6 miljardia terroristia, mutta uskonnollisuus on eräs tärkeimmistä yksilön radikalisoitumista motivoivista tekijöistä.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Merkityksellisyys ja johonkin kuuluminen&nbsp;</p> <p>Jihadistinen ideologia tarjoaa siitä kiinnostuneille yksilöille vastaukset kahteen universaaliin tarpeeseen: merkityksellisyyteen ja johonkin kuulumiseen. Monet terroristijärjestöihin liittyneet nuoret muslimit ovat ennen radikalisoitumistaan eläneet hyvinkin maallistunutta elämää, johon on kuulunut mm. päihteiden käyttöä ja pikkurikoksia. Myös kahnaukset auktoriteettien, vanhempien, opettajien ja poliisin, kanssa ovat yleisiä. Yksilö voi tällöin kokea elämänsä täysin merkityksettömäksi ja oman olemassaolonsa hyödyttömäksi. Tavallista on myös se, etteivät radikalisoitumassa olevat nuoret koe kuuluvansa oikein mihinkään arvokkaaseen yhteisöön, sillä muut muslimit voivat syyttää heitä liiallisesta integroitumisesta ja samaistumisesta kantaväestöön, jonka edustajat puolestaan näyttäytyvät torjuvina ja syrjivinä.&nbsp;</p> <p>Syrjintää ja jopa suoranaista rasismia elämässään kokeneen muslimin kohdalla jihadistisen propagandan tarjoama sisältö voi tuntua hyvin voimaannuttavalta. Liittyessään taisteluun Allahin tielle nuori muslimi saa kuulua mujahid-soturien arvokkaaseen ja eksklusiiviseen joukkoon ja tutustua lukuisiin samanmielisiin veljiin ja sisariin. Henkilöstä, joka aiemmin tunsi itsensä&nbsp;<em>nobody</em>ksi, tulee mitä suurimmassa määrin&nbsp;<em>somebody</em>. On tärkeä myös huomata, että useimmilla ei ole perustason tietämystä syvempää ymmärrystä islaminuskosta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö näiden henkilöiden uskonnollisuuden kokemus olisi syvä ja voimakas.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Kovat ja pehmeät vastatoimet</p> <p>Jihadistisen ideologian ja siitä johtuvan silmittömän väkivallan nujertamiseksi tarvitaan sekä kovia että pehmeitä keinoja. Ensiksi tarvitaan viranomaisten voimakkaita toimia. Terroristit tukijoineen on tunnistettava ja pidätettävä tai karkotettava maasta. Tässä uuden tiedustelulainsäädännön viranomaisille antamat työkalut ovat erityisen korostuneessa asemassa. Toiseksi pitää käyttää myös pehmeää linjaa. Viranomaisten pitää pystyä yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa luomaan jihadisteille uskottavia ulospääsystrategioita: ihmiselle, joka ei halua enää jatkaa jihadistina ja haluaa irtautua väkivaltaisesta ideologiasta, pitää luoda tosiasiallinen mahdollisuus lähteä. Parannuksen tehneiden ex-jihadistien rehabilitoiminen takaisin suomalaisen yhteiskuntaan on ensiarvoisen tärkeää myös radikalisoitumisen ehkäisemisessä. Monet jihadistisesta ideologiasta kiinnostuneet muslimit elävät omassa kuplassaan, eivätkä halua kuunnella kantasuomalaisten auktoriteettien varoituksia. Entisten jihadistien kertomana sanoma jihadistisen propagandan valheellisuudesta menee perille huomattavasti helpommin.</p> <p>Tärkeää on myös kitkeä jihadistinen ideologia muslimiyhteisöissä. Siinä ei onnistuta ilman muslimiyhteisöjen voimakasta tukea. Yhteisöjen ja erityisesti niiden johtajien on tehtävä käytännön arjessa selväksi, ettei ääri-islamistisella väkivallalla ole paikkaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Pääosin näin tapahtuukin, mutta tarvittaessa arveluttavien yhteisöjen tai yksilöiden toimiin pitää suomalaisten muslimien uskaltaa puuttua myös yhteistyössä viranomaisten kanssa, ilman pelkoa leimaamisesta sen paremmin kantaväestön kuin muslimiyhteisöjen jäsenten taholta.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>Atte Kaleva</p> <p><a href="http://www.attekaleva.fi" title="www.attekaleva.fi">www.attekaleva.fi</a></p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kirjoitin ajatuspaja Toivon keskiviikkona 6.6.2018 julkaistuun Ulkopolitiikka Nyt -teokseen luvun, jossa pohdin jihadistisen ääriajattelun, humanitaarisen maahanmuuton ongelmien ja maamme ulkomaalaispolitiikan kokonaisvaltaisen uudistamisen näkökulmista kokonaan uudenlaista, järkevää ja kestävää maahanmuuttopolitiikkaa. Koska artikkeli on melko pitkä, julkaisen sen blogissani kolmessa osassa. Tässä ensimmäisessä osassa käsittelen jihadismin vetovoimaa ja sen tehokasta vastustamista.



Suomessa yhteiskunnallista keskustelua jihadistisesta terrorismista ovat pitkään dominoineet kaksi äänekästä, mutta lukumäärältään melko marginaalista ääripäätä. Toisaalla hyvää tarkoittavat, mutta usein valitettavan sinisilmäiset tahot torjuvat rasistista ajattelua niin pontevasti, että he pyrkivät valkopesemään ja erottamaan islamin uskomusjärjestelmänä kokonaan jihadistisesta väkivallasta. Toisaalla puolestaan islamofobinen ääripää pyrkii demonisoimaan terrorismilla koko uskonnon ja kaikki muslimit. Tällainen kärkevä vastakkainasettelu ei luonnollisesti edesauta kiihkottoman ja analyyttisen keskusteluilmapiirin syntymistä, kun oikeastaan kukaan kumpaankaan ääripäähän kuulumaton ns. tolkun ihminen ei halua leimatuksi joutumisen pelossa osallistua lainkaan islamia tai edes islamista inspiroitunutta terrorismia koskevaan keskusteluun. Onneksi tämä voimakkaasti polarisoitunut ilmapiiri näyttää pikku hiljaa kehittyvän parempaan suuntaan.

Islam uskontona liittyy aivan olennaisesti jihadistiseen ideologiaan, eikä tämän seikan pitäisi enää olla kenellekään epäselvä. Jihadistit itse pyrkivät aktiivisesti oikeuttamaan toimintansa islamilaisiin lähteisiin, Koraaniin ja hadith-kokoelmiin tallennettuun profeetta Muhammadin elämään perustuen ja noita lähteitä sopivan valikoivasti lukemalla tällainen oikeutus kieltämättä onkin helppo löytää. Monet jihadistisiin terrorijärjestöihin liittyneistä tai ylipäätään globaalia jihad-liikettä sympatisoivista henkilöistä kokevat edustavansa islamia aidoimmillaan ja puolustavansa kaikkia muslimeita. Pelkkä muslimius ei toki yksinään riitä selittämään väkivaltaista radikalisoitumista islamistiseen ekstremismiin, muutenhan maailmassa olisi 1,6 miljardia terroristia, mutta uskonnollisuus on eräs tärkeimmistä yksilön radikalisoitumista motivoivista tekijöistä.

 

Merkityksellisyys ja johonkin kuuluminen 

Jihadistinen ideologia tarjoaa siitä kiinnostuneille yksilöille vastaukset kahteen universaaliin tarpeeseen: merkityksellisyyteen ja johonkin kuulumiseen. Monet terroristijärjestöihin liittyneet nuoret muslimit ovat ennen radikalisoitumistaan eläneet hyvinkin maallistunutta elämää, johon on kuulunut mm. päihteiden käyttöä ja pikkurikoksia. Myös kahnaukset auktoriteettien, vanhempien, opettajien ja poliisin, kanssa ovat yleisiä. Yksilö voi tällöin kokea elämänsä täysin merkityksettömäksi ja oman olemassaolonsa hyödyttömäksi. Tavallista on myös se, etteivät radikalisoitumassa olevat nuoret koe kuuluvansa oikein mihinkään arvokkaaseen yhteisöön, sillä muut muslimit voivat syyttää heitä liiallisesta integroitumisesta ja samaistumisesta kantaväestöön, jonka edustajat puolestaan näyttäytyvät torjuvina ja syrjivinä. 

Syrjintää ja jopa suoranaista rasismia elämässään kokeneen muslimin kohdalla jihadistisen propagandan tarjoama sisältö voi tuntua hyvin voimaannuttavalta. Liittyessään taisteluun Allahin tielle nuori muslimi saa kuulua mujahid-soturien arvokkaaseen ja eksklusiiviseen joukkoon ja tutustua lukuisiin samanmielisiin veljiin ja sisariin. Henkilöstä, joka aiemmin tunsi itsensä nobodyksi, tulee mitä suurimmassa määrin somebody. On tärkeä myös huomata, että useimmilla ei ole perustason tietämystä syvempää ymmärrystä islaminuskosta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö näiden henkilöiden uskonnollisuuden kokemus olisi syvä ja voimakas.

 

Kovat ja pehmeät vastatoimet

Jihadistisen ideologian ja siitä johtuvan silmittömän väkivallan nujertamiseksi tarvitaan sekä kovia että pehmeitä keinoja. Ensiksi tarvitaan viranomaisten voimakkaita toimia. Terroristit tukijoineen on tunnistettava ja pidätettävä tai karkotettava maasta. Tässä uuden tiedustelulainsäädännön viranomaisille antamat työkalut ovat erityisen korostuneessa asemassa. Toiseksi pitää käyttää myös pehmeää linjaa. Viranomaisten pitää pystyä yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa luomaan jihadisteille uskottavia ulospääsystrategioita: ihmiselle, joka ei halua enää jatkaa jihadistina ja haluaa irtautua väkivaltaisesta ideologiasta, pitää luoda tosiasiallinen mahdollisuus lähteä. Parannuksen tehneiden ex-jihadistien rehabilitoiminen takaisin suomalaisen yhteiskuntaan on ensiarvoisen tärkeää myös radikalisoitumisen ehkäisemisessä. Monet jihadistisesta ideologiasta kiinnostuneet muslimit elävät omassa kuplassaan, eivätkä halua kuunnella kantasuomalaisten auktoriteettien varoituksia. Entisten jihadistien kertomana sanoma jihadistisen propagandan valheellisuudesta menee perille huomattavasti helpommin.

Tärkeää on myös kitkeä jihadistinen ideologia muslimiyhteisöissä. Siinä ei onnistuta ilman muslimiyhteisöjen voimakasta tukea. Yhteisöjen ja erityisesti niiden johtajien on tehtävä käytännön arjessa selväksi, ettei ääri-islamistisella väkivallalla ole paikkaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Pääosin näin tapahtuukin, mutta tarvittaessa arveluttavien yhteisöjen tai yksilöiden toimiin pitää suomalaisten muslimien uskaltaa puuttua myös yhteistyössä viranomaisten kanssa, ilman pelkoa leimaamisesta sen paremmin kantaväestön kuin muslimiyhteisöjen jäsenten taholta. 

 

Atte Kaleva

www.attekaleva.fi

 

]]>
2 http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256486-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-13-jihadismin-torjunta#comments Humanitaarinen maahanmuutto Jihadismi Maahanmuutto Suomen turvapaikanhakijapolitiikka Turvallisuus Thu, 07 Jun 2018 09:50:07 +0000 Atte Kaleva http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256486-jarkeva-maahanmuuttopolitiikka-osa-13-jihadismin-torjunta
Behdad - poliittiset pakolaiset tuvapaikkarallin uhreina http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256169-behdad-poliittiset-pakolaiset-tuvapaikkarallin-uhreina <p>Perussuomalaisena kuntapoliitikkona olen sitä mieltä, että on liian löysän turvapaikkapolitiikan syytä, että Suomeen on tullut paljon perusteettomia turvapaikanhakijoita. Tästä on seurannut, että myös aidot poliittiset pakolaiset ovat joutuneet kärsimään, mikä ei ole ihmisoikeuksia kunnioittavaa. He ovat jääneet monisyisen turvapaikanhakurallin aiheuttaman kiireen ja hätärekrytointien jalkoihin. Turvapaikkapolitiikkaa on jouduttu kiristämään, eikä tiukennuksia ole tehty oikein.</p><p>Behdadin, iranilaisen kurdin puolesta vedotaan, jotta hänen kielteinen turvapaikkapäätöksensä kumottaisiin:</p><p><a href="https://www.adressit.com/behdadia_ei_saa_palauttaa_iraniin" title="https://www.adressit.com/behdadia_ei_saa_palauttaa_iraniin">https://www.adressit.com/behdadia_ei_saa_palauttaa_iraniin</a></p><p>Tässä on vihdoin tapaus, jossa on kyse ainakin kontekstinsa puolesta aidosta poliittisesta pakolaisuudesta. Islamistihallitus vainoaa poliittisia kurdiaktivisteja ja eri maiden raporttien mukaan Iranissa voi joutua vankilaan kidutettavaksi erittäin vähäisestäkin &quot;aktivismista&quot;, kuten lentolehtisen pitämisestä kädessään.</p><p>Oman maansa hallituksen vainoama ihminen ei voi paeta minnekään oman maansa sisällä, eikä taistella vastaankaan. Tällaisia ihmisiä ei voida lähettää takaisin - eikä edes pakolaisleireille. Toki herää vielä kysymys, että eikö voisi paeta naapurimaihin vai miksi hakeudutaan kauas Suomeen? Ehkä tähänkin löytyy hyvä selitys. Ainakin Euroopasta käsin on varmasti sujuvampaa jatkaa poliittista työtä maansa hyväksi kuin yhteiskunnallisesti heikosti kehittyneestä maasta, jossa islam on vallitseva katsomusjärjestelmä.</p><p>Turvapaikkoja tulee myöntää vastaisuudessa ainoastaan hallituksen taholta suuntautuvan vainon perusteella. Siten turvapaikkojen myöntäminen esimerkiksi irakilaisille, somalialaisille ja afganistanilaisille tulisi lopettaa lähes kokonaan.</p><p>Irakissa kurdien tilanne on aivan erilainen kuin Iranissa. Heillä on Irakissa laaja itsehallinto ja poliittista toimintaa voi harjoittaa vapaasti. Rasistiselta sodankäynniltä shiojen ja sunnien välillä ei toki sielläkään ole vältytty, mutta tämä ei saa olla syy tulla Suomeen elätettäväksi.</p><p>Jos terroristiryhmät ahdistelevat, on kyettävä muuttamaan muualle omassa maassaan tai naapurimaihin. Hyvä vaihtoehto on myös jäädä puolustamaan maataan aseellisesti tällaisilta ryhmiltä, jotka pääsevät murhaamaan ja raiskaamaan sitä enemmän naisia ja lapsia, mitä enemmän puolustuskykyisiä miehiä lähtee ongelmia pakoon Eurooppaan. Naiset ja lapset eivät kovin helposti pakoon pääse - eivät etenkään köyhät.</p><p>Olen tutustunut Behdadin tapaukseen hyvin pinnallisesti, joten en voi ottaa siihen varsinaisesti kantaa. Kuitenkin hänen kielteisen päätöksensä takana on se, ettei hänen katsota olevan riittävän vahvasti profiloitunut poliittinen aktivisti, jotta Suomen viranomaiset näkisivät hänen olevan hengenvaarassa. Toisekseen hänellä ei ole ollut esittää dokumentteja poliittisesta aktiivisuudestaan. Kuten sanottu, Iranissa voi joutua vankilaan tai jopa saada kuolemantuomion hyvin mitättömästäkin poliittisesta toiminnasta. Tällaista saatetaan suurennella oikeusprosessissa tekaistuin syytöksin, jollaiseksi kelpaa vaikka ympäripyöreä &quot;Allahin vastustaminen&quot;. Dokumenttien, kuten puoluekirjan tai poliittisesta aktiivisuudesta kertovien valokuvien puutteeseen voi löytyä selitys siitä, että on varmaan vaarallista ottaa paetessaan dokumentteja mukaan, koska jos joutuukin viranomaisten haaviin tällä matkalla, niin siinähän sitä onkin näille todistusaineistoa.</p><p>Iranista on kuitenkin lähtenyt paljon turvapaikanhakijoita Eurooppaan myös sellaisin syin, jotka eivät oikeuta turvapaikkaan. Suuri osuus nuorista kokee olevansa vankeina islamilaisessa yhteiskunnassa, koska elämä on niin rajoitettua naurettavin säännöksin. Miten sitten erottaa keksityt ns. kurpitsavankkuritarinat oikeista kertomuksista, jos dokumentteja ei ole?</p><p>Olen jo pitkään ehdottanut, että luotaisiin sujuvat yhteydet sortohallitusten johtamien maiden ihmisoikeusaktivisteihin Suomen ja EU:n taholta. Paikalliset ihmisoikeusaktivistit&nbsp; taustoittaisivat jo etukäteen pakenijoiden tilanteen kohdemaille, jotta saadaan varmistus, että kyse on&nbsp; ihmisistä, jotka todella ovat vaarassa maan hallituksen vuoksi.</p><p>Entä, jos vainotaan uskonnon tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella? Jos ihmiselle on tekaistu syytteitä hallituksen taholta, koska hän kuuluu uskonnolliseen vähemmistöön on hänkin poliittiseen pakolaiseen rinnastettava. Tästä tulee mieleen Pakistan ja &quot;Asia Bibin&quot; tapaus, joka oli äärimmäisen järkyttävä kaikissa yksityiskohdissaan. Yleisesti ottaen ihmisen on kuitenkin mahdollista harjoittaa sydämessään ja hiljaa kotonaan mitä tahansa uskontoa, eikä omasta maailmankatsomuksestaan ole syytä tehdä julkisesti numeroa. Turvapaikkaa ei tule myöntää uskonnollisen kääntymyksen perusteella.</p><p>Vähemmistöseksuaaleja taas on maiden väestöstä ehkä noin 7 %. Tämä tietää valtavaa potentiaalista määrää turvapaikansaajia, koska valitettavasti vähemmistöseksuaaleihin suhtaudutaan yhä todella primitiivisesti suuressa osassa maailmaa. Seksuaalisuutensakin voi mielestäni pitää hyvin omana tietonaan. Työperäinen maahanmuutto tarjoaa mahdollisuuden muuttaa sellaiseen maahan, jossa voi toteuttaa hyvin väljästi seksuaalisuuttaan. Internetin treffipalvelut tarjoavat myös väylän etsiä kumppani ns. vapaista maista ja sitä kautta voi päästä muuttamaan puolison statuksella pois ahdasmielisistä maista. Mutta tietenkin, jos on jäänyt kiinni homoseksuaalisesta aktista neljän silminnäkijän todistaessa tapahtumaa ja on saamassa näillä perusteilla islamin mukaisen kuolemanrangaistuksen, niin onhan pakenijaa autettava. Tällöin ei ole perheenyhdistettäviäkään tulossa perästä, jotka moninkertaistavat tulijamääriä.</p><p>Ei vedota enää siihen, mitä Suomen ja Euroopan lait ja kansainväliset sopimukset sanovat asioista ja odoteta passiivisina taloudellisen ja yhteiskunnallisen tilanteen kärjistymistä, josta me kaikki; sekä kantasuomalaiset, että Suomessa asuvat maahanmuuttajat tulemme kärsimään. Lait ja sopimukset ovat muutettavissa. Päättäjiemme on työskenneltävä oikeudenmukaisen ja kaikin puolin kestävän kehityksen mukaisen Suomen puolesta - pahimpaan varautuen, eikä katteettomin odotuksin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perussuomalaisena kuntapoliitikkona olen sitä mieltä, että on liian löysän turvapaikkapolitiikan syytä, että Suomeen on tullut paljon perusteettomia turvapaikanhakijoita. Tästä on seurannut, että myös aidot poliittiset pakolaiset ovat joutuneet kärsimään, mikä ei ole ihmisoikeuksia kunnioittavaa. He ovat jääneet monisyisen turvapaikanhakurallin aiheuttaman kiireen ja hätärekrytointien jalkoihin. Turvapaikkapolitiikkaa on jouduttu kiristämään, eikä tiukennuksia ole tehty oikein.

Behdadin, iranilaisen kurdin puolesta vedotaan, jotta hänen kielteinen turvapaikkapäätöksensä kumottaisiin:

https://www.adressit.com/behdadia_ei_saa_palauttaa_iraniin

Tässä on vihdoin tapaus, jossa on kyse ainakin kontekstinsa puolesta aidosta poliittisesta pakolaisuudesta. Islamistihallitus vainoaa poliittisia kurdiaktivisteja ja eri maiden raporttien mukaan Iranissa voi joutua vankilaan kidutettavaksi erittäin vähäisestäkin "aktivismista", kuten lentolehtisen pitämisestä kädessään.

Oman maansa hallituksen vainoama ihminen ei voi paeta minnekään oman maansa sisällä, eikä taistella vastaankaan. Tällaisia ihmisiä ei voida lähettää takaisin - eikä edes pakolaisleireille. Toki herää vielä kysymys, että eikö voisi paeta naapurimaihin vai miksi hakeudutaan kauas Suomeen? Ehkä tähänkin löytyy hyvä selitys. Ainakin Euroopasta käsin on varmasti sujuvampaa jatkaa poliittista työtä maansa hyväksi kuin yhteiskunnallisesti heikosti kehittyneestä maasta, jossa islam on vallitseva katsomusjärjestelmä.

Turvapaikkoja tulee myöntää vastaisuudessa ainoastaan hallituksen taholta suuntautuvan vainon perusteella. Siten turvapaikkojen myöntäminen esimerkiksi irakilaisille, somalialaisille ja afganistanilaisille tulisi lopettaa lähes kokonaan.

Irakissa kurdien tilanne on aivan erilainen kuin Iranissa. Heillä on Irakissa laaja itsehallinto ja poliittista toimintaa voi harjoittaa vapaasti. Rasistiselta sodankäynniltä shiojen ja sunnien välillä ei toki sielläkään ole vältytty, mutta tämä ei saa olla syy tulla Suomeen elätettäväksi.

Jos terroristiryhmät ahdistelevat, on kyettävä muuttamaan muualle omassa maassaan tai naapurimaihin. Hyvä vaihtoehto on myös jäädä puolustamaan maataan aseellisesti tällaisilta ryhmiltä, jotka pääsevät murhaamaan ja raiskaamaan sitä enemmän naisia ja lapsia, mitä enemmän puolustuskykyisiä miehiä lähtee ongelmia pakoon Eurooppaan. Naiset ja lapset eivät kovin helposti pakoon pääse - eivät etenkään köyhät.

Olen tutustunut Behdadin tapaukseen hyvin pinnallisesti, joten en voi ottaa siihen varsinaisesti kantaa. Kuitenkin hänen kielteisen päätöksensä takana on se, ettei hänen katsota olevan riittävän vahvasti profiloitunut poliittinen aktivisti, jotta Suomen viranomaiset näkisivät hänen olevan hengenvaarassa. Toisekseen hänellä ei ole ollut esittää dokumentteja poliittisesta aktiivisuudestaan. Kuten sanottu, Iranissa voi joutua vankilaan tai jopa saada kuolemantuomion hyvin mitättömästäkin poliittisesta toiminnasta. Tällaista saatetaan suurennella oikeusprosessissa tekaistuin syytöksin, jollaiseksi kelpaa vaikka ympäripyöreä "Allahin vastustaminen". Dokumenttien, kuten puoluekirjan tai poliittisesta aktiivisuudesta kertovien valokuvien puutteeseen voi löytyä selitys siitä, että on varmaan vaarallista ottaa paetessaan dokumentteja mukaan, koska jos joutuukin viranomaisten haaviin tällä matkalla, niin siinähän sitä onkin näille todistusaineistoa.

Iranista on kuitenkin lähtenyt paljon turvapaikanhakijoita Eurooppaan myös sellaisin syin, jotka eivät oikeuta turvapaikkaan. Suuri osuus nuorista kokee olevansa vankeina islamilaisessa yhteiskunnassa, koska elämä on niin rajoitettua naurettavin säännöksin. Miten sitten erottaa keksityt ns. kurpitsavankkuritarinat oikeista kertomuksista, jos dokumentteja ei ole?

Olen jo pitkään ehdottanut, että luotaisiin sujuvat yhteydet sortohallitusten johtamien maiden ihmisoikeusaktivisteihin Suomen ja EU:n taholta. Paikalliset ihmisoikeusaktivistit  taustoittaisivat jo etukäteen pakenijoiden tilanteen kohdemaille, jotta saadaan varmistus, että kyse on  ihmisistä, jotka todella ovat vaarassa maan hallituksen vuoksi.

Entä, jos vainotaan uskonnon tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella? Jos ihmiselle on tekaistu syytteitä hallituksen taholta, koska hän kuuluu uskonnolliseen vähemmistöön on hänkin poliittiseen pakolaiseen rinnastettava. Tästä tulee mieleen Pakistan ja "Asia Bibin" tapaus, joka oli äärimmäisen järkyttävä kaikissa yksityiskohdissaan. Yleisesti ottaen ihmisen on kuitenkin mahdollista harjoittaa sydämessään ja hiljaa kotonaan mitä tahansa uskontoa, eikä omasta maailmankatsomuksestaan ole syytä tehdä julkisesti numeroa. Turvapaikkaa ei tule myöntää uskonnollisen kääntymyksen perusteella.

Vähemmistöseksuaaleja taas on maiden väestöstä ehkä noin 7 %. Tämä tietää valtavaa potentiaalista määrää turvapaikansaajia, koska valitettavasti vähemmistöseksuaaleihin suhtaudutaan yhä todella primitiivisesti suuressa osassa maailmaa. Seksuaalisuutensakin voi mielestäni pitää hyvin omana tietonaan. Työperäinen maahanmuutto tarjoaa mahdollisuuden muuttaa sellaiseen maahan, jossa voi toteuttaa hyvin väljästi seksuaalisuuttaan. Internetin treffipalvelut tarjoavat myös väylän etsiä kumppani ns. vapaista maista ja sitä kautta voi päästä muuttamaan puolison statuksella pois ahdasmielisistä maista. Mutta tietenkin, jos on jäänyt kiinni homoseksuaalisesta aktista neljän silminnäkijän todistaessa tapahtumaa ja on saamassa näillä perusteilla islamin mukaisen kuolemanrangaistuksen, niin onhan pakenijaa autettava. Tällöin ei ole perheenyhdistettäviäkään tulossa perästä, jotka moninkertaistavat tulijamääriä.

Ei vedota enää siihen, mitä Suomen ja Euroopan lait ja kansainväliset sopimukset sanovat asioista ja odoteta passiivisina taloudellisen ja yhteiskunnallisen tilanteen kärjistymistä, josta me kaikki; sekä kantasuomalaiset, että Suomessa asuvat maahanmuuttajat tulemme kärsimään. Lait ja sopimukset ovat muutettavissa. Päättäjiemme on työskenneltävä oikeudenmukaisen ja kaikin puolin kestävän kehityksen mukaisen Suomen puolesta - pahimpaan varautuen, eikä katteettomin odotuksin.

]]>
2 http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256169-behdad-poliittiset-pakolaiset-tuvapaikkarallin-uhreina#comments Behdad Humanitaarinen maahanmuutto Kurdit Poliittiset pakolaiset Turvapaikkapolitiikka Thu, 31 May 2018 20:44:33 +0000 Henna Kajava http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256169-behdad-poliittiset-pakolaiset-tuvapaikkarallin-uhreina
Mykkänen kirjoitti typeriä http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255597-mykkanen-kirjoitti-typeria <p>Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) hyökkää <a href="http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255582-japanin-tie-on-alamaki" target="_blank">blogissaan</a> perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahoa vastaan siitä kun tämä sanoi, että Suomi voisi ottaa maahanmuuttopolitiikassa Japanista mallia ja pitää kiinni oma kansa ensin -politiikasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Ministeri Mykkäsen käyttämät argumentit ovat niin typeriä ja ympäripyöreitä, että päätin taistella poliittista idiotismia vastaan ja vastata Mykkäsen blogissaan käyttämiin argumentteihin.</p><p>&nbsp;</p><p>Mykkänen: <em>Halla-Aho [sic] haluaa siis Suomesta Euroopan Japanin. Japanilaisten elintaso on kehittynyt tällä vuosituhannella teollisuusmaista heikoimmin.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Sisäministeri sivuutti kaiken muun ja ryntäsi suoraan talousargumenttiin, joka selittynee ministerin ekonomistin koulutuksella.</p><p>&nbsp;</p><p>Eikö sisäministerin mielessä käynyt hetkeäkään, että Japanin kaltaista tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa kannattaisi harjoittaa myös sen takia, jotta oman kansan kieli ja kulttuuri säilyy ja&nbsp;jotta maa pysyy yhtenäisenä ja turvallisena?</p><p>&nbsp;</p><p>Entä miksi ministeri ylipäänsä valikoi juuri ratkaisevaksi mittariksi elintason kehittymisen, kun kyse on harjoitettavasta maahanmuuttopolitiikasta? Eikö Japanin elintaso siis miellytä ministeriä vaikka se on Aasian parhaimpia?</p><p>&nbsp;</p><p>Todellisuudessa myös Kiina on harjoittanut ehkä tiukinta kuviteltavissa olevaa maahanmuuttopolitiikkaa, mutta siellä elintason kehitys on ollut päinvastoin nopeaa. Voisiko olla niin, ettei Mykkäsen käyttämä talouden mittari olekaan suoraan yhteydessä maahanmuuttopolitiikan tiukkuuteen?</p><p>&nbsp;</p><p>On myös muita talouden mittareita, jos niitä vain heiteltäisiin hatusta argumentteina. Suomen työttömyysaste on 8,2 % kun taas Japanissa se on 2,5 %. Suomen kauppatase on negatiivinen, kun taas Japanin positiivinen.</p><p>&nbsp;</p><p>Mykkänen: <em>Hyvä, että maahanmuutosta keskustellaan nyt oikeilla termeillä.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Maahanmuutosta keskustelun oikeilla termeillä tulisi olla itsestäänselvyys sisäministeriltä.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämän toteaminen heti alussa (jokseenkin sattumanvaraisen taloustieteellisen mittarin esiin noston jälkeen) antaa kuitenkin sen käsityksen, että Mykkänen viittaa tällä siihen, että hän tahtoisi puhua maahanmuutosta itselleen tutuilla <em>taloustieteen termeillä</em>.</p><p>&nbsp;</p><p>Mykkänen: <em>Totta on, että Japanissa on paikattu puuttuvaa maahanmuuttoa hyödyntämällä robotteja vaikkapa vanhustenhoidossa. Automaatiomyönteisestä kulttuurista huolimatta japanilaiset eivät kuitenkaan ole onnistuneet yhdistämään vanhenevaa väestöä ja talouskasvua. Miksi onnistuisi meiltä paremmin?</em></p><p>&nbsp;</p><p>Aika negatiivista ajattelua entiseltä kauppa- ja kehitysministeriltä. Totta kai Suomi onnistuu missä vain ja vielä paremmin kuin muut, sisulla ja älyllä!</p><p>&nbsp;</p><p>Suomea voi verrata Japaniin vanhenevan väestön osalta. Japanissa väestön vanhenemista on tapahtunut Suomea aiemmin. Eivätkä asiat sentään niin huonosti Japanissa ole, vai ovatko?</p><p>&nbsp;</p><p>Täytyy myös huomata, että teknologian kehitys on huimaa ja Japanilla ei ole ollut historiallisessa vertailussa käytössään uutta teknologiaa. Tämä on toki itsestäänselvää, mutta ministeri ei ehkä ole tullut ajatelleeksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Kyllä Suomikin siis pärjää hyvin kymmenen vuoden päästä, vaikka kaikki toteutuisi Mykkäsen ennustamalla tavalla kuin Japanissa (tämä on ennustuksena tosin äärimmäisen hölmö, koska vaikka Suomella ja Japanilla on muutamia yhteneväisyyksiä, on kyseessä kuitenkin kaksi hyvin erilaista maata).</p><p>&nbsp;</p><p>On myös huomattava, että Mykkäsen esiin nostamassa talouskasvussa (bkt) Japani päihitti Suomen vuodesta 1994 vuoteen 2008, eikä Japanin voida sanoa sen jälkeenkään pärjänneen merkittävästi meitä huonommin.</p><p>&nbsp;</p><p>Toisaalta arvopohjaisesti voidaan myös todeta, että vaikka japanilaiset suhtautuvat robotteihin ja automaatioon myönteisesti, niin japanilaiset myös kunnioittavat vanhuksia paljon ja vanhukset usein asuvat saman katon alla jälkipolvien kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Mykkänen: <em>Maahanmuuton vaikutus ei ole vakio, vaan riippuu oleellisesti siitä, miten työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan säännöt toimivat.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Tämä on itsestäänselvää.</p><p>&nbsp;</p><p>Mykkänen: <em>Kotoutammeko kotiin vai töihin &ndash; koskee niin suomalaisia kuin tänne muuttavia ja heidän lapsiaan.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Paitsi, että kotimaassaan olevia suomalaisia ei tarvitse &quot;kotouttaa&quot;. &quot;Kotouttaminen&quot; on keskeinen maahanmuuttosanaston termi. Juuri edellä Mykkänen korosti, että maahanmuutosta täytyy puhua oikeilla termeillä.</p><p>&nbsp;</p><p>Mykkänen: <em>Kotimaisten työttömien työllistämiseen tarvitsemme mallin, joka samalla ohjaa töihin myös maahanmuuttajat.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Pidän hyvin erikoisena, että ensin Mykkänen kiinnittää huomiota oikeanlaiseen terminologiaan ja sitten puhuu vain yleisesti &quot;maahanmuuttajista&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>Työperäisillä maahanmuuttajillahan on työsopimus ja työperäinen oleskelulupa, joten heidän työllistämiseensä ei tarvita mitään &quot;mallia&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>Ei-työperäiset (pääosin humanitaarisesta tai perhesiteisiin perustuvasta syystä saapuvat) maahanmuuttajat täytyy saada töihin, jos heidän annetaan Suomessa majailla. Tästä kaikki ovat olleet samaa mieltä.</p><p>&nbsp;</p><p>Mykkänen: <em>Työperäisessä maahanmuutossa ei ole kyse vain suorittavan työvoiman riittävyydestä. Monikulttuurisuuden mahdollistamisessa on kyse tienhaarasta, jossa Suomesta tulee joko houkutteleva, avoin ja helposti lähestyttävä, tai käpertyvä ja luotaan työntävä.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Tässä Mykkänen piiloutuu ympäripyöreän &quot;monikulttuurisuus&quot;-argumentin taakse.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä on tämä maaginen monikulttuurisuus, jota jo nykyiset Suomen lait tai käytännöt eivät mahdollista?</p><p>&nbsp;</p><p>Aidosti monikulttuurinen yhteiskunta ei ole välttämättä &quot;avoin ja helposti lähestyttävä&quot;, vaan se voi olla ikävä sekasortoinen paikka, jossa vallitsee useiden eri arvojen ja kulttuurien konflikti.</p><p>&nbsp;</p><p>Monikulttuurisuus sanan kirjaimellisessa merkityksessä merkitsee nähdäkseni sitä, että silloin joudut suvaitsemaan myös ne kulttuurit, joita et itse pidä mieluisina. Monien muslimimaiden kulttuuri on keskiajalle jämähtänyttä.</p><p>&nbsp;</p><p>Kiinassa kidutetaan koiria elävältä ja syödään. Useissa maissa virkamiehet ovat korruptoituneita ja ihmiset kiertävät veronmaksua. Suvaitsevaisessa monikulttuurisuudessa myös nämä omalle kulttuurille epämiellyttävät asiat pitäisi hyväksyä.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomalaisten poliitikkojen puheet monikulttuurisuudesta koskevat yleensä ideologiaa tai normatiivisia ihanteita ja politiikan asenteita. Valitettavasti tosielämään sovellettuna nämä ihanteet ovat osoittautuneet yhtä isoksi kasaksi hevonpaskaa kuin kommunismi.</p><p>&nbsp;</p><p>&quot;Monikulttuurisuus&quot;-käsitteessä on keskeistä ymmärtää, että sen tarkoitus on usein vastustaa kansallismielisenä pidettyjä arvoja, jotka usein kiteytetään sanoihin koti, uskonto ja isänmaa. Jos Mykkänen on tästä eri mieltä, toivoisin että hän määrittelisi tarkemmin blogissaan, mitä hänen käyttämänsä monikulttuurisuus-sana merkitsee.</p><p>&nbsp;</p><p>Mykkänen: <em>GSM-Nokian nousu saattoi vielä perustua siihen, että opetetaan suomalaisille insinööreille oikeita asioita. Tulevat Nokiat syntyvät enemmän siten, että palveluinnovaation ympärille kootaan nopeasti parhaat tekijät ympäri maailmaa. Suomi joko on tällaisten osaajien kokoontumisajojen kohtauspaikka tai taantuva takapajula.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Onko tämä vahingollista sekoilua vai halpaa populismia? En ole kuullut kenenkään edes vastustavan nykyistä asiantuntijoiden työlupajärjestelmää tai sen kehittämistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Sen sijaan ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnan poistoa Halla-aho aidosti vastustaa 19.5. pitämässään puheessa, jota Mykkänen nyt siis blogissaan kritisoi. Tämä ei olisi tosin ensimmäinen kerta, kun kuulen työvoiman saatavuusharkinnan poistoa perusteltavan ministerin tässä käyttämillä virheellisillä argumenteilla, vaikka matalapalkkatyövoiman saatavuusharkinnalla ei ole mitään tekemistä parhaiden tekijöiden tai asiantuntijoiden Suomeen houkuttelemisen kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Mykkänen: <em>Sinisilmäinen ei toki pidä olla. Euroopan rajoilla vallitsevat elintasoerot, asumisperusteinen sosiaaliturva ja vapaa maahanmuutto eivät ole yhdistettävissä järkevästi.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Toivottavasti tämä realistinen näkemys muuttuu vielä jonain päivänä kokoomuksen politiikaksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Mykkänen: <em>Turvaa tulee antaa vainon tai kidutuksen uhreille.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Vaan kuinka paljon ja minkä kustannuksella? Toisaalla Mykkänen sanoo ensin, ettei pidä olla sinisilmäinen, mutta sitten hän lyö pöytään auttamisen argumentin. Tämä lähes kumoaa juuri aiemmassa lauseessa sanotun käytännön politiikassa. Mykkäsen tarkoitus ei liene sanoa taaskaan mitään konkreettista?</p><p>&nbsp;</p><p>Mykkänen: <em>Sen sijaan työsuhteeseen tulevia ei kannata yhtään hätyyttää, kunhan oleskelulupaan liittyvät turvallisuustaustat on kunnossa.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Eivätkö työsuhteeseen tulevien (työperäisten) maahanmuuttajien turvallisuustaustat ole kunnossa? Ensimmäinen kerta, kun kuulen tällaisen vihjauksen ja erikoista, että se tulee vielä sisäministeriltä. En ole itse asiassa edes kuullut, että työperäisellä oleskeluluvalla Suomeen saapuvien turvallisuustaustoja tutkittaisiin. Toki kaikkia koskeva yleinen maahantulon edellytys on, ettei vaaranna turvallisuutta, mutta onko tämä jotenkin oleellinen asia tässä yhteydessä?</p><p>&nbsp;</p><p>Ylipäänsä on vähän erikoista, että Mykkänen korostaa työperäistä maahanmuuttoa voimakkaasti juuri tässä yhteydessä, kun siitä ei ollut alun alkaenkaan erityisesti puhetta... Onhan toki hyvä, jos siitäkin asiasta puhutaan, vaikka keskustelun taso onkin viimeiset kymmenen vuotta ollut tämä:</p><p><a href="http://www.halla-aho.com/scripta/tyoperainen_maahanmuutto.html">http://www.halla-aho.com/scripta/tyoperainen_maahanmuutto.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) hyökkää blogissaan perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahoa vastaan siitä kun tämä sanoi, että Suomi voisi ottaa maahanmuuttopolitiikassa Japanista mallia ja pitää kiinni oma kansa ensin -politiikasta.

 

Ministeri Mykkäsen käyttämät argumentit ovat niin typeriä ja ympäripyöreitä, että päätin taistella poliittista idiotismia vastaan ja vastata Mykkäsen blogissaan käyttämiin argumentteihin.

 

Mykkänen: Halla-Aho [sic] haluaa siis Suomesta Euroopan Japanin. Japanilaisten elintaso on kehittynyt tällä vuosituhannella teollisuusmaista heikoimmin.

 

Sisäministeri sivuutti kaiken muun ja ryntäsi suoraan talousargumenttiin, joka selittynee ministerin ekonomistin koulutuksella.

 

Eikö sisäministerin mielessä käynyt hetkeäkään, että Japanin kaltaista tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa kannattaisi harjoittaa myös sen takia, jotta oman kansan kieli ja kulttuuri säilyy ja jotta maa pysyy yhtenäisenä ja turvallisena?

 

Entä miksi ministeri ylipäänsä valikoi juuri ratkaisevaksi mittariksi elintason kehittymisen, kun kyse on harjoitettavasta maahanmuuttopolitiikasta? Eikö Japanin elintaso siis miellytä ministeriä vaikka se on Aasian parhaimpia?

 

Todellisuudessa myös Kiina on harjoittanut ehkä tiukinta kuviteltavissa olevaa maahanmuuttopolitiikkaa, mutta siellä elintason kehitys on ollut päinvastoin nopeaa. Voisiko olla niin, ettei Mykkäsen käyttämä talouden mittari olekaan suoraan yhteydessä maahanmuuttopolitiikan tiukkuuteen?

 

On myös muita talouden mittareita, jos niitä vain heiteltäisiin hatusta argumentteina. Suomen työttömyysaste on 8,2 % kun taas Japanissa se on 2,5 %. Suomen kauppatase on negatiivinen, kun taas Japanin positiivinen.

 

Mykkänen: Hyvä, että maahanmuutosta keskustellaan nyt oikeilla termeillä.

 

Maahanmuutosta keskustelun oikeilla termeillä tulisi olla itsestäänselvyys sisäministeriltä.

 

Tämän toteaminen heti alussa (jokseenkin sattumanvaraisen taloustieteellisen mittarin esiin noston jälkeen) antaa kuitenkin sen käsityksen, että Mykkänen viittaa tällä siihen, että hän tahtoisi puhua maahanmuutosta itselleen tutuilla taloustieteen termeillä.

 

Mykkänen: Totta on, että Japanissa on paikattu puuttuvaa maahanmuuttoa hyödyntämällä robotteja vaikkapa vanhustenhoidossa. Automaatiomyönteisestä kulttuurista huolimatta japanilaiset eivät kuitenkaan ole onnistuneet yhdistämään vanhenevaa väestöä ja talouskasvua. Miksi onnistuisi meiltä paremmin?

 

Aika negatiivista ajattelua entiseltä kauppa- ja kehitysministeriltä. Totta kai Suomi onnistuu missä vain ja vielä paremmin kuin muut, sisulla ja älyllä!

 

Suomea voi verrata Japaniin vanhenevan väestön osalta. Japanissa väestön vanhenemista on tapahtunut Suomea aiemmin. Eivätkä asiat sentään niin huonosti Japanissa ole, vai ovatko?

 

Täytyy myös huomata, että teknologian kehitys on huimaa ja Japanilla ei ole ollut historiallisessa vertailussa käytössään uutta teknologiaa. Tämä on toki itsestäänselvää, mutta ministeri ei ehkä ole tullut ajatelleeksi.

 

Kyllä Suomikin siis pärjää hyvin kymmenen vuoden päästä, vaikka kaikki toteutuisi Mykkäsen ennustamalla tavalla kuin Japanissa (tämä on ennustuksena tosin äärimmäisen hölmö, koska vaikka Suomella ja Japanilla on muutamia yhteneväisyyksiä, on kyseessä kuitenkin kaksi hyvin erilaista maata).

 

On myös huomattava, että Mykkäsen esiin nostamassa talouskasvussa (bkt) Japani päihitti Suomen vuodesta 1994 vuoteen 2008, eikä Japanin voida sanoa sen jälkeenkään pärjänneen merkittävästi meitä huonommin.

 

Toisaalta arvopohjaisesti voidaan myös todeta, että vaikka japanilaiset suhtautuvat robotteihin ja automaatioon myönteisesti, niin japanilaiset myös kunnioittavat vanhuksia paljon ja vanhukset usein asuvat saman katon alla jälkipolvien kanssa.

 

Mykkänen: Maahanmuuton vaikutus ei ole vakio, vaan riippuu oleellisesti siitä, miten työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan säännöt toimivat.

 

Tämä on itsestäänselvää.

 

Mykkänen: Kotoutammeko kotiin vai töihin – koskee niin suomalaisia kuin tänne muuttavia ja heidän lapsiaan.

 

Paitsi, että kotimaassaan olevia suomalaisia ei tarvitse "kotouttaa". "Kotouttaminen" on keskeinen maahanmuuttosanaston termi. Juuri edellä Mykkänen korosti, että maahanmuutosta täytyy puhua oikeilla termeillä.

 

Mykkänen: Kotimaisten työttömien työllistämiseen tarvitsemme mallin, joka samalla ohjaa töihin myös maahanmuuttajat.

 

Pidän hyvin erikoisena, että ensin Mykkänen kiinnittää huomiota oikeanlaiseen terminologiaan ja sitten puhuu vain yleisesti "maahanmuuttajista".

 

Työperäisillä maahanmuuttajillahan on työsopimus ja työperäinen oleskelulupa, joten heidän työllistämiseensä ei tarvita mitään "mallia".

 

Ei-työperäiset (pääosin humanitaarisesta tai perhesiteisiin perustuvasta syystä saapuvat) maahanmuuttajat täytyy saada töihin, jos heidän annetaan Suomessa majailla. Tästä kaikki ovat olleet samaa mieltä.

 

Mykkänen: Työperäisessä maahanmuutossa ei ole kyse vain suorittavan työvoiman riittävyydestä. Monikulttuurisuuden mahdollistamisessa on kyse tienhaarasta, jossa Suomesta tulee joko houkutteleva, avoin ja helposti lähestyttävä, tai käpertyvä ja luotaan työntävä.

 

Tässä Mykkänen piiloutuu ympäripyöreän "monikulttuurisuus"-argumentin taakse.

 

Mitä on tämä maaginen monikulttuurisuus, jota jo nykyiset Suomen lait tai käytännöt eivät mahdollista?

 

Aidosti monikulttuurinen yhteiskunta ei ole välttämättä "avoin ja helposti lähestyttävä", vaan se voi olla ikävä sekasortoinen paikka, jossa vallitsee useiden eri arvojen ja kulttuurien konflikti.

 

Monikulttuurisuus sanan kirjaimellisessa merkityksessä merkitsee nähdäkseni sitä, että silloin joudut suvaitsemaan myös ne kulttuurit, joita et itse pidä mieluisina. Monien muslimimaiden kulttuuri on keskiajalle jämähtänyttä.

 

Kiinassa kidutetaan koiria elävältä ja syödään. Useissa maissa virkamiehet ovat korruptoituneita ja ihmiset kiertävät veronmaksua. Suvaitsevaisessa monikulttuurisuudessa myös nämä omalle kulttuurille epämiellyttävät asiat pitäisi hyväksyä.

 

Suomalaisten poliitikkojen puheet monikulttuurisuudesta koskevat yleensä ideologiaa tai normatiivisia ihanteita ja politiikan asenteita. Valitettavasti tosielämään sovellettuna nämä ihanteet ovat osoittautuneet yhtä isoksi kasaksi hevonpaskaa kuin kommunismi.

 

"Monikulttuurisuus"-käsitteessä on keskeistä ymmärtää, että sen tarkoitus on usein vastustaa kansallismielisenä pidettyjä arvoja, jotka usein kiteytetään sanoihin koti, uskonto ja isänmaa. Jos Mykkänen on tästä eri mieltä, toivoisin että hän määrittelisi tarkemmin blogissaan, mitä hänen käyttämänsä monikulttuurisuus-sana merkitsee.

 

Mykkänen: GSM-Nokian nousu saattoi vielä perustua siihen, että opetetaan suomalaisille insinööreille oikeita asioita. Tulevat Nokiat syntyvät enemmän siten, että palveluinnovaation ympärille kootaan nopeasti parhaat tekijät ympäri maailmaa. Suomi joko on tällaisten osaajien kokoontumisajojen kohtauspaikka tai taantuva takapajula.

 

Onko tämä vahingollista sekoilua vai halpaa populismia? En ole kuullut kenenkään edes vastustavan nykyistä asiantuntijoiden työlupajärjestelmää tai sen kehittämistä.

 

Sen sijaan ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnan poistoa Halla-aho aidosti vastustaa 19.5. pitämässään puheessa, jota Mykkänen nyt siis blogissaan kritisoi. Tämä ei olisi tosin ensimmäinen kerta, kun kuulen työvoiman saatavuusharkinnan poistoa perusteltavan ministerin tässä käyttämillä virheellisillä argumenteilla, vaikka matalapalkkatyövoiman saatavuusharkinnalla ei ole mitään tekemistä parhaiden tekijöiden tai asiantuntijoiden Suomeen houkuttelemisen kanssa.

 

Mykkänen: Sinisilmäinen ei toki pidä olla. Euroopan rajoilla vallitsevat elintasoerot, asumisperusteinen sosiaaliturva ja vapaa maahanmuutto eivät ole yhdistettävissä järkevästi.

 

Toivottavasti tämä realistinen näkemys muuttuu vielä jonain päivänä kokoomuksen politiikaksi.

 

Mykkänen: Turvaa tulee antaa vainon tai kidutuksen uhreille.

 

Vaan kuinka paljon ja minkä kustannuksella? Toisaalla Mykkänen sanoo ensin, ettei pidä olla sinisilmäinen, mutta sitten hän lyö pöytään auttamisen argumentin. Tämä lähes kumoaa juuri aiemmassa lauseessa sanotun käytännön politiikassa. Mykkäsen tarkoitus ei liene sanoa taaskaan mitään konkreettista?

 

Mykkänen: Sen sijaan työsuhteeseen tulevia ei kannata yhtään hätyyttää, kunhan oleskelulupaan liittyvät turvallisuustaustat on kunnossa.

 

Eivätkö työsuhteeseen tulevien (työperäisten) maahanmuuttajien turvallisuustaustat ole kunnossa? Ensimmäinen kerta, kun kuulen tällaisen vihjauksen ja erikoista, että se tulee vielä sisäministeriltä. En ole itse asiassa edes kuullut, että työperäisellä oleskeluluvalla Suomeen saapuvien turvallisuustaustoja tutkittaisiin. Toki kaikkia koskeva yleinen maahantulon edellytys on, ettei vaaranna turvallisuutta, mutta onko tämä jotenkin oleellinen asia tässä yhteydessä?

 

Ylipäänsä on vähän erikoista, että Mykkänen korostaa työperäistä maahanmuuttoa voimakkaasti juuri tässä yhteydessä, kun siitä ei ollut alun alkaenkaan erityisesti puhetta... Onhan toki hyvä, jos siitäkin asiasta puhutaan, vaikka keskustelun taso onkin viimeiset kymmenen vuotta ollut tämä:

http://www.halla-aho.com/scripta/tyoperainen_maahanmuutto.html

]]>
21 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255597-mykkanen-kirjoitti-typeria#comments Humanitaarinen maahanmuutto Maahanmuuttopolitiikka Työmarkkina Työperäinen maahanmuutto Väestörakenne Mon, 21 May 2018 05:57:22 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255597-mykkanen-kirjoitti-typeria
Suomalaiset jäävät vähemmistöksi http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255266-suomalaiset-jaavat-vahemmistoksi <p>Suomalaiset jäävät vähemmistöksi Turun Varissuolla. Vieraskielisten osuus väestöstä on nimittäin tunnetussa lähiössä pian yli puolet. Lähiön ulkomaalaistuminen ja suomalaisten joukkopako on ollut nähtävissä jo pitkään.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Turun Sanomat</em> uutisoi asiasta valtamedialle kuuluvalla tavalla positiiviseen sävyyn (14.5.2018). Suomalaisten jääminen vähemmistöön saattaa olla jopa hyvä asia? Varissuo &ndash; portti Suomeen ulkomaalaisille, hienoa!</p><p>&nbsp;</p><p>Samalla Varissuon työttömyysprosentti on Turun suurimpia. Turun rikollisuudesta huomattava osa sijoittuu Varissuolle. Mikään unelmalähiö se ei siis ole, vaan useimmille vihoviimeinen paikka asua. En siis ihmettele suomalaisten joukkopakoa.</p><p>&nbsp;</p><p>Pidän hälyttävänä nykytilaamme, jossa Suomi hyväksyy kokonaisen kaupunginosan muuttuvan ulkomaalaiseksi ja valtauskonnon vaihtuvan keskiajalle jämähtäneeseen islamiin. Monet &quot;suvaitsevat&quot; ihmiset tuntuvat jopa ihailevan tätä kehitystä.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt tarvitaan suomalaista kansallishenkeä. Suomi kuuluu suomalaisille.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaiset jäävät vähemmistöksi Turun Varissuolla. Vieraskielisten osuus väestöstä on nimittäin tunnetussa lähiössä pian yli puolet. Lähiön ulkomaalaistuminen ja suomalaisten joukkopako on ollut nähtävissä jo pitkään.

 

Turun Sanomat uutisoi asiasta valtamedialle kuuluvalla tavalla positiiviseen sävyyn (14.5.2018). Suomalaisten jääminen vähemmistöön saattaa olla jopa hyvä asia? Varissuo – portti Suomeen ulkomaalaisille, hienoa!

 

Samalla Varissuon työttömyysprosentti on Turun suurimpia. Turun rikollisuudesta huomattava osa sijoittuu Varissuolle. Mikään unelmalähiö se ei siis ole, vaan useimmille vihoviimeinen paikka asua. En siis ihmettele suomalaisten joukkopakoa.

 

Pidän hälyttävänä nykytilaamme, jossa Suomi hyväksyy kokonaisen kaupunginosan muuttuvan ulkomaalaiseksi ja valtauskonnon vaihtuvan keskiajalle jämähtäneeseen islamiin. Monet "suvaitsevat" ihmiset tuntuvat jopa ihailevan tätä kehitystä.

 

Nyt tarvitaan suomalaista kansallishenkeä. Suomi kuuluu suomalaisille.

]]>
38 http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255266-suomalaiset-jaavat-vahemmistoksi#comments Humanitaarinen maahanmuutto Väestörakenne Varissuo Mon, 14 May 2018 06:38:44 +0000 Ville Tavio http://villetavio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255266-suomalaiset-jaavat-vahemmistoksi
Asiantuntijat varoittavat islamisaatiosta http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253067-asiantuntijat-varoittavat-islamisaatiosta <p>Atte Kalevan &ldquo;Jihad ja terrorismi&rdquo; -kirja on herättänyt paljon toivoa islamia koskevan keskustelukulttuurin avautumisesta sisäänpäin käpertyneisyyden tilasta. Vapaa-ajattelijain entisenä puheenjohtajanakin tunnettu tietokirjailija-toimittaja Jussi K. Niemelä on pyrkinyt osaltaan lisäämään kirjan kantamaa 16-sivuisella, kirjaa käsittelevällä esseellään Sankarit Allahin tiellä:&nbsp;<br /><br /><a href="http://jussikniemela.blogspot.fi/2018/03/sankarit-allahin-tiella.html?m=1" title="http://jussikniemela.blogspot.fi/2018/03/sankarit-allahin-tiella.html?m=1">http://jussikniemela.blogspot.fi/2018/03/sankarit-allahin-tiella.html?m=1</a></p><p>Jussi K. Niemelän ihastusta herättänyt essee heijastelee islamiin perehtyneisyyttä. Perehtyneisyyteen viittaa myös se, että ainakin Wikipedian mukaan mies erosi aikoinaan vihreistä nimenomaan puolueen liiallisen islam-myönteisyyden vuoksi.</p><p>Islam-romantikkona usein pidetty Jaakko Hämeen-Anttila on nyt joutunut sivuun islam-asiantuntijana muutettuaan Skotlantiin ja tilalle on tullut hieman erilaisia kokemuksia islamista saanut jihadistien kidnappaama Atte Kaleva. Tämän seurauksena Mohammedin sotapäällikköys ja profeetan elämäntavan jäljittely ovat nousseet keskeisiksi islamin tarkastelussa. Jussi K. Niemelällä on kiinnostavia uusia näkökulmia islamiin ja tässä keskitytään niihin vanhan kertaamisen sijaan.</p><p>Onko muslimien pyrkimys valloittaa maailma uhkakuvien järjetöntä paisuttelua?</p><p>Jussi K. Niemelä: &ldquo;Islamisaatiota on usein väitetty vainoharhaisten islamofobien lanseeraamaksi termiksi, mutta tosiasiassa sitä on pitkään käyttänyt niinkin arvostettu islamtutkija kuin professori Bernard Lewis.&rdquo; Bernard Lewis:<br /><br />https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/TCmTQOFqs9w?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/TCmTQOFqs9w?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Islamisaatiota ei tarvitse Jussi K. Niemelän mukaan ajatella muslimien salaliittona länsimaiden valloittamiseksi &ndash; riittää, että sitä tarkastelee vähittäisenä, mutta alati nopeutuvana väestöpohjan, arvostusten ja tapakulttuurin muutoksena. Jussi K. Niemelä: &ldquo;Islamisaatio on kiistaton tosiasia lähes kaikkialla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Demografiset tilastot osoittavat, että muslimien määrä suhteessa muihin ryhmiin kasvaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa nopeasti. Tähän vaikuttavat niin lapsiluku kuin maahanmuutto: kumpikin lisää muslimien määrää suhteessa muihin väestöryhmiin.&rdquo;</p><p>Entisen sisäministerin Paula Risikon mukaan Suomessa ei ole islamisaatiota, mutta hän ei kaiketi ymmärtänyt koko termiä. Se, näkyykö islamisaatiosta miten paljon merkkejä juuri tällä hetkellä on sivuseikka; oleellista on vääjäämätön kehityksen suunta, johon meitä ollaan viemässä nykypolitiikalla.</p><p>Poimivatko jihadistit islamista tarkoituksella väkivaltaiset kohdat?</p><p>Jihadismi perustuu loogiseen profeetta Muhammadin ja hänen seuralaistensa jäljittelyyn. Jussi K. Niemelä: &ldquo;Medinaan perustettu tarunhohtoinen muslimivaltio laajeni nopeasti eikä se tapahtunut rauhanomaisesti. Islamin profeetta oli myös valtiomies ja sotapäällikkö. Jihadistit jäljittelevät tätä toimintaa, koska profeetta Muhammadin esimerkki velvoittaa hurskaan muslimin niin tekemään.&rdquo; History.netin harvinainen artikkeli islamin profeetasta sotapäällikkönä:&nbsp;</p><p><a href="http://www.historynet.com/muhammad-the-warrior-prophet.htm" title="http://www.historynet.com/muhammad-the-warrior-prophet.htm">http://www.historynet.com/muhammad-the-warrior-prophet.htm</a></p><p>Islamilaisen teologian mukaan Koraanin uudemmat kohdat korvaavat vanhemmat, jos niiden välillä on tulkinnallista ristiriitaa. Valitettavasti nuo vanhemmat kohdat ovat niitä rauhanomaisia ja uudemmat sotaisia. Koraani ei etene aikajärjestyksessä, vaan suurien pituusjärjestyksessä, joten Koraanin ohjeiden aikajärjestys ei avaudu itse kirjasta.</p><p>Jussi K. Niemelällä on kiinnostava ja uskottava teoria siitä, miksi salafistijärjestöt länsimaissa tuomitsevat ilmeisen aidosti jihadistiset terroriteot. Hänen mukaansa islamistisissa liikkeissä koetaan, että jihadismi haittaa niiden tavoitteiden saavuttamista. Jussi K. Niemelä: &ldquo;Väkivaltainen kumouksellisuus ja päämäärien avoin paljastaminen kääntävät väistämättä yhä suurempia joukkoja islamille nuivaksi, kaikkien muiden maahanmuuton aiheuttamien lieveilmiöiden ja sosiaalisen segregaation ohella. Tämä näkyy kansallismielisten puolueiden suosion kasvuna kaikkialla lännessä.</p><p>Mielestäni voidaan perustellusti spekuloida, että ainakin osa pietististen dawasalafistien jihadismille julistamista tuomioista voi johtua tästä. He eivät halua, että länsimaissa aletaan laajemminkin havahtua kaupunkeihin ja maaseudulle syntyviin suljettuihin shariasaarekkeisiin, rinnakkaisyhteiskuntiin, joiden tarkoitus on nimenomaan se, mistä Kaleva tässä yhteydessä kirjoittaa (52):</p><p>&ldquo;Pietistit pyrkivät kyllä reformoimaan yhteiskuntaa, mutta he tekevät sen paljon huomaamattomammin kuin poliittiset salafistit, jihadisteista toki puhumattakaan. Päämäärä pietisteilläkin on silti sama, koko umman yhdistäminen yhden ainoan kalifin alaisuuteen profeetta Muhammadin aikalaisten tavoin. Pietistit eivät hyväksy jihadisteja, sillä väkivallan ja jihadin suhteeton korostaminen uhreista välittämättä on heidän nähdäkseen väärin, mutteivät he liioin hyväksy poliittisia salafistejakaan, vaikka yleensä ymmärtävätkin molempien pyrkivän oikeutettuun päämäärään.&rdquo;</p><p>Euroopan ja Yhdysvaltain islamisaatiota voidaan ajatella myös länsimaiden vähittäisenä muuttumisena kalifaatiksi, jossa päältä katsoen keskenään erimieliset islamistiryhmät pyrkivät uskontonsa lähetyskäskyn kannalta optimaaliseen tavoitteeseen. Osa tekee sen avoimemmin, osa hyvinkin hiljaa, mutta tärkeintä on tiedostaa, että tavoite on kaikilla sama: maailmanlaajuinen kalifaatti.</p><p>Kyse ei ole mistään kaikkien maailman muslimien salaliitosta, mutta erilaiset painostuskeinot ja paikallisten imaamien ja yhteisön johtajien uskonnollinen auktoriteetti saattavat nopeastikin muuttaa länsimaissa asuvia, yhteiskunnasta eristäytyneitä muslimipopulaatioita entistä konservatiivisemmaksi.&rdquo;</p><p>Jussi K. Niemelä käsittelee esseessään myös islamia suomalaisissa puolueissa. Niemelän mukaan kokoomuslaiset muslimitaustaiset ovat yleensä maallistuneempia ja asenteiltaan länsimaalaisempia kuin vasemmistolaiset vastaavat. Tähän hän arvelee voivan olla syynä vasemmistolaisten vieraskoreuden ja ns. käänteisen rasismin, jossa vähemmistön edustajia ei pidetä tasavertaisina yksilöinä, vaan isoina lapsina.<br />Vasemmistossa muslimit tosiaan nähdään perinteisesti imperialismin uhreina, eikä voida esim. kuvitella, että vasemmisto järjestäisi mielenosoituksen, kun radikaali muslimisaarnaaja tulee puhumaan islamilaiseen seminaariin Suomessa tai että vasemmistolaiset menisivät vastustamaan äärimuslimien kulkuetta kadulle ja muistuttamaan fasismista. Tämäkään rohkea, nuori nainen islamistikulkueen kimpussa on tuskin vasemmistosta:<br /><br />https://<object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/b2nlIfn8tNA?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/b2nlIfn8tNA?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><p>Niemelän esseessä annetaan myös tärkeä käytännön neuvo jokaiselle suomalaiselle, joka voi osaltaan auttaa täällä jo asuvia muslimeja kotoutumaan. Hän kehottaa ihmisiä nostamaan esille islamilaisten pyhien tekstien autenttisuusongelman länsimaissa aina, kun islamista keskustellaan. Tämä kyseenalaistaminen on tehtävä nimenomaan länsimaissa, sillä muslimimaissa se on mahdotonta, koska siitä seuraa vankeutta, raippoja tai kuolema. Jos islamin tekstien autenttisuusongelmaan ei olekaan perehtynyt, niin kaikenlaisen oleellisuuksiin pureutuvan, rakentavan kritiikin voi nähdä islamissa odotetun reformaation tukemisena. Reformaation jälkeen islamin valtavirtatulkinta ei olisi enää fundamentalistinen siten, että Koraania pidetään sanasta sanaan pyhänä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Atte Kalevan “Jihad ja terrorismi” -kirja on herättänyt paljon toivoa islamia koskevan keskustelukulttuurin avautumisesta sisäänpäin käpertyneisyyden tilasta. Vapaa-ajattelijain entisenä puheenjohtajanakin tunnettu tietokirjailija-toimittaja Jussi K. Niemelä on pyrkinyt osaltaan lisäämään kirjan kantamaa 16-sivuisella, kirjaa käsittelevällä esseellään Sankarit Allahin tiellä: 

http://jussikniemela.blogspot.fi/2018/03/sankarit-allahin-tiella.html?m=1

Jussi K. Niemelän ihastusta herättänyt essee heijastelee islamiin perehtyneisyyttä. Perehtyneisyyteen viittaa myös se, että ainakin Wikipedian mukaan mies erosi aikoinaan vihreistä nimenomaan puolueen liiallisen islam-myönteisyyden vuoksi.

Islam-romantikkona usein pidetty Jaakko Hämeen-Anttila on nyt joutunut sivuun islam-asiantuntijana muutettuaan Skotlantiin ja tilalle on tullut hieman erilaisia kokemuksia islamista saanut jihadistien kidnappaama Atte Kaleva. Tämän seurauksena Mohammedin sotapäällikköys ja profeetan elämäntavan jäljittely ovat nousseet keskeisiksi islamin tarkastelussa. Jussi K. Niemelällä on kiinnostavia uusia näkökulmia islamiin ja tässä keskitytään niihin vanhan kertaamisen sijaan.

Onko muslimien pyrkimys valloittaa maailma uhkakuvien järjetöntä paisuttelua?

Jussi K. Niemelä: “Islamisaatiota on usein väitetty vainoharhaisten islamofobien lanseeraamaksi termiksi, mutta tosiasiassa sitä on pitkään käyttänyt niinkin arvostettu islamtutkija kuin professori Bernard Lewis.” Bernard Lewis:

https://www.youtube.com/watch?v=TCmTQOFqs9w

Islamisaatiota ei tarvitse Jussi K. Niemelän mukaan ajatella muslimien salaliittona länsimaiden valloittamiseksi – riittää, että sitä tarkastelee vähittäisenä, mutta alati nopeutuvana väestöpohjan, arvostusten ja tapakulttuurin muutoksena. Jussi K. Niemelä: “Islamisaatio on kiistaton tosiasia lähes kaikkialla Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Demografiset tilastot osoittavat, että muslimien määrä suhteessa muihin ryhmiin kasvaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa nopeasti. Tähän vaikuttavat niin lapsiluku kuin maahanmuutto: kumpikin lisää muslimien määrää suhteessa muihin väestöryhmiin.”

Entisen sisäministerin Paula Risikon mukaan Suomessa ei ole islamisaatiota, mutta hän ei kaiketi ymmärtänyt koko termiä. Se, näkyykö islamisaatiosta miten paljon merkkejä juuri tällä hetkellä on sivuseikka; oleellista on vääjäämätön kehityksen suunta, johon meitä ollaan viemässä nykypolitiikalla.

Poimivatko jihadistit islamista tarkoituksella väkivaltaiset kohdat?

Jihadismi perustuu loogiseen profeetta Muhammadin ja hänen seuralaistensa jäljittelyyn. Jussi K. Niemelä: “Medinaan perustettu tarunhohtoinen muslimivaltio laajeni nopeasti eikä se tapahtunut rauhanomaisesti. Islamin profeetta oli myös valtiomies ja sotapäällikkö. Jihadistit jäljittelevät tätä toimintaa, koska profeetta Muhammadin esimerkki velvoittaa hurskaan muslimin niin tekemään.” History.netin harvinainen artikkeli islamin profeetasta sotapäällikkönä: 

http://www.historynet.com/muhammad-the-warrior-prophet.htm

Islamilaisen teologian mukaan Koraanin uudemmat kohdat korvaavat vanhemmat, jos niiden välillä on tulkinnallista ristiriitaa. Valitettavasti nuo vanhemmat kohdat ovat niitä rauhanomaisia ja uudemmat sotaisia. Koraani ei etene aikajärjestyksessä, vaan suurien pituusjärjestyksessä, joten Koraanin ohjeiden aikajärjestys ei avaudu itse kirjasta.

Jussi K. Niemelällä on kiinnostava ja uskottava teoria siitä, miksi salafistijärjestöt länsimaissa tuomitsevat ilmeisen aidosti jihadistiset terroriteot. Hänen mukaansa islamistisissa liikkeissä koetaan, että jihadismi haittaa niiden tavoitteiden saavuttamista. Jussi K. Niemelä: “Väkivaltainen kumouksellisuus ja päämäärien avoin paljastaminen kääntävät väistämättä yhä suurempia joukkoja islamille nuivaksi, kaikkien muiden maahanmuuton aiheuttamien lieveilmiöiden ja sosiaalisen segregaation ohella. Tämä näkyy kansallismielisten puolueiden suosion kasvuna kaikkialla lännessä.

Mielestäni voidaan perustellusti spekuloida, että ainakin osa pietististen dawasalafistien jihadismille julistamista tuomioista voi johtua tästä. He eivät halua, että länsimaissa aletaan laajemminkin havahtua kaupunkeihin ja maaseudulle syntyviin suljettuihin shariasaarekkeisiin, rinnakkaisyhteiskuntiin, joiden tarkoitus on nimenomaan se, mistä Kaleva tässä yhteydessä kirjoittaa (52):

“Pietistit pyrkivät kyllä reformoimaan yhteiskuntaa, mutta he tekevät sen paljon huomaamattomammin kuin poliittiset salafistit, jihadisteista toki puhumattakaan. Päämäärä pietisteilläkin on silti sama, koko umman yhdistäminen yhden ainoan kalifin alaisuuteen profeetta Muhammadin aikalaisten tavoin. Pietistit eivät hyväksy jihadisteja, sillä väkivallan ja jihadin suhteeton korostaminen uhreista välittämättä on heidän nähdäkseen väärin, mutteivät he liioin hyväksy poliittisia salafistejakaan, vaikka yleensä ymmärtävätkin molempien pyrkivän oikeutettuun päämäärään.”

Euroopan ja Yhdysvaltain islamisaatiota voidaan ajatella myös länsimaiden vähittäisenä muuttumisena kalifaatiksi, jossa päältä katsoen keskenään erimieliset islamistiryhmät pyrkivät uskontonsa lähetyskäskyn kannalta optimaaliseen tavoitteeseen. Osa tekee sen avoimemmin, osa hyvinkin hiljaa, mutta tärkeintä on tiedostaa, että tavoite on kaikilla sama: maailmanlaajuinen kalifaatti.

Kyse ei ole mistään kaikkien maailman muslimien salaliitosta, mutta erilaiset painostuskeinot ja paikallisten imaamien ja yhteisön johtajien uskonnollinen auktoriteetti saattavat nopeastikin muuttaa länsimaissa asuvia, yhteiskunnasta eristäytyneitä muslimipopulaatioita entistä konservatiivisemmaksi.”

Jussi K. Niemelä käsittelee esseessään myös islamia suomalaisissa puolueissa. Niemelän mukaan kokoomuslaiset muslimitaustaiset ovat yleensä maallistuneempia ja asenteiltaan länsimaalaisempia kuin vasemmistolaiset vastaavat. Tähän hän arvelee voivan olla syynä vasemmistolaisten vieraskoreuden ja ns. käänteisen rasismin, jossa vähemmistön edustajia ei pidetä tasavertaisina yksilöinä, vaan isoina lapsina.
Vasemmistossa muslimit tosiaan nähdään perinteisesti imperialismin uhreina, eikä voida esim. kuvitella, että vasemmisto järjestäisi mielenosoituksen, kun radikaali muslimisaarnaaja tulee puhumaan islamilaiseen seminaariin Suomessa tai että vasemmistolaiset menisivät vastustamaan äärimuslimien kulkuetta kadulle ja muistuttamaan fasismista. Tämäkään rohkea, nuori nainen islamistikulkueen kimpussa on tuskin vasemmistosta:

https://www.youtube.com/watch?v=b2nlIfn8tNA

Niemelän esseessä annetaan myös tärkeä käytännön neuvo jokaiselle suomalaiselle, joka voi osaltaan auttaa täällä jo asuvia muslimeja kotoutumaan. Hän kehottaa ihmisiä nostamaan esille islamilaisten pyhien tekstien autenttisuusongelman länsimaissa aina, kun islamista keskustellaan. Tämä kyseenalaistaminen on tehtävä nimenomaan länsimaissa, sillä muslimimaissa se on mahdotonta, koska siitä seuraa vankeutta, raippoja tai kuolema. Jos islamin tekstien autenttisuusongelmaan ei olekaan perehtynyt, niin kaikenlaisen oleellisuuksiin pureutuvan, rakentavan kritiikin voi nähdä islamissa odotetun reformaation tukemisena. Reformaation jälkeen islamin valtavirtatulkinta ei olisi enää fundamentalistinen siten, että Koraania pidetään sanasta sanaan pyhänä.

]]>
126 http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253067-asiantuntijat-varoittavat-islamisaatiosta#comments Atte Kaleva Humanitaarinen maahanmuutto Islam-kritiikki Islamisaatio Mohammed Thu, 29 Mar 2018 21:28:00 +0000 Henna Kajava http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253067-asiantuntijat-varoittavat-islamisaatiosta
Afganistanin siviiliuhrit ja Suomen liikennekuolemat http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252134-afganistanin-siviiliuhrit-ja-suomen-liikennekuolemat <p>Irakin osalta on selvää, että viimeistään nyt turvapaikanhakijat olisi käännytettävä takaisin, kun Isisin valta on nujerrettu. Vaan Suomen hullun kansalaisuuspolitiikan ansiosta &quot;suuren aallon&quot; irakilaiset ovat jo saamassa pian Suomen kansalaisuuden, jonka saa neljä vuotta Suomessa oleskeltuaan. Mutta miten on afganistanilaisten laita? Tapetaanko nämä todennäköisesti, jos heidät lähetetään takaisin maahansa?</p><p>Suomen Afganistanin suurlähettiläs Anne Meskanen kommentoi jo vuoden 2015 turvapaikanhakuaaltoa afganistanilaisten osalta siten, että he ovat elintasopakolaisia. Hänen mukaansa köyhät jäävät maahan samalla, kun koulutetut karkaavat aivovuotona Eurooppaan. Tämä on suurlähettilään mukaan tuhoisaa maan kehityksen kannalta: <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8514418" title="https://yle.fi/uutiset/3-8514418">https://yle.fi/uutiset/3-8514418</a></p><p>Muistan myös itse nähneeni dokkarin, jossa eräs urhea diplomi-insinööri oli palannut Afganistaniin Euroopasta, raunioituneelle alueelle halutessaan auttaa maataan. Hän kertoi siinä, kuinka maahan ei ollut jäänyt juuri lainkaan diplomi-insinöörejä, vaan lähes kaikki olivat jättäneet maan. Esitetty luku oli shokeeraava.</p><p>Guardianissa kerrotaan, kuinka eräät ihmisoikeustahot ovat arvostelleet Britanniaa siitä, että se olisi ristiriitaisesti luokitellut Afganistanin maailman toiseksi vaarallisimmaksi maaksi Syyrian jälkeen, mutta palauttaa silti myös juuri ja juuri täysi-ikäisiä maahan. Viime vuonna Afganistanissa tapettiin 3,438 siviiliä. Onko se paljon vain vähän? <a href="https://www.theguardian.com/uk-news/2018/feb/19/uk-under-pressure-over-afghan-asylum-seekers-as-civilian-deaths-rise" title="https://www.theguardian.com/uk-news/2018/feb/19/uk-under-pressure-over-afghan-asylum-seekers-as-civilian-deaths-rise">https://www.theguardian.com/uk-news/2018/feb/19/uk-under-pressure-over-a...</a></p><p>Vertailun vuoksi Afganistanin väkiluku on n. 35 miljoonaa. Suomessa on kuollut liikenneonnettomuuksissa n. 250 ihmistä vuodessa. Suhteutettuna Afganistanin väkilukuun vastaava määrä Afganistanissa olisi n. 1 750 ihmistä vuodessa. Eli Afganistanissa kuolee konflikteissa suhteessa väestömäärään noin tuplasti sen verran siviilejä, mitä Suomessa liikenneonnettomuuksissa. Onko se paljon?</p><p>Suuntaa-antavaa saa myös UNOCD:n tilastoista vuodelta 2012. Afganistan ei sijoitu kyseisten tilastojen mukaan edes maailman 40 vaarallisimman maan joukkoon toisin kuin esimerkiksi naapurimme Venäjä, sekä aivan toisenlaisissa lukemissa liikkuvat Etelä- ja Väli-Amerikan, sekä Karibianmeren maat. Näin alhaista tasoa on kylläkin jo vaikea uskoa, joten olisikohan tilastointi Afganistanin osalta ollut heikkoa..&nbsp; <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_intentional_homicide_rate" title="https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_intentional_homicide_rate">https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_intentional_homicide_...</a></p><p>Kuinka monille sadoille miljoonille viiden miljoonan Suomen ja kutistuvan Euroopan täytyisi antaa potentiaalisesti oleskeluluvat, jos pelkästään maan rauhattomat olot lasketaan syyksi myöntää oleskelupa?</p><p>Siirtolaisten oikeuksien ohjelman johtajan (Amnesty) perustelut Guardianin jutussa ovat niinkin uskomattomat, että hänen mukaansa tämä järkyttävä palautuspolitiikka ei auta lainkaan alueen vakauttamisessa. Kukahan tällaista olettaisikaan. Ei myöskään väestön asuttaminen Eurooppaan Afganistanista vakauta maan oloja - päinvastoin resurssit ponnisteluille maan vakauttamiseksi ja köyhimpien, sekä hädänalaisimpien auttamiseksi vähenevät.</p><p>Toisaalta on uutisoitu, että Suomeen tulee Afganistanista pääasiassa hazaroita, jotka ovat shia-muslimeja ja joita siksi usein vainotaan. Vaino on käsittääkseni kuitenkin yleisesti Afganistanissa asuviin pariin miljoonaan hazaraan kohdistuvaa, eikä henkilökohtaista vainoa. Ongelmaa on tällöin pyrittävä ratkaisemaan kokonaisuutena, eikä kohdentamalla rajallista auttamispotentiaalia turvapaikanhakijoihin, jotka muodostavat helposti merkittävän taloudellisen taakan pienelle maalle, jossa sosiaaliturvan taso on globaalisti korkea.</p><p>Jos oltaisiin järkeviä ja alettaisiin vihdoin tosissaan kohdentaa avustamisvaroja tehokkaasti, niin tänne tulleet afgaanimiehet kannattaisi kuitenkin evästää kunnolla ennen palauttamista. Heidät tulisi varustaa humaaneilla ja tasa-arvoa korostavilla arvoilla, kertoa millainen sotapäällikko Mohammed todellisuudessa oli, uskontokritiikkiä unohtamatta: <a href="http://www.historynet.com/muhammad-the-warrior-prophet.htm" title="http://www.historynet.com/muhammad-the-warrior-prophet.htm">http://www.historynet.com/muhammad-the-warrior-prophet.htm</a> &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp; sekä opettaa hyvät itsepuolustustaidot ja antaa suomalainen ase itsepuolustusta varten heti perillä käyttöön. Näin maahan voidaan lähettää &quot;muutosagentteja&quot; - etteivät ole ihan turhaan tänne asti matkustaneet.</p><p>Suomen ja koko Euroopan olisi myös puututtava vahvasti Afganistaniin &quot;syvään juurtuneeseen&quot; poikien raiskausperinteeseen, jossa herkässä iässä olevat pojat alistetaan viihdyttäjäpojiksi:&nbsp; <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/afganistanilainen-poikien-raiskausperinne-jarkyttaa-usa-vaatii-sotilasjoukoilta-toimia/6054236#gs.BZz9nYY" title="https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/afganistanilainen-poikien-raiskausperinne-jarkyttaa-usa-vaatii-sotilasjoukoilta-toimia/6054236#gs.BZz9nYY">https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/afganistanilainen-poikien-...</a> &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><p>Kumpi on tärkeämpää; pyrkiä vaikuttamaan kiduttamiseen ja em. kaltaiseen ihmisten henkiseen tuhoamiseen vai miettiä jatkuvasti lähinnä vain ihmishenkiä? Me kaikki kuolemme ennemmin tai myöhemmin ja mielestäni hyvä ja arvokas elämä on tärkeintä.</p><p>Angela Merkel ja hänen eurooppalaiset seuraajansa eivät kuitenkaan halua tosissaan tarttua ongelmiin. Ilmeisesti on niin paljon muutakin, parempaa tekemistä, kuten Suomessa Sote-draaman jatko-osien kehittely.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Irakin osalta on selvää, että viimeistään nyt turvapaikanhakijat olisi käännytettävä takaisin, kun Isisin valta on nujerrettu. Vaan Suomen hullun kansalaisuuspolitiikan ansiosta "suuren aallon" irakilaiset ovat jo saamassa pian Suomen kansalaisuuden, jonka saa neljä vuotta Suomessa oleskeltuaan. Mutta miten on afganistanilaisten laita? Tapetaanko nämä todennäköisesti, jos heidät lähetetään takaisin maahansa?

Suomen Afganistanin suurlähettiläs Anne Meskanen kommentoi jo vuoden 2015 turvapaikanhakuaaltoa afganistanilaisten osalta siten, että he ovat elintasopakolaisia. Hänen mukaansa köyhät jäävät maahan samalla, kun koulutetut karkaavat aivovuotona Eurooppaan. Tämä on suurlähettilään mukaan tuhoisaa maan kehityksen kannalta: https://yle.fi/uutiset/3-8514418

Muistan myös itse nähneeni dokkarin, jossa eräs urhea diplomi-insinööri oli palannut Afganistaniin Euroopasta, raunioituneelle alueelle halutessaan auttaa maataan. Hän kertoi siinä, kuinka maahan ei ollut jäänyt juuri lainkaan diplomi-insinöörejä, vaan lähes kaikki olivat jättäneet maan. Esitetty luku oli shokeeraava.

Guardianissa kerrotaan, kuinka eräät ihmisoikeustahot ovat arvostelleet Britanniaa siitä, että se olisi ristiriitaisesti luokitellut Afganistanin maailman toiseksi vaarallisimmaksi maaksi Syyrian jälkeen, mutta palauttaa silti myös juuri ja juuri täysi-ikäisiä maahan. Viime vuonna Afganistanissa tapettiin 3,438 siviiliä. Onko se paljon vain vähän? https://www.theguardian.com/uk-news/2018/feb/19/uk-under-pressure-over-afghan-asylum-seekers-as-civilian-deaths-rise

Vertailun vuoksi Afganistanin väkiluku on n. 35 miljoonaa. Suomessa on kuollut liikenneonnettomuuksissa n. 250 ihmistä vuodessa. Suhteutettuna Afganistanin väkilukuun vastaava määrä Afganistanissa olisi n. 1 750 ihmistä vuodessa. Eli Afganistanissa kuolee konflikteissa suhteessa väestömäärään noin tuplasti sen verran siviilejä, mitä Suomessa liikenneonnettomuuksissa. Onko se paljon?

Suuntaa-antavaa saa myös UNOCD:n tilastoista vuodelta 2012. Afganistan ei sijoitu kyseisten tilastojen mukaan edes maailman 40 vaarallisimman maan joukkoon toisin kuin esimerkiksi naapurimme Venäjä, sekä aivan toisenlaisissa lukemissa liikkuvat Etelä- ja Väli-Amerikan, sekä Karibianmeren maat. Näin alhaista tasoa on kylläkin jo vaikea uskoa, joten olisikohan tilastointi Afganistanin osalta ollut heikkoa..  https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_intentional_homicide_rate

Kuinka monille sadoille miljoonille viiden miljoonan Suomen ja kutistuvan Euroopan täytyisi antaa potentiaalisesti oleskeluluvat, jos pelkästään maan rauhattomat olot lasketaan syyksi myöntää oleskelupa?

Siirtolaisten oikeuksien ohjelman johtajan (Amnesty) perustelut Guardianin jutussa ovat niinkin uskomattomat, että hänen mukaansa tämä järkyttävä palautuspolitiikka ei auta lainkaan alueen vakauttamisessa. Kukahan tällaista olettaisikaan. Ei myöskään väestön asuttaminen Eurooppaan Afganistanista vakauta maan oloja - päinvastoin resurssit ponnisteluille maan vakauttamiseksi ja köyhimpien, sekä hädänalaisimpien auttamiseksi vähenevät.

Toisaalta on uutisoitu, että Suomeen tulee Afganistanista pääasiassa hazaroita, jotka ovat shia-muslimeja ja joita siksi usein vainotaan. Vaino on käsittääkseni kuitenkin yleisesti Afganistanissa asuviin pariin miljoonaan hazaraan kohdistuvaa, eikä henkilökohtaista vainoa. Ongelmaa on tällöin pyrittävä ratkaisemaan kokonaisuutena, eikä kohdentamalla rajallista auttamispotentiaalia turvapaikanhakijoihin, jotka muodostavat helposti merkittävän taloudellisen taakan pienelle maalle, jossa sosiaaliturvan taso on globaalisti korkea.

Jos oltaisiin järkeviä ja alettaisiin vihdoin tosissaan kohdentaa avustamisvaroja tehokkaasti, niin tänne tulleet afgaanimiehet kannattaisi kuitenkin evästää kunnolla ennen palauttamista. Heidät tulisi varustaa humaaneilla ja tasa-arvoa korostavilla arvoilla, kertoa millainen sotapäällikko Mohammed todellisuudessa oli, uskontokritiikkiä unohtamatta: http://www.historynet.com/muhammad-the-warrior-prophet.htm                sekä opettaa hyvät itsepuolustustaidot ja antaa suomalainen ase itsepuolustusta varten heti perillä käyttöön. Näin maahan voidaan lähettää "muutosagentteja" - etteivät ole ihan turhaan tänne asti matkustaneet.

Suomen ja koko Euroopan olisi myös puututtava vahvasti Afganistaniin "syvään juurtuneeseen" poikien raiskausperinteeseen, jossa herkässä iässä olevat pojat alistetaan viihdyttäjäpojiksi:  https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/afganistanilainen-poikien-raiskausperinne-jarkyttaa-usa-vaatii-sotilasjoukoilta-toimia/6054236#gs.BZz9nYY                                                                                                             

Kumpi on tärkeämpää; pyrkiä vaikuttamaan kiduttamiseen ja em. kaltaiseen ihmisten henkiseen tuhoamiseen vai miettiä jatkuvasti lähinnä vain ihmishenkiä? Me kaikki kuolemme ennemmin tai myöhemmin ja mielestäni hyvä ja arvokas elämä on tärkeintä.

Angela Merkel ja hänen eurooppalaiset seuraajansa eivät kuitenkaan halua tosissaan tarttua ongelmiin. Ilmeisesti on niin paljon muutakin, parempaa tekemistä, kuten Suomessa Sote-draaman jatko-osien kehittely.

]]>
48 http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252134-afganistanin-siviiliuhrit-ja-suomen-liikennekuolemat#comments Afganistan Aivovuoto Humanitaarinen maahanmuutto Kehitysyhteistyö Turvapaikanhakijat Sun, 11 Mar 2018 22:16:52 +0000 Henna Kajava http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252134-afganistanin-siviiliuhrit-ja-suomen-liikennekuolemat
Johtaako väestörakenteen muutos yksityiskouluihin? http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251487-johtaako-vaestorakenteen-muutos-yksityiskouluihin <p>Espoossa hyväksyttiin juuri kotouttamisohjelma vuosille 2018-2021. Pysäyttävintä uutta tietoa kotouttamisohjelmassa on itselleni se, kuinka jopa toisen polven maahanmuuttajien matematiikan osaaminen on lähes kaksi vuotta kantaväestön oppilaita jäljessä. Kyse ei ole ainakaan kiinalaisista, joiden kulttuurissa panostetaan koulunkäyntiin tosissaan ja tuskin venäläisistäkään.</p><p>Levottomilta alueilta tulevien maahanmuuttajalasten keskittymis- ja oppimisvaikeudet lisäävät tietenkin rauhattomuutta luokissa. Rauhattomuus tarttuu myös muihin oppilaisiin ja oppimisen edellytykset luokissa laskevat heikoiksi. Opettajien sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Kun kehitys jatkuu, siirtävätkö lapsilleen hyvän tulevaisuuden haluavat vanhemmat lapsensa lopulta yksityiskouluihin?</p><p>Toinen erityistä huomiota kiinnittävä asia kotouttamisohjelmassa on maahanmuuttajien ja erityisesti humanitaaristen muuttajien työttömyys. Espoolla on tavoitteena, että ulkomaalaistaustaisten työttömyys laskee valtuustokauden aikana 22,5 %:sta viiteen prosenttiin. Toisaalta ohjelmassa myös kerrotaan, kuinka humanitaarisina tulleista muuttajista vain puolet työllistyy kymmenessä vuodessa maahantulon jälkeen. Mitenköhän tavoite aiotaan tässä tilanteessa saavuttaa, kun vieraskielisten väestönkasvu vieläpä jatkuu nopeana? Vieraskielisiä on nyt n. 15 % väestöstä ja vuodelle 2030 arvio on 30 %.&nbsp; Espoolaisten palveluiden kurjistuminen tulee jatkumaan väestönkasvun paineessa ja väestönkasvua varten rakennettu metro, joka on heikentänyt monien espoolaisten joukkoliikenneyhteyksiä on tälle vasta alkua.</p><p>Erikoisin tavoite kotouttamisohjelmassa on puolestaan tällainen: &quot;Maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten osuuden kasvaessa kaupungin palvelujen asiakaslähtöisyydestä voidaan huolehtia varmistamalla, että kaupungin henkilöstön rakenne vastaa väestörakennetta.&quot; Siis miksi irakilaisen tulisi saada palvelua lähinnä irakilaiselta, virolaisen virolaiselta, jne.? Sehän heikentää kotoutumista. Huolestuttavinta tässä on se, kuinka tämä edellyttää helposti sitä, että jopa kelpoisuudeltaan heikompi työnhakija valittaisiin toisinaan avoimena olevaan työtehtävään kulttuuritaustan perusteella.</p><p>Kotouttamisohjelma mahdollisti maahanmuuttopolitiikasta keskustelun laajemminkin valtuustosalissa. Tämä ei ole tietenkään osalle mieleen ja aina joku muistuttaa, ettei asiaan voi vaikuttaa kuntapolitiikassa. No mutta kuntaanmuuttopolitiikkaan voidaan jonkin verran vaikuttaa ja sillä taas on vaikutuksensa valtakunnan tasolle.</p><p>Valtuutettuja kuunnellessa ymmärtää, kuinka pitkä matka on vielä siihen, että ymmärretään maahanmuuttokriittisyyden voivan kummuta nimenomaan ihmisoikeuksien puolustamisen näkökulmasta. On hyvin vaikea ymmärtää, kuinka tiettyjä onnekkaita humanitaarisia muuttajia halutaan suosia ja tukea samalla&nbsp; ihmissalakuljettajia, sekä turvapaikanhaussa laajalti esiintyvää vilpillisyyttä, kuten esimerkiksi papereiden hävittämistä ja iän valehtelemista. Kustannustehoton humanitaarinen maahanmuuttopolitiikka on epävakaiden maiden ja niiden ihmisten laajemmasta auttamisesta väistämättä pois, koska resurssit ovat rajallisia.</p><p>Kaikki hädänalaiset voisivat tasapuolisesti paeta pakolaisleireille - hallituksen vainoamia poliittisia pakolaisia lukuun ottamatta. Esimerkiksi Irak ja Somalia ovat molemmat yhä epävakaita ja Somaliassa on ruokapulaa. Tilanteiden molemmissa maissa on ennakoitu heikkenevän. Sen sijaan, että vastaanotamme turvapaikanhakijoita hyvin korkein kustannuksin, olisi kaikki panostus laitettava Somalian ja Irakin vakauden ja ylipäänsä maiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Tämä palvelisi ongelma-alueiden ihmisten etuja tasapuolisesti.</p><p>Avoimia rajoja ja hyvinvointivaltiota ei voida yhteensovittaa - tämä on jo kuultu niin taloustieteen professori Matti Viréniltä kuin vihreiden Osmo Soininvaaraltakin. Ovatko lopputuloksena Eurooppa, joka on köyhän miehen Yhdysvallat ja Afrikka, jonka käy huonosti uhrauksista huolimatta, koska ei olla välitetty auttaa järkevästi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Espoossa hyväksyttiin juuri kotouttamisohjelma vuosille 2018-2021. Pysäyttävintä uutta tietoa kotouttamisohjelmassa on itselleni se, kuinka jopa toisen polven maahanmuuttajien matematiikan osaaminen on lähes kaksi vuotta kantaväestön oppilaita jäljessä. Kyse ei ole ainakaan kiinalaisista, joiden kulttuurissa panostetaan koulunkäyntiin tosissaan ja tuskin venäläisistäkään.

Levottomilta alueilta tulevien maahanmuuttajalasten keskittymis- ja oppimisvaikeudet lisäävät tietenkin rauhattomuutta luokissa. Rauhattomuus tarttuu myös muihin oppilaisiin ja oppimisen edellytykset luokissa laskevat heikoiksi. Opettajien sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Kun kehitys jatkuu, siirtävätkö lapsilleen hyvän tulevaisuuden haluavat vanhemmat lapsensa lopulta yksityiskouluihin?

Toinen erityistä huomiota kiinnittävä asia kotouttamisohjelmassa on maahanmuuttajien ja erityisesti humanitaaristen muuttajien työttömyys. Espoolla on tavoitteena, että ulkomaalaistaustaisten työttömyys laskee valtuustokauden aikana 22,5 %:sta viiteen prosenttiin. Toisaalta ohjelmassa myös kerrotaan, kuinka humanitaarisina tulleista muuttajista vain puolet työllistyy kymmenessä vuodessa maahantulon jälkeen. Mitenköhän tavoite aiotaan tässä tilanteessa saavuttaa, kun vieraskielisten väestönkasvu vieläpä jatkuu nopeana? Vieraskielisiä on nyt n. 15 % väestöstä ja vuodelle 2030 arvio on 30 %.  Espoolaisten palveluiden kurjistuminen tulee jatkumaan väestönkasvun paineessa ja väestönkasvua varten rakennettu metro, joka on heikentänyt monien espoolaisten joukkoliikenneyhteyksiä on tälle vasta alkua.

Erikoisin tavoite kotouttamisohjelmassa on puolestaan tällainen: "Maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten osuuden kasvaessa kaupungin palvelujen asiakaslähtöisyydestä voidaan huolehtia varmistamalla, että kaupungin henkilöstön rakenne vastaa väestörakennetta." Siis miksi irakilaisen tulisi saada palvelua lähinnä irakilaiselta, virolaisen virolaiselta, jne.? Sehän heikentää kotoutumista. Huolestuttavinta tässä on se, kuinka tämä edellyttää helposti sitä, että jopa kelpoisuudeltaan heikompi työnhakija valittaisiin toisinaan avoimena olevaan työtehtävään kulttuuritaustan perusteella.

Kotouttamisohjelma mahdollisti maahanmuuttopolitiikasta keskustelun laajemminkin valtuustosalissa. Tämä ei ole tietenkään osalle mieleen ja aina joku muistuttaa, ettei asiaan voi vaikuttaa kuntapolitiikassa. No mutta kuntaanmuuttopolitiikkaan voidaan jonkin verran vaikuttaa ja sillä taas on vaikutuksensa valtakunnan tasolle.

Valtuutettuja kuunnellessa ymmärtää, kuinka pitkä matka on vielä siihen, että ymmärretään maahanmuuttokriittisyyden voivan kummuta nimenomaan ihmisoikeuksien puolustamisen näkökulmasta. On hyvin vaikea ymmärtää, kuinka tiettyjä onnekkaita humanitaarisia muuttajia halutaan suosia ja tukea samalla  ihmissalakuljettajia, sekä turvapaikanhaussa laajalti esiintyvää vilpillisyyttä, kuten esimerkiksi papereiden hävittämistä ja iän valehtelemista. Kustannustehoton humanitaarinen maahanmuuttopolitiikka on epävakaiden maiden ja niiden ihmisten laajemmasta auttamisesta väistämättä pois, koska resurssit ovat rajallisia.

Kaikki hädänalaiset voisivat tasapuolisesti paeta pakolaisleireille - hallituksen vainoamia poliittisia pakolaisia lukuun ottamatta. Esimerkiksi Irak ja Somalia ovat molemmat yhä epävakaita ja Somaliassa on ruokapulaa. Tilanteiden molemmissa maissa on ennakoitu heikkenevän. Sen sijaan, että vastaanotamme turvapaikanhakijoita hyvin korkein kustannuksin, olisi kaikki panostus laitettava Somalian ja Irakin vakauden ja ylipäänsä maiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Tämä palvelisi ongelma-alueiden ihmisten etuja tasapuolisesti.

Avoimia rajoja ja hyvinvointivaltiota ei voida yhteensovittaa - tämä on jo kuultu niin taloustieteen professori Matti Viréniltä kuin vihreiden Osmo Soininvaaraltakin. Ovatko lopputuloksena Eurooppa, joka on köyhän miehen Yhdysvallat ja Afrikka, jonka käy huonosti uhrauksista huolimatta, koska ei olla välitetty auttaa järkevästi.

]]>
5 http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251487-johtaako-vaestorakenteen-muutos-yksityiskouluihin#comments Espoo Humanitaarinen maahanmuutto Kotouttaminen Kouluopetus PISA Tue, 27 Feb 2018 20:57:06 +0000 Henna Kajava http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251487-johtaako-vaestorakenteen-muutos-yksityiskouluihin
90-luvun maahanmuuttokeskustelu ei ollut täydellinen - sen seuraukset tänään http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249701-90-luvun-maahanmuuttokeskustelu-ei-ollut-taydellinen-sen-seuraukset-tanaan <p>Suomi omaksui näin ylimalkaisesti arvioituna Ruotsin kaltaisen (humanitäärisen) maahanmuuton linjan 1990-luvun puolella. Tuolloin käytiin kyllä keskustelua maahanmuutosta, mutta keskustelu ei ollut ilmeisen täydellinen siinä mielessä, että siinä olisi kuultu (riittävästi) vastustajien ja kriitikoiden näkökantoja. Tästä ja tämän seurauksena syntyivät mm. Perussuomalaiset 1995 ja &ldquo;Hommaforum&rdquo; 2008.</p> <p>Sittemmin voisi sanoa näin, että se miten hoidamme maahanmuuttoa määrittää pitkälle Suomen tulevaisuutta. Lähtökohtaisesti voisi sanoa, että kun kerran ovea on avattu, on sitä vaikeampaa enää sulkea.</p> <p>Kuitenkin meillä maahanmuuton seurauksena on tänäpäivänä integraatio-ongelma ja työttömyysongelma, ainakin tietyn taustaisten maahanmuuttajien keskuudessa. Mielestäni tämä on vakava ongelma sekä yhteiskunnalle että näille maahanmuuttajille itselleen. Maahanmuuttomyönteisten riveissä nämä ongelmat halutaan sivuuttaa tai niitä ei haluta nähdä ollenkaan.</p> <p>Mielestäni maahanmuuttokriittiset pitävät osaltaan myös maahanmuuttajien puolta. He kyseenalaistavat sen, että olisiko Suomi tosiaan se paras maa maahanmuuttajalle? Monella tulijalla kun ei ole muuta mielessä kuin Suomesta saatavat etuisuudet. Entä voisiko maahanmuuttaja integroitua johonkin muuhun yhteiskuntaan paremmin kuin Suomeen? Onko nykyinen Suomen maahanmuuttolinja perusteltu? Näitä kysymyksiä pidetään esillä yhä jatkossakin &ndash; ne ovat tärkeitä, sanoivatpa tai tuomitsivatpa ihmiset miten tahansa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomi omaksui näin ylimalkaisesti arvioituna Ruotsin kaltaisen (humanitäärisen) maahanmuuton linjan 1990-luvun puolella. Tuolloin käytiin kyllä keskustelua maahanmuutosta, mutta keskustelu ei ollut ilmeisen täydellinen siinä mielessä, että siinä olisi kuultu (riittävästi) vastustajien ja kriitikoiden näkökantoja. Tästä ja tämän seurauksena syntyivät mm. Perussuomalaiset 1995 ja “Hommaforum” 2008.

Sittemmin voisi sanoa näin, että se miten hoidamme maahanmuuttoa määrittää pitkälle Suomen tulevaisuutta. Lähtökohtaisesti voisi sanoa, että kun kerran ovea on avattu, on sitä vaikeampaa enää sulkea.

Kuitenkin meillä maahanmuuton seurauksena on tänäpäivänä integraatio-ongelma ja työttömyysongelma, ainakin tietyn taustaisten maahanmuuttajien keskuudessa. Mielestäni tämä on vakava ongelma sekä yhteiskunnalle että näille maahanmuuttajille itselleen. Maahanmuuttomyönteisten riveissä nämä ongelmat halutaan sivuuttaa tai niitä ei haluta nähdä ollenkaan.

Mielestäni maahanmuuttokriittiset pitävät osaltaan myös maahanmuuttajien puolta. He kyseenalaistavat sen, että olisiko Suomi tosiaan se paras maa maahanmuuttajalle? Monella tulijalla kun ei ole muuta mielessä kuin Suomesta saatavat etuisuudet. Entä voisiko maahanmuuttaja integroitua johonkin muuhun yhteiskuntaan paremmin kuin Suomeen? Onko nykyinen Suomen maahanmuuttolinja perusteltu? Näitä kysymyksiä pidetään esillä yhä jatkossakin – ne ovat tärkeitä, sanoivatpa tai tuomitsivatpa ihmiset miten tahansa.

]]>
0 http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249701-90-luvun-maahanmuuttokeskustelu-ei-ollut-taydellinen-sen-seuraukset-tanaan#comments Humanitaarinen maahanmuutto Integraatio-ongelma Maahanmuutto Työttömyysongelma Wed, 24 Jan 2018 07:28:09 +0000 Jori Kostiainen http://jorikostiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249701-90-luvun-maahanmuuttokeskustelu-ei-ollut-taydellinen-sen-seuraukset-tanaan
Maahanmuuttopolitiikka for dummies http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246686-maahanmuuttopolitiikka-for-dummies <p>Humanitaarista maahanmuuttoa voidaan harjoittaa, mutta täytyykö sitä tehdä typerästi? Tässä ei kilpaile löysä maahanmuuttopolitiikka ja tiukka maahanmuuttopolitiikka keskenään, vaan typerä maahanmuuttopolitiikka ja järkevä maahanmuuttopolitiikka.<br /><br />Mielestäni olisi fiksumpaa harjoittaa järkevää maahanmuuttopolitiikkaa typerän maahanmuuttopolitiikan sijaan.<br /><br />Argumentin vuoksi päätetään, että Suomen on pakko humanitaarisin syin ottaa vuosittain 2000 maahanmuuttajaa tänne asumaan. Tästä ei voi neuvotella, eikä tästä voi rimpuilla. 2000 maahanmuuttajaa vuosittain.</p><p>&nbsp;</p><ol><li><p>Kotouttaminen.</p></li></ol><p>Suomen linja on aina ollut sellainen, että kotutus on onnistunut, kun maahanmuuttajalla on kotoisa olo. Tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että Suomea on muutettava sellaiseksi, että eri kuttuurien edustajilla olisi täällä kotoisaa. Tuoreimpana esimerkkinä Helsinkiin suunnitellaan sovinismi-ystävällisiä asuntoja tiettyyn väestöryhmään kuuluville perheille.<br />On sanomattakin selvää, että tässä on ajatus täysin pielessä.</p><p>Kotouttamisen tulisi tarkoittaa sitä, että tulija sopeutuu suomalaiseen kulttuuriin ja oppii elämään täällä meidän pelisääntöjen ja arvojemme mukaan. Vaikka emme voi vaikuttaa siihen, miten maahanmuuttajat päänsä sisällä asiat kokevat, ei meidän tule ainakaan kannustaa mihinkään sovinismiin. Kotouttamisen lähtökohta tulisi olla se, että tulijat ja heidän jälkipolvensa länsimaalaistuisivat. Etenkin naiset tulisi ottaa huomioon integraatiopolitiikassa, että he oppivat ymmärtämään ihmisarvonsa ja oikeutensa.</p><p>&nbsp;</p><ol start="2"><li><p>Hajasijoitus.</p></li></ol><p>Saman kulttuurin edustajat aivan ymmärrettävästi hakeutuvat asumaan samoille asuinalueille. Tämä kuitenkin estää integroitumasta, kun naapuristossa puhutaan eri kieltä, kuin muu väestö, sekä harjoitetaan erilaista elämäntapaa, kuin muu väestö.</p><p>Nykyäänkin hajasijoitetaan, mutta se on tehotonta, sillä maahanmuuttajat pistävät sosiaalitoimiston maksamaan takuuvuokran heidän muuttaessa sijoutuspaikastaan Tampereelle, Turkuun tai pääkaupunkiseudulle.<br />Tähän olisi saatava muutos. Olisi fiksumpaa, että isoon kaupunkiin ei voisi muuttaa tukirahalla, jos ei ole tiedossa koulu- tai työpaikkaa. Tietenkin työllistymistä tulee tukea ja itsestään selvästi omalla rahalla kuka vaan saa asua missä vaan. Sitä ei kuitenkaan ole järkevää tukea verovaroin, että hankalasti työllistettäviä työttömiä pakkautuu asumaan samoille asuinalueille.</p><p>&nbsp;</p><ol start="3"><li><p>Koulut.</p></li></ol><p>Maahanmuuttajien lapset unohtuvat usein kokonaan maahanmuuttopoliittisesta keskustelusta, vaikka tiedetään maahanmuuttajalasten riskin syrjäytyä olevan moninkertainen kantaväestöön nähden. Lisäksi maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat keskimäärin konservatiivisempia ja fundamentalistisempia kuin vanhempansa. Kahden kulttuurin välillä tasapainoileminen johtaa helposti siihen, että vanhempien kotimaan kulttuurista tulee epäterveellisen vahva ihailun kohde, mikä lisää riskiä radikalisoitua.</p><p>Omat toimenpiteeni tähän ongelmaan: Kaikki lapset samoihin päiväkoteihin. Ei erikseen päiväkoteja uskonnollisille vähemmistöille tai kielivähemmistöille. Vuorovaikutus muiden lasten kanssa ehkäisee erilaisuuden kokemusta.<br />Peruskoulussa taas pitää olla samat säännöt kaikille, eli esimerkiksi lestadiolaisten tanssituntivapaudesta olisi luovuttava. Lisäksi lapset olisi laitettava yhteisille uskonnot ja aatteet tunneille sen sijaan, että lapsia jaotellaan eri luokkiin heidän vanhempiensa uskon mukaan.</p><p>Myös draamakasvatusta olisi lisättävä peruskouluun, jotta lasten ja nuorten vuorovaikutus lisääntyisi. Draama on hyvä keino ilmaista itseään, sekä oppia asettumaan toisen asemaan. Samaistumisen tunne vähentää erilaisuuden kokemusta.<br />&nbsp;</p><ol start="4"><li><p>Kansalaisuuden myöntäminen.</p></li></ol><p>Kansalaisuus tulee myöntää vain, kun voidaan todeta tulijan integroituneen suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä tarkoittaa edes jonkinlaista kielitaitoa ja työhistoriaa.</p><p>Kansalaisuuden perumisessa on monia ongelmia, eikä sitä voida kovin heppoisin perustein tehdä. Siksi olisi hyvä, ettei kansalaisuutta myöskään myönnettäisi liian heppoisin perustein. Esimerkiksi jos tänne muuttanut henkilö paljastuisikin terroristiksi, jonka muuttamisen motiivina olisi suorittaa täällä terroristi-iskuja, niin olisi ikävää, jos emme voisi käsitellä häntä vieraan vallan hyökkääjänä, vaan joutuisimme käsittelemään hänet maamme tasavertaisena kansalaisena.</p><p>&nbsp;</p><ol start="5"><li><p>Rikollisuus.</p></li></ol><p>Seuraava otsikko on: Sopeutumiseen perustuva valikoiminen. Tämä pohjustaa sitä hieman. Mielestäni on selvää, että jos sodan tai muun kaaoksen keskeltä turvaan päässyt henkilö heti ensimmäisten kuukausien aikana syyllistyy vastaanottomaassa vakaviin rikoksiin (esim. murha/tappo, puskaraiskaus, ryöstö), niin hänestä ei ole sopeutumaan. Enkä jaksa edes uskoa, että tulijalla on haluakaan sopeutua. Helposti ajatellaan, että kyse olisi aina siitä, että tulija on sodista traumatisoitunut ja ei mahda toiminnalleen mitään, mutta ei se näin aina ole. Joskus tulijan motiivi tehdä pahaa on vain pahuus. Esimerkiksi Saksan uusivuosiahdistelut on hyvä ottaa tässä yhteydessä ylös. Se ei ollut sattumaa, että joukkoahdistelut keskittyivät samalle torille samalla ajankohdalla, vaan tempaus oli suunniteltu isku. Taharrush gamae eli raiskauspeli on keino häpäistä naisia, sekä nolata miehiä osoittamalla, ettei miehet pysty suojelemaan omia naisiaan. Kyse on siis voimannäytöstä, jossa ryhmä X näyttää ryhmälle Y kaapinpaikan. Tässä yhteydessä ryhmä Y on eurooppalaiset. Tänne on siis myös sellaisia tulijoita, jotka haluaa meille pahaa. Se, että heti kättelyssä, kun tänne saapuu, alkaa veitsi tai penis heilumaan, on osoitus siitä, että tulijasta ei ole täällä elämään. Nämä henkilöt tulee karkoittaa maasta.<br />&nbsp;</p><ol start="6"><li><p>Sopeutumiseen perustuva valikoiminen.</p></li></ol><p>En ole tekstini aikana kertaakaan maininnut muslimeja, mutta eiköhän lukijalle tule muslimit mieleen aina kun mainitaan ongelmia integroitumisessa tai riskistä radikalisoitua. Valtaosa maahanmuuton ongelmista liittyykin juuri ongelmiin muslimiväestön kanssa. Muslimit eivät ole rotu, vaan kyseessä on uskonnon edustajat. Tämän uskonnon jyrkkä suhtautuminen muun uskoisiin (eli vääräuskoisiin) ja näiden muun uskoisten tapojen omaksumiseen ovatkin todella keskeinen syy, miksi integraatio on hankalaa. Esimerkiksi joidenkin vaikka kiinalaisten kanssa ei ole vastaavia integraatio-ongelmia lainkaan, koska kiinalaiset ovat hyviä sopeutumaan.</p><p>Herää kysymys, miksi on varta vasten keskistettävä humanitaarinen maahanmuutto juuri siihen väestöön, jonka kanssa tulee kaikkein eniten ongelmia? Muslimin integroiminen yhteiskuntaan vie moninkertaisesti enemmän resursseja kuin vaikka kiinalaisen integroituminen yhteiskuntaan.</p><p>Luonnonkastrofit, diktaattorit, sodat ja muut ikävät asiat pitävät kyllä huolen siitä, että avuntarvitsijoita riittää hamaan loppuun asti ja aivan ympäri maailman.</p><p>Kun kerran jokatapauksessa valikoidaan keitä autetaan, eikö ole sama ottaa yhdeksi mittariksi (etukäteen arvioitu) kyky integroitua? Näin tulisi valikoitua paljon enemmän muun uskoisia (buddhalaiset, kristityt, taolaiset, kunfutselaiset, hindut) ja ateisteja. Toki muslimeja voisi myös edelleen ottaa, mutta pitäisi vaan tarkkaan arvioida kuinka hyvin riittää resurssit heitä kotouttamaan. Lisäksi muslimien määrää tulisi tarkkailla muutenkin, koska he ovat keskeisin riskiryhmä pakkautumaan samoille asuinalueille ja rakentamaan yhteiskuntia yhteiskunnan sisään. Tanskan moskeija-dokumentissa imaami sanoi vierailleen aivan arkisena asiana, että muslimit tulevat valloittamaan Euroopan. Hän sanoi sen aivan samalla äänellä, kuin miten ruokapöydässä kysytään lisää maitoa. Ihan arkisena asiana. On tiedostettava, että muslimien keskuudesta löytyy halua eurooppalaistumisen sijaan valloittaa Eurooppa. (Ei väliä kuinka realistisia heidän tavoitteensa ovat. Pelkkä halu moiseen on ongelma.)</p><p>Muslimien määrän kun pitää tarpeeksi pienenä, maahanmuutosta ei tule isoja ongelmia, jolloin myös isompi osa väestöstä pystyy kannattamaan humanitaarista maahanmuuttoa. Ja edelleen voidaan auttaa sodan (tai muun ikävän ilmiön) keskeltä turvaan 2000 ihmistä joka vuosi.<br />&nbsp;</p><ol start="7"><li><p>Pakolaisleireiltä pakolaisia.</p></li></ol><p>Ja tosiaan. Otettaisiin YK:n määritelmän mukaisia pakolaisia suoraan leireiltä, eikä vaan pidettäisi rajaa auki ja kakka lahkeessa katsottaisi millaisia partahäiskiä Ruotsin puolelta lappaa meidän maahan ilman mitään henkilöpapereita.<br />Pakolaisleireiltä voitaisiin myös valikoida, että turvaan pääsisi miesten lisäksi tasaisesti myös lapsia ja naisia. Nämä voitaisiin kuljettaa Suomeen vaikka lentokoneella.<br />Jos jokainen maa toimisi näin, eli ottaisi leireiltä pakolaisia ja pitäisi muilta (humanitaarisin syin) tulevilta maahanmuuttajilta rajat kiinni, ei pakolaiset enää ottaisi riskiä ja pyrkisi ylittämään merta, vaan he hakeutuisivat näille pakolaisleireille turvaan. Järjestelmä olisi paljon toimivampi, eikä salamatkustajat voisi tehdä bisnestä ihmishengillä.<br />&nbsp;</p><ol start="8"><li><p>Paluu kotimaahan.</p></li></ol><p>Koska käytäntö on ollut se, että pakolaiset jäävät asumaan maahan oli vuosien päästä heidän kotimaansa tilanne kuinka hyvä tahansa, voi ajatus siitä, että pakolaiset palautettaisiin kotimaihinsa tilanteen rauhoituttua kuulostaa jopa oudolta. Ja ymmärrän kyllä miksi. Jos pakolaiselle on selvää, että hänet tullaan joku päivä palauttamaan kotimaahansa, hänen motivaationsa oppia meidän kieli ja kulttuuri ja sopeutua tänne laskee aika hurjasti. Ja kun täällä kerran tulee oltua ainakin muutama vuosi, olisi todella tärkeää, että pakolaisella olisi mahdollisimman tervetullut olo täällä ja hän pyrkisi sopeutumaan. En siis kannata sitä, että pakolaisia häädettäisiin takaisin, mistä ovat tulleet, vaikka heidän kotimaihinsa voisikin muuttaa takaisin.<br />Mutta kannatan siihen kannustamista. Suomen tulisi tehdä tiheämpää yhteistyötä niiden valtioiden kanssa, joista tänne tulee ihmisiä. Kun valtiossa olisi rauha ja sinne olisi mahdollista palata, voisi tehdä kehittävää yhteistyötä. Paluumuuttajat uuden koulu- ja työhistoriansa avulla voisivat tehdä aivan erinomaista kehitysapua kotimaissaan. Tuoda sellaista osaamista, jota ei ennen ollut. Tämä myös saattaisi laajentaa monien valtioiden arvomaailmaa, kun länsimaalaiset tasa-arvoa edistävät ideaalit rantautuisivat kehitysmaihin.<br />Kotimaahan palaamisesta voitaisiin maksaa ja lähtijöille voitaisiin lainamuotoisesti antaa resursseja rakentaa kotimaassa jotain liiketoimintaa.<br />Nämä rahat otettaisiin pois kehitysavusta. Kehitysapu on ymmärtääkseni muutenkin aika toimimaton systeemi, joten olisi parempi, että rahaa laitettaisiin tällaiseen oikeasti kehittävään toimintaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Vielä tiivistettynä: Humanitaarista maahanmuuttoa tulee toteuttaa siten, että tulijat integroituvat tähän yhteiskuntaan, ja pahantekijät on pidettävä poissa. Näin yksinkertaista se on.<br />Maahanmuuttopolitiikkaa voidaan harjoittaa vain kahdella tavalla: 1. Typerästi, kuten nykyään. 2. Järkevästi, kuten toivottavasti tulevaisuudessa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Humanitaarista maahanmuuttoa voidaan harjoittaa, mutta täytyykö sitä tehdä typerästi? Tässä ei kilpaile löysä maahanmuuttopolitiikka ja tiukka maahanmuuttopolitiikka keskenään, vaan typerä maahanmuuttopolitiikka ja järkevä maahanmuuttopolitiikka.

Mielestäni olisi fiksumpaa harjoittaa järkevää maahanmuuttopolitiikkaa typerän maahanmuuttopolitiikan sijaan.

Argumentin vuoksi päätetään, että Suomen on pakko humanitaarisin syin ottaa vuosittain 2000 maahanmuuttajaa tänne asumaan. Tästä ei voi neuvotella, eikä tästä voi rimpuilla. 2000 maahanmuuttajaa vuosittain.

 

  1. Kotouttaminen.

Suomen linja on aina ollut sellainen, että kotutus on onnistunut, kun maahanmuuttajalla on kotoisa olo. Tämä tietenkin tarkoittaa sitä, että Suomea on muutettava sellaiseksi, että eri kuttuurien edustajilla olisi täällä kotoisaa. Tuoreimpana esimerkkinä Helsinkiin suunnitellaan sovinismi-ystävällisiä asuntoja tiettyyn väestöryhmään kuuluville perheille.
On sanomattakin selvää, että tässä on ajatus täysin pielessä.

Kotouttamisen tulisi tarkoittaa sitä, että tulija sopeutuu suomalaiseen kulttuuriin ja oppii elämään täällä meidän pelisääntöjen ja arvojemme mukaan. Vaikka emme voi vaikuttaa siihen, miten maahanmuuttajat päänsä sisällä asiat kokevat, ei meidän tule ainakaan kannustaa mihinkään sovinismiin. Kotouttamisen lähtökohta tulisi olla se, että tulijat ja heidän jälkipolvensa länsimaalaistuisivat. Etenkin naiset tulisi ottaa huomioon integraatiopolitiikassa, että he oppivat ymmärtämään ihmisarvonsa ja oikeutensa.

 

  1. Hajasijoitus.

Saman kulttuurin edustajat aivan ymmärrettävästi hakeutuvat asumaan samoille asuinalueille. Tämä kuitenkin estää integroitumasta, kun naapuristossa puhutaan eri kieltä, kuin muu väestö, sekä harjoitetaan erilaista elämäntapaa, kuin muu väestö.

Nykyäänkin hajasijoitetaan, mutta se on tehotonta, sillä maahanmuuttajat pistävät sosiaalitoimiston maksamaan takuuvuokran heidän muuttaessa sijoutuspaikastaan Tampereelle, Turkuun tai pääkaupunkiseudulle.
Tähän olisi saatava muutos. Olisi fiksumpaa, että isoon kaupunkiin ei voisi muuttaa tukirahalla, jos ei ole tiedossa koulu- tai työpaikkaa. Tietenkin työllistymistä tulee tukea ja itsestään selvästi omalla rahalla kuka vaan saa asua missä vaan. Sitä ei kuitenkaan ole järkevää tukea verovaroin, että hankalasti työllistettäviä työttömiä pakkautuu asumaan samoille asuinalueille.

 

  1. Koulut.

Maahanmuuttajien lapset unohtuvat usein kokonaan maahanmuuttopoliittisesta keskustelusta, vaikka tiedetään maahanmuuttajalasten riskin syrjäytyä olevan moninkertainen kantaväestöön nähden. Lisäksi maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat keskimäärin konservatiivisempia ja fundamentalistisempia kuin vanhempansa. Kahden kulttuurin välillä tasapainoileminen johtaa helposti siihen, että vanhempien kotimaan kulttuurista tulee epäterveellisen vahva ihailun kohde, mikä lisää riskiä radikalisoitua.

Omat toimenpiteeni tähän ongelmaan: Kaikki lapset samoihin päiväkoteihin. Ei erikseen päiväkoteja uskonnollisille vähemmistöille tai kielivähemmistöille. Vuorovaikutus muiden lasten kanssa ehkäisee erilaisuuden kokemusta.
Peruskoulussa taas pitää olla samat säännöt kaikille, eli esimerkiksi lestadiolaisten tanssituntivapaudesta olisi luovuttava. Lisäksi lapset olisi laitettava yhteisille uskonnot ja aatteet tunneille sen sijaan, että lapsia jaotellaan eri luokkiin heidän vanhempiensa uskon mukaan.

Myös draamakasvatusta olisi lisättävä peruskouluun, jotta lasten ja nuorten vuorovaikutus lisääntyisi. Draama on hyvä keino ilmaista itseään, sekä oppia asettumaan toisen asemaan. Samaistumisen tunne vähentää erilaisuuden kokemusta.
 

  1. Kansalaisuuden myöntäminen.

Kansalaisuus tulee myöntää vain, kun voidaan todeta tulijan integroituneen suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä tarkoittaa edes jonkinlaista kielitaitoa ja työhistoriaa.

Kansalaisuuden perumisessa on monia ongelmia, eikä sitä voida kovin heppoisin perustein tehdä. Siksi olisi hyvä, ettei kansalaisuutta myöskään myönnettäisi liian heppoisin perustein. Esimerkiksi jos tänne muuttanut henkilö paljastuisikin terroristiksi, jonka muuttamisen motiivina olisi suorittaa täällä terroristi-iskuja, niin olisi ikävää, jos emme voisi käsitellä häntä vieraan vallan hyökkääjänä, vaan joutuisimme käsittelemään hänet maamme tasavertaisena kansalaisena.

 

  1. Rikollisuus.

Seuraava otsikko on: Sopeutumiseen perustuva valikoiminen. Tämä pohjustaa sitä hieman. Mielestäni on selvää, että jos sodan tai muun kaaoksen keskeltä turvaan päässyt henkilö heti ensimmäisten kuukausien aikana syyllistyy vastaanottomaassa vakaviin rikoksiin (esim. murha/tappo, puskaraiskaus, ryöstö), niin hänestä ei ole sopeutumaan. Enkä jaksa edes uskoa, että tulijalla on haluakaan sopeutua. Helposti ajatellaan, että kyse olisi aina siitä, että tulija on sodista traumatisoitunut ja ei mahda toiminnalleen mitään, mutta ei se näin aina ole. Joskus tulijan motiivi tehdä pahaa on vain pahuus. Esimerkiksi Saksan uusivuosiahdistelut on hyvä ottaa tässä yhteydessä ylös. Se ei ollut sattumaa, että joukkoahdistelut keskittyivät samalle torille samalla ajankohdalla, vaan tempaus oli suunniteltu isku. Taharrush gamae eli raiskauspeli on keino häpäistä naisia, sekä nolata miehiä osoittamalla, ettei miehet pysty suojelemaan omia naisiaan. Kyse on siis voimannäytöstä, jossa ryhmä X näyttää ryhmälle Y kaapinpaikan. Tässä yhteydessä ryhmä Y on eurooppalaiset. Tänne on siis myös sellaisia tulijoita, jotka haluaa meille pahaa. Se, että heti kättelyssä, kun tänne saapuu, alkaa veitsi tai penis heilumaan, on osoitus siitä, että tulijasta ei ole täällä elämään. Nämä henkilöt tulee karkoittaa maasta.
 

  1. Sopeutumiseen perustuva valikoiminen.

En ole tekstini aikana kertaakaan maininnut muslimeja, mutta eiköhän lukijalle tule muslimit mieleen aina kun mainitaan ongelmia integroitumisessa tai riskistä radikalisoitua. Valtaosa maahanmuuton ongelmista liittyykin juuri ongelmiin muslimiväestön kanssa. Muslimit eivät ole rotu, vaan kyseessä on uskonnon edustajat. Tämän uskonnon jyrkkä suhtautuminen muun uskoisiin (eli vääräuskoisiin) ja näiden muun uskoisten tapojen omaksumiseen ovatkin todella keskeinen syy, miksi integraatio on hankalaa. Esimerkiksi joidenkin vaikka kiinalaisten kanssa ei ole vastaavia integraatio-ongelmia lainkaan, koska kiinalaiset ovat hyviä sopeutumaan.

Herää kysymys, miksi on varta vasten keskistettävä humanitaarinen maahanmuutto juuri siihen väestöön, jonka kanssa tulee kaikkein eniten ongelmia? Muslimin integroiminen yhteiskuntaan vie moninkertaisesti enemmän resursseja kuin vaikka kiinalaisen integroituminen yhteiskuntaan.

Luonnonkastrofit, diktaattorit, sodat ja muut ikävät asiat pitävät kyllä huolen siitä, että avuntarvitsijoita riittää hamaan loppuun asti ja aivan ympäri maailman.

Kun kerran jokatapauksessa valikoidaan keitä autetaan, eikö ole sama ottaa yhdeksi mittariksi (etukäteen arvioitu) kyky integroitua? Näin tulisi valikoitua paljon enemmän muun uskoisia (buddhalaiset, kristityt, taolaiset, kunfutselaiset, hindut) ja ateisteja. Toki muslimeja voisi myös edelleen ottaa, mutta pitäisi vaan tarkkaan arvioida kuinka hyvin riittää resurssit heitä kotouttamaan. Lisäksi muslimien määrää tulisi tarkkailla muutenkin, koska he ovat keskeisin riskiryhmä pakkautumaan samoille asuinalueille ja rakentamaan yhteiskuntia yhteiskunnan sisään. Tanskan moskeija-dokumentissa imaami sanoi vierailleen aivan arkisena asiana, että muslimit tulevat valloittamaan Euroopan. Hän sanoi sen aivan samalla äänellä, kuin miten ruokapöydässä kysytään lisää maitoa. Ihan arkisena asiana. On tiedostettava, että muslimien keskuudesta löytyy halua eurooppalaistumisen sijaan valloittaa Eurooppa. (Ei väliä kuinka realistisia heidän tavoitteensa ovat. Pelkkä halu moiseen on ongelma.)

Muslimien määrän kun pitää tarpeeksi pienenä, maahanmuutosta ei tule isoja ongelmia, jolloin myös isompi osa väestöstä pystyy kannattamaan humanitaarista maahanmuuttoa. Ja edelleen voidaan auttaa sodan (tai muun ikävän ilmiön) keskeltä turvaan 2000 ihmistä joka vuosi.
 

  1. Pakolaisleireiltä pakolaisia.

Ja tosiaan. Otettaisiin YK:n määritelmän mukaisia pakolaisia suoraan leireiltä, eikä vaan pidettäisi rajaa auki ja kakka lahkeessa katsottaisi millaisia partahäiskiä Ruotsin puolelta lappaa meidän maahan ilman mitään henkilöpapereita.
Pakolaisleireiltä voitaisiin myös valikoida, että turvaan pääsisi miesten lisäksi tasaisesti myös lapsia ja naisia. Nämä voitaisiin kuljettaa Suomeen vaikka lentokoneella.
Jos jokainen maa toimisi näin, eli ottaisi leireiltä pakolaisia ja pitäisi muilta (humanitaarisin syin) tulevilta maahanmuuttajilta rajat kiinni, ei pakolaiset enää ottaisi riskiä ja pyrkisi ylittämään merta, vaan he hakeutuisivat näille pakolaisleireille turvaan. Järjestelmä olisi paljon toimivampi, eikä salamatkustajat voisi tehdä bisnestä ihmishengillä.
 

  1. Paluu kotimaahan.

Koska käytäntö on ollut se, että pakolaiset jäävät asumaan maahan oli vuosien päästä heidän kotimaansa tilanne kuinka hyvä tahansa, voi ajatus siitä, että pakolaiset palautettaisiin kotimaihinsa tilanteen rauhoituttua kuulostaa jopa oudolta. Ja ymmärrän kyllä miksi. Jos pakolaiselle on selvää, että hänet tullaan joku päivä palauttamaan kotimaahansa, hänen motivaationsa oppia meidän kieli ja kulttuuri ja sopeutua tänne laskee aika hurjasti. Ja kun täällä kerran tulee oltua ainakin muutama vuosi, olisi todella tärkeää, että pakolaisella olisi mahdollisimman tervetullut olo täällä ja hän pyrkisi sopeutumaan. En siis kannata sitä, että pakolaisia häädettäisiin takaisin, mistä ovat tulleet, vaikka heidän kotimaihinsa voisikin muuttaa takaisin.
Mutta kannatan siihen kannustamista. Suomen tulisi tehdä tiheämpää yhteistyötä niiden valtioiden kanssa, joista tänne tulee ihmisiä. Kun valtiossa olisi rauha ja sinne olisi mahdollista palata, voisi tehdä kehittävää yhteistyötä. Paluumuuttajat uuden koulu- ja työhistoriansa avulla voisivat tehdä aivan erinomaista kehitysapua kotimaissaan. Tuoda sellaista osaamista, jota ei ennen ollut. Tämä myös saattaisi laajentaa monien valtioiden arvomaailmaa, kun länsimaalaiset tasa-arvoa edistävät ideaalit rantautuisivat kehitysmaihin.
Kotimaahan palaamisesta voitaisiin maksaa ja lähtijöille voitaisiin lainamuotoisesti antaa resursseja rakentaa kotimaassa jotain liiketoimintaa.
Nämä rahat otettaisiin pois kehitysavusta. Kehitysapu on ymmärtääkseni muutenkin aika toimimaton systeemi, joten olisi parempi, että rahaa laitettaisiin tällaiseen oikeasti kehittävään toimintaan.

 

Vielä tiivistettynä: Humanitaarista maahanmuuttoa tulee toteuttaa siten, että tulijat integroituvat tähän yhteiskuntaan, ja pahantekijät on pidettävä poissa. Näin yksinkertaista se on.
Maahanmuuttopolitiikkaa voidaan harjoittaa vain kahdella tavalla: 1. Typerästi, kuten nykyään. 2. Järkevästi, kuten toivottavasti tulevaisuudessa.

]]>
75 http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246686-maahanmuuttopolitiikka-for-dummies#comments Haittamaahanmuutto Hallitsematon maahanmuutto Humanitaarinen maahanmuutto Mon, 27 Nov 2017 08:50:01 +0000 Tommi O. Pälve http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246686-maahanmuuttopolitiikka-for-dummies
Koulukulttuurin muutos ja väestönvaihdos heikentävät oppimistuloksia http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245556-koulukulttuurin-muutos-ja-vaestonvaihdos-heikentavat-oppimistuloksia <p>Suomen Pisa-tulokset ovat jyrkässä laskussa. Ruotsissa Pisa-tulokset ovat romahtaneet. Ruotsissa maahanmuuton kasvulla on selvityksen mukaan rajallinen vaikutus laskeviin tuloksiin, mutta maahanmuuttajataustaisten nuorten ja kantaväestön nuorten väliset oppimistulosten erot ovat yhä merkittävät. Tämä tarkoittanee, että massamaahanmuutto EU:n ulkopuolelta ei ole ainoa merkittävä tekijä tulosten laskussa:&nbsp;https://www.kauppalehti.fi/uutiset/oecdlta-haukut-ruotsin-kouluille---pisa-tulokset-romahtaneet/Sc8ypKBB<br /><br />Samalla, kun Pisa-tulokset laskevat jyrkästi, ylimääräistä tukea tarvitsevien lasten määrä kouluissa on selkeässä kasvussa. Tähän taas ovat syinä paitsi humanitaarinen maahanmuutto, varmasti myös lasten hankkiminen yhä vanhemmalla iällä, sekä keskittymishäiriöiden lisääntyminen eri syistä.</p> <p>Voiko tämän kehityksen tulkita hyvinvointiyhteiskuntamme perustan alkaneeksi rapautumiseksi?</p> <p>Heikentyneiden oppimistulosten voi olettaa olevan seurausta heikentyneestä oppimisympäristöstä. Pienille ekaluokkalaisille voi toisaalta ajatella olevan luonnotonta istua oppitunnit paikoillaan, mutta jos luokassa saa esimerkiksi vaellella tuntien aikana ympäriinsä, kuten joissakin luokissa nykyään, niin saattaa olla entistäkin vaikeampaa totuttaa heitä kunnioittamaan koulurauhaa enää myöhemmin. Oppilaat istuvat myös nykyään usein ryhmissä, mikä johtaa helposti hälinään. Yksittäin istumista pidetään ilmeisesti nykyään liian kurinalaisena ja vanhanaikaisena.</p> <p>Toinen ongelma on nykyisin vallalla oleva pyrkimys integroida erityisoppilaat tavallisiin luokkiin silloinkin, kun tämä johtaa koulurauhan heikkenemiseen luokassa. Yksittäisten keskittymisvaikeuksisten oppilaiden vuoksi suuri osa tunneista menee järjestyksenpitoon, mikä heikentää opetusta ja varmasti laskee yleisesti oppilaiden opiskelumotivaatiota. Krooniset häiriköt luokilla täytyisi siirtää erityisluokille ja myös tarkkailuluokat olisi saatava takaisin. Tarkkikselta pääsisi takaisin normaaliluokalle, kun koulurauhan kunnioittaminen olisi jälleen vakaalla pohjalla.</p> <p>Jokaisella oppilaalla on oikeus koulurauhaan, joten kysy lapseltasi aina silloin tällöin, millainen tilanne hänen luokassaan on koulurauhan osalta. Kannattaa myös muistaa, että koulut ovat julkisia tiloja, joten vanhemmat saavat mennä katsomaan oppitunteja.</p> <p>Koulurauhamme ja oppimistuloksemme ovat siis huolestuttavassa kehityksessä. Humanitaarinen massamaahanmuutto tuo tähän oman, merkittävän mausteensa. Keskustelin erään opettajan kanssa, joka kertoi kokemuksistaan irakilaislasten kanssa eräässä koulussa. Sain vahvistusta sille, että muslimimaiden sota-alueilta humanitaarisina maahanmuuttajina tulevat lapset ovat usein väkivaltaisia. Irakilaisoppilaat olivat kertoneet, että heillä on Hammurabin laki Irakissa voimassa ja opettajan mukaan näin todella suurin piirtein onkin maassa tilanne. Lapset vastaavat väkivaltaan välittömästi väkivallalla, eivätkä tunne esimerkiksi neuvottelua keinona välttää väkivaltaa.</p> <p>Sijaisopettajat ovat joutuneet koulussa pulaan, kun heitä ei ole opastettu, kuinka maahanmuuttajalasten vuoksi koko koululuokkaa on kohdeltava hallitsevammin ottein ja kollektiivista rankaisua soveltaen, jotta luokassa saadaan säilytettyä järjestys.</p> <p>Vakituisia opettajia on perehdytetty eräänlaiseen koulukulttuurin muutokseen näiden maahanmuuttajaoppilaiden vuoksi; esimerkiksi rutiineista on pidettävä kiinni, aamut on aloitettava hyvän huomenen toivotuksilla seisten ja jos yksikin velttoilee, niin koko luokan on uusittava tervehdyksensä. Nyt koulurakennukselle on aiheutettu myös materiaalista vahinkoa. Kyseinen opettaja ei voisi kuulemma enää kuvitellakaan työskentelevänsä kyseisessä koulussa liian haastavien maahanmuuttajaoppilaiden vuoksi.</p> <p>Raportoituani asiasta julkisesti tätä kirjoitusta laaja-alaisemmin sain erään &quot;suuren koulun&quot; opettajalta viestin. Hän kertoi allekirjoittavansa &quot;100 %:sesti&quot; vastaavien lasten ja nuorten väkivaltaisuuden ja säännöistä piittaamattomuuden yleisyyden. Kuulemma saksiakaan ei voi enää säilyttää luokassa.</p> <p>Uhraammeko kantasuomalaislasten koulurauhan ja resurssit nopeasti pääkaupunkiseudulla kasvavien maahanmuuttajaryhmien vuoksi? OAJ:n perusopetuksen asiantuntija Jaakko Salo toteaa, että Suomen kuva koulutuksen kärkimaana rapistuu nopeasti:</p> <p><a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/suomalaisten-pisa-tulokset-jatkuvassa-laskussa-oaj-lasku-on-ollut-oecd-maiden-suurimpia/1d1370f6-1989-3e53-9c94-457762f8fc3e" title="https://www.talouselama.fi/uutiset/suomalaisten-pisa-tulokset-jatkuvassa-laskussa-oaj-lasku-on-ollut-oecd-maiden-suurimpia/1d1370f6-1989-3e53-9c94-457762f8fc3e">https://www.talouselama.fi/uutiset/suomalaisten-pisa-tulokset-jatkuvassa...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen Pisa-tulokset ovat jyrkässä laskussa. Ruotsissa Pisa-tulokset ovat romahtaneet. Ruotsissa maahanmuuton kasvulla on selvityksen mukaan rajallinen vaikutus laskeviin tuloksiin, mutta maahanmuuttajataustaisten nuorten ja kantaväestön nuorten väliset oppimistulosten erot ovat yhä merkittävät. Tämä tarkoittanee, että massamaahanmuutto EU:n ulkopuolelta ei ole ainoa merkittävä tekijä tulosten laskussa: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/oecdlta-haukut-ruotsin-kouluille---pisa-tulokset-romahtaneet/Sc8ypKBB

Samalla, kun Pisa-tulokset laskevat jyrkästi, ylimääräistä tukea tarvitsevien lasten määrä kouluissa on selkeässä kasvussa. Tähän taas ovat syinä paitsi humanitaarinen maahanmuutto, varmasti myös lasten hankkiminen yhä vanhemmalla iällä, sekä keskittymishäiriöiden lisääntyminen eri syistä.

Voiko tämän kehityksen tulkita hyvinvointiyhteiskuntamme perustan alkaneeksi rapautumiseksi?

Heikentyneiden oppimistulosten voi olettaa olevan seurausta heikentyneestä oppimisympäristöstä. Pienille ekaluokkalaisille voi toisaalta ajatella olevan luonnotonta istua oppitunnit paikoillaan, mutta jos luokassa saa esimerkiksi vaellella tuntien aikana ympäriinsä, kuten joissakin luokissa nykyään, niin saattaa olla entistäkin vaikeampaa totuttaa heitä kunnioittamaan koulurauhaa enää myöhemmin. Oppilaat istuvat myös nykyään usein ryhmissä, mikä johtaa helposti hälinään. Yksittäin istumista pidetään ilmeisesti nykyään liian kurinalaisena ja vanhanaikaisena.

Toinen ongelma on nykyisin vallalla oleva pyrkimys integroida erityisoppilaat tavallisiin luokkiin silloinkin, kun tämä johtaa koulurauhan heikkenemiseen luokassa. Yksittäisten keskittymisvaikeuksisten oppilaiden vuoksi suuri osa tunneista menee järjestyksenpitoon, mikä heikentää opetusta ja varmasti laskee yleisesti oppilaiden opiskelumotivaatiota. Krooniset häiriköt luokilla täytyisi siirtää erityisluokille ja myös tarkkailuluokat olisi saatava takaisin. Tarkkikselta pääsisi takaisin normaaliluokalle, kun koulurauhan kunnioittaminen olisi jälleen vakaalla pohjalla.

Jokaisella oppilaalla on oikeus koulurauhaan, joten kysy lapseltasi aina silloin tällöin, millainen tilanne hänen luokassaan on koulurauhan osalta. Kannattaa myös muistaa, että koulut ovat julkisia tiloja, joten vanhemmat saavat mennä katsomaan oppitunteja.

Koulurauhamme ja oppimistuloksemme ovat siis huolestuttavassa kehityksessä. Humanitaarinen massamaahanmuutto tuo tähän oman, merkittävän mausteensa. Keskustelin erään opettajan kanssa, joka kertoi kokemuksistaan irakilaislasten kanssa eräässä koulussa. Sain vahvistusta sille, että muslimimaiden sota-alueilta humanitaarisina maahanmuuttajina tulevat lapset ovat usein väkivaltaisia. Irakilaisoppilaat olivat kertoneet, että heillä on Hammurabin laki Irakissa voimassa ja opettajan mukaan näin todella suurin piirtein onkin maassa tilanne. Lapset vastaavat väkivaltaan välittömästi väkivallalla, eivätkä tunne esimerkiksi neuvottelua keinona välttää väkivaltaa.

Sijaisopettajat ovat joutuneet koulussa pulaan, kun heitä ei ole opastettu, kuinka maahanmuuttajalasten vuoksi koko koululuokkaa on kohdeltava hallitsevammin ottein ja kollektiivista rankaisua soveltaen, jotta luokassa saadaan säilytettyä järjestys.

Vakituisia opettajia on perehdytetty eräänlaiseen koulukulttuurin muutokseen näiden maahanmuuttajaoppilaiden vuoksi; esimerkiksi rutiineista on pidettävä kiinni, aamut on aloitettava hyvän huomenen toivotuksilla seisten ja jos yksikin velttoilee, niin koko luokan on uusittava tervehdyksensä. Nyt koulurakennukselle on aiheutettu myös materiaalista vahinkoa. Kyseinen opettaja ei voisi kuulemma enää kuvitellakaan työskentelevänsä kyseisessä koulussa liian haastavien maahanmuuttajaoppilaiden vuoksi.

Raportoituani asiasta julkisesti tätä kirjoitusta laaja-alaisemmin sain erään "suuren koulun" opettajalta viestin. Hän kertoi allekirjoittavansa "100 %:sesti" vastaavien lasten ja nuorten väkivaltaisuuden ja säännöistä piittaamattomuuden yleisyyden. Kuulemma saksiakaan ei voi enää säilyttää luokassa.

Uhraammeko kantasuomalaislasten koulurauhan ja resurssit nopeasti pääkaupunkiseudulla kasvavien maahanmuuttajaryhmien vuoksi? OAJ:n perusopetuksen asiantuntija Jaakko Salo toteaa, että Suomen kuva koulutuksen kärkimaana rapistuu nopeasti:

https://www.talouselama.fi/uutiset/suomalaisten-pisa-tulokset-jatkuvassa-laskussa-oaj-lasku-on-ollut-oecd-maiden-suurimpia/1d1370f6-1989-3e53-9c94-457762f8fc3e

]]>
14 http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245556-koulukulttuurin-muutos-ja-vaestonvaihdos-heikentavat-oppimistuloksia#comments Humanitaarinen maahanmuutto Islam Koulurauha Oppimistulokset PISA Sun, 05 Nov 2017 01:40:24 +0000 Henna Kajava http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245556-koulukulttuurin-muutos-ja-vaestonvaihdos-heikentavat-oppimistuloksia
Hyväntekijät kotouttamaan rikoksiin syyllistyneet tp-hakijat yhteiskuntaan http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243974-hyvantekijat-kotouttamaan-rikoksiin-syyllistyneet-tp-hakijat-yhteiskuntaan <p><strong>Hyväntekijät auttamaan rikoksiin syyllistyneitä turvapaikanhakijoita kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan.</strong><br /><br />Nykyään, jos turvapaikanhakija syyllistyy vakavaan rikokseen, hänet suljetaan vankilaan, <a href="http://www.is.fi/kotimaa/art-2000001043560.html">eikä rikos vaikuta heidän turvapaikkapäätökseen</a>. On siis monien rikoksia tehneiden turvapaikanhakijoiden kohdalla aivan mahdollista, että vankilareissun jälkeen tulee myönteinen turvapaikkapäätös, ja tämä on siinä mielessä huono asia, että vankilassa turvapaikanhakija on voinut vieraantua suomalaisesta yhteiskunnasta ja <a href="http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Pohjalainen-Suomen-vankiloissa-havaittu-noin-80-radikalisoitunutta-vankia/1033438">pahimmassa tapauksessa radikalisoitua.</a></p><p><br />Ehdotan, että vankilatuomiot korvataan kotoutustoiminnalla, josta vastaavat nykyistä turvapaikkajärjestelmää kannattavat <a href="http://www.barenakedislam.com/wp-content/uploads/2016/05/13353_862364043824027_3577948761410441743_n.jpg">siviilit</a>. Rikoksiin syyllistyneet turvapaikanhakijat majoitettaisiin näin ollen tavallisten monikulturismia kannattavien ihmisten koteihin asumaan. Hyväntekijät voisivat opastaa turvapaikanhakijat suomalaiseen yhteiskuntaan, sekä pyrkiä opettamaan suomenkielen alkeet.<br /><br />Tällä keinolla turvapaikanhakijoiden rikosten uusimisprosentti saataisiin laskuun ja monikulturistit saisivat kotinsa rikastettua.</p><p>Tämä olisi siis win &ndash; win -tilanne.<br /><br /><img alt="angry-muslims" src="http://shoebat.com/wp-content/uploads/2016/09/angry-muslims-257x300.jpg" /><br /><br />Tätä voitaisiin myös kehittää niin pitkälle, että tehtäisiin koko kansalle kysely kannattaako tuntemattomien miesten päästämistä maahan siviiliemme joukkoon, ja kannattaako vielä päälle sitä, että näille tuntemattomille miehille maksetaan täällä eläminen. Kyselyjen perusteella valikoitaisiin keiden asuntoihin rikoksiin syyllistyneitä turvapaikanhakijoita majoitettaisiin. Jos vastaa, ettei kannata nykyistä rajat auki -järjestelmää, ei tarvitse majoittaa. Jos vastaa kannattavansa tätä järjestelmää, sitoutuu majoittamaan.<br /><br />Tämä on moraalisesti kestävä ratkaisu, <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005062854.html">koska kaikki ovat tietoisia nykyisen järjestelmän lisäävän raiskauksia ja muuta rikollisuutta</a>. Nykyjärjestelmää kannattavat tietävät riskit, mutta toivovat, ettei nalli osu omalle tai omien läheistensä kohdalle.<br />Tämä minun järjestelyni varmistaisi, että turvapaikkapolitiikka osuisi etenkin niiden nilkkaan, jotka tätä järjestelmää kannattavat.<br /><br />Nykyäänhän kyseessä on aivan arpapeli. <a href="http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708222200342253_u0.shtml">Ei turkulaiset lapsetkaan voineet päättää siitä, että heidän kouluunsa sijoitettiin terroristi opiskelemaan.</a><br /><br />Täytyy muistaa, että Juha Sipilä ei reagoinut raiskausten lisääntyessä oikein mitenkään, <a href="http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/paaministeri-sipila-kriisikokous-kempeleen-raiskaustapauksen-vuoksi/713168/">kunnes vasta sitten aloitti varotoimijärjestelyt, kun hänen oman läheisensä tytär päätyi raiskatuksi.</a></p><p>Voisi yleistää, että nykyjärjestelmää kannattavat ovat siinä mielessä vähän empatiakyvyttömiä, että heitä ei haittaa joka päivä lukea uutislehdistä raiskauksista, niin kauan, kun ei vaan osu omalle kohdalle.<br /><br />Tämä on juuri se syy, miksi näiden ihmisten koteihin pitäisi pakkomajoittaa kaikki ulkomaalaiset raiskaajat.<br /><br />Tietenkin mahdolliset suvakkien lapset voitaisiin ottaa turvapaikanhakijan kotoutustoiminnan ajaksi lapsikotiin asumaan, koska pitää olla joku raja silläkin, kuinka paljon lapset joutuvat vanhempiensa typeryyden takia kärsimään.&nbsp;&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hyväntekijät auttamaan rikoksiin syyllistyneitä turvapaikanhakijoita kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

Nykyään, jos turvapaikanhakija syyllistyy vakavaan rikokseen, hänet suljetaan vankilaan, eikä rikos vaikuta heidän turvapaikkapäätökseen. On siis monien rikoksia tehneiden turvapaikanhakijoiden kohdalla aivan mahdollista, että vankilareissun jälkeen tulee myönteinen turvapaikkapäätös, ja tämä on siinä mielessä huono asia, että vankilassa turvapaikanhakija on voinut vieraantua suomalaisesta yhteiskunnasta ja pahimmassa tapauksessa radikalisoitua.


Ehdotan, että vankilatuomiot korvataan kotoutustoiminnalla, josta vastaavat nykyistä turvapaikkajärjestelmää kannattavat siviilit. Rikoksiin syyllistyneet turvapaikanhakijat majoitettaisiin näin ollen tavallisten monikulturismia kannattavien ihmisten koteihin asumaan. Hyväntekijät voisivat opastaa turvapaikanhakijat suomalaiseen yhteiskuntaan, sekä pyrkiä opettamaan suomenkielen alkeet.

Tällä keinolla turvapaikanhakijoiden rikosten uusimisprosentti saataisiin laskuun ja monikulturistit saisivat kotinsa rikastettua.

Tämä olisi siis win – win -tilanne.

angry-muslims

Tätä voitaisiin myös kehittää niin pitkälle, että tehtäisiin koko kansalle kysely kannattaako tuntemattomien miesten päästämistä maahan siviiliemme joukkoon, ja kannattaako vielä päälle sitä, että näille tuntemattomille miehille maksetaan täällä eläminen. Kyselyjen perusteella valikoitaisiin keiden asuntoihin rikoksiin syyllistyneitä turvapaikanhakijoita majoitettaisiin. Jos vastaa, ettei kannata nykyistä rajat auki -järjestelmää, ei tarvitse majoittaa. Jos vastaa kannattavansa tätä järjestelmää, sitoutuu majoittamaan.

Tämä on moraalisesti kestävä ratkaisu, koska kaikki ovat tietoisia nykyisen järjestelmän lisäävän raiskauksia ja muuta rikollisuutta. Nykyjärjestelmää kannattavat tietävät riskit, mutta toivovat, ettei nalli osu omalle tai omien läheistensä kohdalle.
Tämä minun järjestelyni varmistaisi, että turvapaikkapolitiikka osuisi etenkin niiden nilkkaan, jotka tätä järjestelmää kannattavat.

Nykyäänhän kyseessä on aivan arpapeli. Ei turkulaiset lapsetkaan voineet päättää siitä, että heidän kouluunsa sijoitettiin terroristi opiskelemaan.

Täytyy muistaa, että Juha Sipilä ei reagoinut raiskausten lisääntyessä oikein mitenkään, kunnes vasta sitten aloitti varotoimijärjestelyt, kun hänen oman läheisensä tytär päätyi raiskatuksi.

Voisi yleistää, että nykyjärjestelmää kannattavat ovat siinä mielessä vähän empatiakyvyttömiä, että heitä ei haittaa joka päivä lukea uutislehdistä raiskauksista, niin kauan, kun ei vaan osu omalle kohdalle.

Tämä on juuri se syy, miksi näiden ihmisten koteihin pitäisi pakkomajoittaa kaikki ulkomaalaiset raiskaajat.

Tietenkin mahdolliset suvakkien lapset voitaisiin ottaa turvapaikanhakijan kotoutustoiminnan ajaksi lapsikotiin asumaan, koska pitää olla joku raja silläkin, kuinka paljon lapset joutuvat vanhempiensa typeryyden takia kärsimään.  

]]>
19 http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243974-hyvantekijat-kotouttamaan-rikoksiin-syyllistyneet-tp-hakijat-yhteiskuntaan#comments Haittamaahanmuutto Humanitaarinen maahanmuutto Turvapaikkabisnes Thu, 05 Oct 2017 17:04:58 +0000 Tommi O. Pälve http://kreiviolaf.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243974-hyvantekijat-kotouttamaan-rikoksiin-syyllistyneet-tp-hakijat-yhteiskuntaan
Professori Virén vs. Juhana V. maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243668-professori-viren-vs-juhana-v-maahanmuuton-taloudellisista-vaikutuksista <p>&nbsp;</p><p>&quot;<em>Jos yritämme parantaa talouden keskimääräistä huoltosuhdetta, niin alkeellinen matematiikka kertoo, että pitäisi saada maahanmuuttajia, joiden keskimääräinen huoltosuhde on parempi kuin kantaväestöllä</em>.&quot;</p><p>- Taloustieteen professori Matti Virén -</p><p>&nbsp;</p><p>Taloustieteen oppineet; professori Matti Virén ja kansanedustaja Juhana Vartiainen ottelivat kuluneella viikolla aiheesta Maahanmuutto - talouden ongelma vai ongelmien ratkaisu Helsingin Postitalolla. Matti Virénin esitelmä aiheesta oli hyvä, mutta keskusteluun olisi kaivannut osapuolien grillaajaa.</p><p>Vartiainen tunnusti, ettei humanitaarista maahanmuuttoa voi pitää taloudellisesti hyödyllisenä Suomelle, mutta ajatteli yhä, että se on perusteltavissa humaaneilla syillä. Vartiainen kertoi kansanedustajakollegojensa näkevän hänen edustavan talouspoliittista &quot;äärioikeistoa&quot; Elina Lepomäen kanssa ja vaikutti ajattelevan pitkälti, että humanitaarisen maahanmuuton ongelmat saataisiin kitkettyä, jos julkisia menoja ja sosiaaliturvaa leikataan kovalla kädellä. Hänen mukaansa Suomen on tehtävä se joka tapauksessa selvitäkseen.</p><p>Mielenkiintoisinta oli kuitenkin Virénin esitelmä. Virén piti suurena puutteena sitä, että viestintä maahanmuuton talousvaikutuksista on äärimmäisen yksinkertaistettua; puhutaan nuppiluvuista; paljonko tarvitaan lisää väkeä, jotta huoltosuhde saadaan kelvolliseksi. Maahanmuuttajista puhutaan, kuin ketsupista, vaikka nämä ovat erittäin heterogeeninen ryhmä. Sen sijaan ei keskustella tulijoiden veronmaksukyvystä, eikä siitä, työllistyvätkö tulijat yksityiselle- vai julkiselle sektorille. Nimenomaan nämä kuitenkin ratkaisevat, eikä nuppiluku, että kohennetaanko vai rapautetaanko huoltosuhdetta entisestä.</p><p>Suomen väestöstä on jo tosiaan muutenkin vain noin joka kolmas kotitalous talousvaikutuksiltaan nettopositiivinen - saati maahanmuuttajista, joiden työllisyysaste on yli 20 % kantaväestöä alhaisempi kokonaisuutenakin tarkastellen - humanitaarisista tulijoista puhumattakaan. Suomalaisten työttömyysaste on n. 7,6 % ja ulkomaalaisten 31,5 %. Eri ulkomaalaisryhmien välillä on tietenkin valtavia eroja; Somaliasta tulleista työikäisistä oli työllisiä v. 2015 10,94 %, mutta Nepalista tulleista 70,14 %. Ajan myötä tässä tapahtuu lähestymistä kantaväestöön, mutta edes 20 vuoden aikajänteellä maahanmuuttajat eivät pääse samaan työllistymiseen kantaväestön kanssa.</p><p>Siitä olikin sitten kinaa Vartiaisen kanssa, että alenevatko palkat, jos maahan virtaa suuret määrät työperäisiä maahanmuuttajia. Virén vetosi kysynnän ja tarjonnan lakiin, Vartiainen taas Ruotsiin, joka tunnetaan runsaasta maahanmuutosta, mutta jossa palkat ovat korkeammat, kuin Suomessa. Virén muistutti tämän jälkeen USA:sta, jossa taas palkat ovat jämähtäneet monilla matalapalkka-aloilla 70-luvun tasolle, kun Lattareista on vyörynyt porukkaa. Itse kiinnittäisin tässä huomiota maiden erilaisiin kokonaistilanteisiin, jotka määrittävät, että kummin lopulta käy - molemmat olivat siten sekä oikeassa, että väärässä.<br /><br />Oli hauska sattuma, että talousoppineiden urautuneeseen väittelyyn löytyi pieni ratkaisu saman päivän uutisesta, jossa tuore tutkimus puolsi Virénin näkökantaa: Runsaalla maahanmuutolla voi olla kielteisiä vaikutuksia työmarkkinoihin ja palkkoihin - etenkin matalapalkka-aloilla: <a href="https://www.uusisuomi.fi/…/231173-vaitoskirja-500-000-ihmis…" title="https://www.uusisuomi.fi/…/231173-vaitoskirja-500-000-ihmis…">https://www.uusisuomi.fi/…/231173-vaitoskirja-500-000-ihmis…</a></p><p>Entä miten kohennusta huoltosuhteeseen? Virén näki, että huoltosuhteen heikkenemistä tulisi torjua lähinnä sillä, että Suomen sadat tuhannet työttömät saataisiin työllistettyä. Hänen mukaansa ongelma on työvoiman kohtaannossa, joka korjataan valtion pelisääntöjä ja työmarkkinoita muuttamalla. Suuri epäkohta on esim. se, ettei yli 50-vuotiaita tyypillisesti enää palkata töihin.</p><p>Virénin mukaan kaiken kaikkiaan maahanmuutossa täytyisi huomioida myös isäntämaan tarpeet ja päätyä jonkinlaiseen kompromissiin tämän ja humanitaarisen maahanmuuton välillä. Tarvekartoituksen jälkeen asiasta tulisi käydä selkeä äänestys ja lopputuloksena olisi selkeä päätös, eikä vain keskustelua mediassa. Hallituksen ulostuloja aiheesta kaivataan.</p><p>Talousviisaiden väittely käytiin lähinnä työperäisen maahanmuuton hyödyllisyydestä, koska molemmat osapuolet olivat samaa mieltä humanitaarisen maahanmuuton hyödyttömyydestä tai haitallisuudesta taloudelle. Vartiainen vetosi työperäistä maahanmuuttoa puoltaessaan tosiaan Ruotsiin. Hänen mukaansa Ruotsin ja Suomen työllisyysaste erkani toisistaan v. 2009 kehityksen oltua siihen asti samankaltaisen. Ruotsin myönteisempi väestörakenne olisi ollut syynä erkaantumiselle ja tähän taas paljolti syynä Ruotsiin aikoinaan muuttaneet suomalaiset. Vartiainen ei kuitenkaan jostain syystä huomioinut Ruotsin huomattavia eroja monessa suhteessa Suomen taloudelliseen toimintaympäristöön, kuten Ruotsin merkittävästi monipuolisempaa elinkeinorakennetta ja pysyttäytymistä euron ulkopuolella - työmarkkinoiden vapautukset muistaakseni kylläkin.</p><p>Joka tapauksessa vaikka Ruotsin alhaisempi työttömyysaste kertoisikin siitä, että humanitaarisiakin maahanmuuttajia on saatu työllistettyä melko hyvin, niin tämä ei kerro mitään siitä, mitkä ovat näiden nettotaloudelliset vaikutukset; aivan varmasti lähes yksinomaan kielteiset, koska työllistyvät pienipalkkaisiin töihin ja usein julkiselle sektorille.</p><p>Olisin halunnut kysyä keskustelijoilta vielä näkemystä siihen; lähinnä Vartiaiselta, että mahtavatkohan Suomen työperäisten maahanmuuttajien nettotalouodelliset vaikutukset olla positiivisia vai negatiivisia kokonaisuutena. Suomi ei nimittäin ole vetovoimainen maa ulkomaisten huippuosaajien mielestä ja maahanmuuttajat sijoittuvat Virénin mukaan Suomessa miltei kokonaan palvelualoille. Vartiainen arveli Suomen muuttuvan kuitenkin vetovoimaiseksi myös huippuosaajille, kunhan saamme tänne paljon halpatyövoimaa, kuten hänen mainitsemiaan uber-takseja ja partureita.</p><p>Vaikka Virén suhtautui kriittisesti myös työperäiseen maahanmuuttoon ja siihen on hyviä perusteluja, niin eihän tämä tarkoita taas tietenkään, että kaikkeen työperäiseen tai edes kaikkeen nettotaloudellisesti negatiiviseen työperäiseen maahanmuuttoon. Kriittisesti suhtautuminen voi tarkoittaa hyvin monenlaisia asioita. Esimerkiksi sitä, että edes työperäistä maahanmuuttoa ei voi pitää joka suhteessa siunauksellisena. Ei tulisi alkaa houkutella tällaistakaan maahanmuuttoa Suomeen kritiikittömästi ja harkitsemattomasti. Eräs romanialainen mies yleisöstä loukkaantui hieman, että työperäistä maahanmuuttoa kritisoitiin, mutta hän esitti kuitenkin, että Suomen sosiaaliturvajärjestelmä kannustaa myös monia työperäisiä maahanmuuttajia jättäytymään sosiaaliturvan varaan.</p><p>Katso talousoppineiden vääntö alla olevasta linkistä. Tällaiselle väittelylle soisi jatkoa ajankohtaisohjelmissamme kaiken kansan katseltavaksi ja punnittavaksi!</p><p>Virénin esitelmän pääpointit seikkaperäisemmin tästä: <a href="https://www.suomenuutiset.fi/professori-viren-peraankuulut…/" title="https://www.suomenuutiset.fi/professori-viren-peraankuulut…/">https://www.suomenuutiset.fi/professori-viren-peraankuulut…/</a></p><p><a href="https://www.youtube.com/watch?time_continue=37&amp;v=Vjh-bgILNzo" title="https://www.youtube.com/watch?time_continue=37&amp;v=Vjh-bgILNzo">https://www.youtube.com/watch?time_continue=37&amp;v=Vjh-bgILNzo</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

"Jos yritämme parantaa talouden keskimääräistä huoltosuhdetta, niin alkeellinen matematiikka kertoo, että pitäisi saada maahanmuuttajia, joiden keskimääräinen huoltosuhde on parempi kuin kantaväestöllä."

- Taloustieteen professori Matti Virén -

 

Taloustieteen oppineet; professori Matti Virén ja kansanedustaja Juhana Vartiainen ottelivat kuluneella viikolla aiheesta Maahanmuutto - talouden ongelma vai ongelmien ratkaisu Helsingin Postitalolla. Matti Virénin esitelmä aiheesta oli hyvä, mutta keskusteluun olisi kaivannut osapuolien grillaajaa.

Vartiainen tunnusti, ettei humanitaarista maahanmuuttoa voi pitää taloudellisesti hyödyllisenä Suomelle, mutta ajatteli yhä, että se on perusteltavissa humaaneilla syillä. Vartiainen kertoi kansanedustajakollegojensa näkevän hänen edustavan talouspoliittista "äärioikeistoa" Elina Lepomäen kanssa ja vaikutti ajattelevan pitkälti, että humanitaarisen maahanmuuton ongelmat saataisiin kitkettyä, jos julkisia menoja ja sosiaaliturvaa leikataan kovalla kädellä. Hänen mukaansa Suomen on tehtävä se joka tapauksessa selvitäkseen.

Mielenkiintoisinta oli kuitenkin Virénin esitelmä. Virén piti suurena puutteena sitä, että viestintä maahanmuuton talousvaikutuksista on äärimmäisen yksinkertaistettua; puhutaan nuppiluvuista; paljonko tarvitaan lisää väkeä, jotta huoltosuhde saadaan kelvolliseksi. Maahanmuuttajista puhutaan, kuin ketsupista, vaikka nämä ovat erittäin heterogeeninen ryhmä. Sen sijaan ei keskustella tulijoiden veronmaksukyvystä, eikä siitä, työllistyvätkö tulijat yksityiselle- vai julkiselle sektorille. Nimenomaan nämä kuitenkin ratkaisevat, eikä nuppiluku, että kohennetaanko vai rapautetaanko huoltosuhdetta entisestä.

Suomen väestöstä on jo tosiaan muutenkin vain noin joka kolmas kotitalous talousvaikutuksiltaan nettopositiivinen - saati maahanmuuttajista, joiden työllisyysaste on yli 20 % kantaväestöä alhaisempi kokonaisuutenakin tarkastellen - humanitaarisista tulijoista puhumattakaan. Suomalaisten työttömyysaste on n. 7,6 % ja ulkomaalaisten 31,5 %. Eri ulkomaalaisryhmien välillä on tietenkin valtavia eroja; Somaliasta tulleista työikäisistä oli työllisiä v. 2015 10,94 %, mutta Nepalista tulleista 70,14 %. Ajan myötä tässä tapahtuu lähestymistä kantaväestöön, mutta edes 20 vuoden aikajänteellä maahanmuuttajat eivät pääse samaan työllistymiseen kantaväestön kanssa.

Siitä olikin sitten kinaa Vartiaisen kanssa, että alenevatko palkat, jos maahan virtaa suuret määrät työperäisiä maahanmuuttajia. Virén vetosi kysynnän ja tarjonnan lakiin, Vartiainen taas Ruotsiin, joka tunnetaan runsaasta maahanmuutosta, mutta jossa palkat ovat korkeammat, kuin Suomessa. Virén muistutti tämän jälkeen USA:sta, jossa taas palkat ovat jämähtäneet monilla matalapalkka-aloilla 70-luvun tasolle, kun Lattareista on vyörynyt porukkaa. Itse kiinnittäisin tässä huomiota maiden erilaisiin kokonaistilanteisiin, jotka määrittävät, että kummin lopulta käy - molemmat olivat siten sekä oikeassa, että väärässä.

Oli hauska sattuma, että talousoppineiden urautuneeseen väittelyyn löytyi pieni ratkaisu saman päivän uutisesta, jossa tuore tutkimus puolsi Virénin näkökantaa: Runsaalla maahanmuutolla voi olla kielteisiä vaikutuksia työmarkkinoihin ja palkkoihin - etenkin matalapalkka-aloilla: https://www.uusisuomi.fi/…/231173-vaitoskirja-500-000-ihmis…

Entä miten kohennusta huoltosuhteeseen? Virén näki, että huoltosuhteen heikkenemistä tulisi torjua lähinnä sillä, että Suomen sadat tuhannet työttömät saataisiin työllistettyä. Hänen mukaansa ongelma on työvoiman kohtaannossa, joka korjataan valtion pelisääntöjä ja työmarkkinoita muuttamalla. Suuri epäkohta on esim. se, ettei yli 50-vuotiaita tyypillisesti enää palkata töihin.

Virénin mukaan kaiken kaikkiaan maahanmuutossa täytyisi huomioida myös isäntämaan tarpeet ja päätyä jonkinlaiseen kompromissiin tämän ja humanitaarisen maahanmuuton välillä. Tarvekartoituksen jälkeen asiasta tulisi käydä selkeä äänestys ja lopputuloksena olisi selkeä päätös, eikä vain keskustelua mediassa. Hallituksen ulostuloja aiheesta kaivataan.

Talousviisaiden väittely käytiin lähinnä työperäisen maahanmuuton hyödyllisyydestä, koska molemmat osapuolet olivat samaa mieltä humanitaarisen maahanmuuton hyödyttömyydestä tai haitallisuudesta taloudelle. Vartiainen vetosi työperäistä maahanmuuttoa puoltaessaan tosiaan Ruotsiin. Hänen mukaansa Ruotsin ja Suomen työllisyysaste erkani toisistaan v. 2009 kehityksen oltua siihen asti samankaltaisen. Ruotsin myönteisempi väestörakenne olisi ollut syynä erkaantumiselle ja tähän taas paljolti syynä Ruotsiin aikoinaan muuttaneet suomalaiset. Vartiainen ei kuitenkaan jostain syystä huomioinut Ruotsin huomattavia eroja monessa suhteessa Suomen taloudelliseen toimintaympäristöön, kuten Ruotsin merkittävästi monipuolisempaa elinkeinorakennetta ja pysyttäytymistä euron ulkopuolella - työmarkkinoiden vapautukset muistaakseni kylläkin.

Joka tapauksessa vaikka Ruotsin alhaisempi työttömyysaste kertoisikin siitä, että humanitaarisiakin maahanmuuttajia on saatu työllistettyä melko hyvin, niin tämä ei kerro mitään siitä, mitkä ovat näiden nettotaloudelliset vaikutukset; aivan varmasti lähes yksinomaan kielteiset, koska työllistyvät pienipalkkaisiin töihin ja usein julkiselle sektorille.

Olisin halunnut kysyä keskustelijoilta vielä näkemystä siihen; lähinnä Vartiaiselta, että mahtavatkohan Suomen työperäisten maahanmuuttajien nettotalouodelliset vaikutukset olla positiivisia vai negatiivisia kokonaisuutena. Suomi ei nimittäin ole vetovoimainen maa ulkomaisten huippuosaajien mielestä ja maahanmuuttajat sijoittuvat Virénin mukaan Suomessa miltei kokonaan palvelualoille. Vartiainen arveli Suomen muuttuvan kuitenkin vetovoimaiseksi myös huippuosaajille, kunhan saamme tänne paljon halpatyövoimaa, kuten hänen mainitsemiaan uber-takseja ja partureita.

Vaikka Virén suhtautui kriittisesti myös työperäiseen maahanmuuttoon ja siihen on hyviä perusteluja, niin eihän tämä tarkoita taas tietenkään, että kaikkeen työperäiseen tai edes kaikkeen nettotaloudellisesti negatiiviseen työperäiseen maahanmuuttoon. Kriittisesti suhtautuminen voi tarkoittaa hyvin monenlaisia asioita. Esimerkiksi sitä, että edes työperäistä maahanmuuttoa ei voi pitää joka suhteessa siunauksellisena. Ei tulisi alkaa houkutella tällaistakaan maahanmuuttoa Suomeen kritiikittömästi ja harkitsemattomasti. Eräs romanialainen mies yleisöstä loukkaantui hieman, että työperäistä maahanmuuttoa kritisoitiin, mutta hän esitti kuitenkin, että Suomen sosiaaliturvajärjestelmä kannustaa myös monia työperäisiä maahanmuuttajia jättäytymään sosiaaliturvan varaan.

Katso talousoppineiden vääntö alla olevasta linkistä. Tällaiselle väittelylle soisi jatkoa ajankohtaisohjelmissamme kaiken kansan katseltavaksi ja punnittavaksi!

Virénin esitelmän pääpointit seikkaperäisemmin tästä: https://www.suomenuutiset.fi/professori-viren-peraankuulut…/

https://www.youtube.com/watch?time_continue=37&v=Vjh-bgILNzo

]]>
9 http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243668-professori-viren-vs-juhana-v-maahanmuuton-taloudellisista-vaikutuksista#comments Humanitaarinen maahanmuutto Huoltosuhde Juhana Vartiainen Matti Viren Työperäinen maahanmuutto Fri, 29 Sep 2017 22:06:53 +0000 Henna Kajava http://hennakajava.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243668-professori-viren-vs-juhana-v-maahanmuuton-taloudellisista-vaikutuksista