Juha Sipilän hallitus http://hannutapiotanskanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/151430/all Sun, 14 Jan 2018 11:21:37 +0200 fi Työministerin älyllinen epärehellisyys http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249119-tyoministerin-alyllinen-eparehellisyys <p>Työministeri Lindström on ilmaantunut puolustelemaan aktiivimallia, mutta perustelut <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/mielipiteet/nettivieraat/artikkeli/tyoministeri-lindstromin-kolumni-opposition-aktiivimallikritiikissa-mennaan-enemman-tunteella-kuin-tiedolla/6728916#gs.5cLg20c">MTV3:n kolumnissa</a> ovat huteria ja harhaanjohtavia. Hän toteaa heti alkuun kuinka oppositiossa mennään enemmän tunteella kuin tiedolla, minkä jälkeen hän sitten perustelee asioita &quot;tiedolla&quot;. Katsotaanpa analyyttisesti näitä esitettyjä väittämiä.</p><p><strong>Lindströmin perustelu 1</strong>: &quot;<em>Oppositio on virheellisesti kertonut aktiivimallin olevan puhdas työttömyysturvan leikkaus. Aktiivimalli on suunniteltu kustannusneutraaliksi eli se ei lisää tai vähennä työttömyysturvamenoja. Keskustelussa unohtuu jatkuvasti, että samassa yhteydessä työttömyysjakson alun työttömyysturvaa hiukan nostettiin.</em>&quot;</p><p>Jos työministeri lukee lain perusteluja ja selvityksiä, niin hänen on helppo havaita kustannusneutraliteetin toteutuvan käytännössä VAIN siinä tilanteessa, että KAIKKI työttömät pääsevät ehdot täyttävien palveluiden piiriin tai saavat 18 tunnin verran pätkätöitä tarkastelujaksolla. Suunniteltu kustannusneutraaliksi - höhöhöpö, laskelmat osoittavat että kaikilla todennäköisillä skenaarioilla saadaan säästöjä leikkaantumisen myötä.</p><p>Se mikä unohtuu työttömyyden alun työttömyysturvan nostossa ministeriltä itseltään on, että vuodelle 2017 tämä samainen hallitus nosti omavastuuta viidestä seitsemään ja nyt palautti sen takaisin viiteen. Tällä se pyrkii näyttäytymään hyväntekijänä - huvittavaa touhua. Tämän päätöksen taustalla lienee vaimentaa leikkaukseen kohdistuvaa kritiikkiä, sillä tuolla alkuajan omavastuulla ei ole niin suurta merkitystä työttömäksi joutuneen rahatilanteen alussa ollessa parempi.</p><p><strong>Lindströmin perustelu 2</strong>: &quot;<em>Oppositiossa olevan vihervasemmiston suusta tämä kritiikki on kuitenkin puhdasta tekopyhyyttä. He nimittäin itse edellisellä hallituskaudella vallassa ollessaan leikkasivat TE-toimistojen henkilömäärää yli 500 henkilöllä. Nykyinen hallitus korjasi tätä osin, kun lisäsimme vuoden 2017 alusta henkilöstön määrää 200:lla.</em>&quot;</p><p>Ensinnäkin Lindsröm unohtaa sujuvasti edellisen hallituksen pääministeripuolueena olleen Kokoomuksen, jonka politiikan kumileimasimena puolueensa Siniset tuntuu nyt toimivan.</p><p>Miksi hallitus sitten lisäsi vuoden 2017 alussa henkilöstömäärää, muistatteko? Siksi että se ensin kuvitteli kolmen kuukauden haastattelurumban hoituvan ostopalveluilla, mutta unohti sellaisen pikkuseikan, etteivät ulkoiset tahot voi näitä haastatteluja tehdä vaan niiden tekijänä pitää olla virkamies. Ulkoisen bisneksen luominen ei tällä kertaa törmännyt perustuslakiin, mutta lakiin kuitenkin.</p><p>Ette te siis resursseja nykytoimintaan korjanneet vaan toteuttamaan sanktioiden uhalla säätämäänne lakia.</p><p><strong>Lindströmin perustelu 3:</strong> &quot;<em>Kun hallitus vuosi sitten päätti ottaa käyttöön kolmen kuukauden välein tehtävät työttömien määräaikaishaastattelut, se oli opposition mielestä työttömien nöyryyttämistä ja kyykyttämistä. Uudistus leimattiin pakkohaastatteluksi. Todellisuus on jälleen ollut hiukan toinen. Asiakaspalaute on ollut laajalti positiivista. Työttömät ovat päinvastoin olleet tyytyväisiä TE -palvelujen tarjoamisesta ja mahdollisuudesta keskustella TE-toimiston asiantuntijan kanssa omista työllistymismahdollisuuksista.</em>&quot;</p><p>Tässä Lindström sentään puhuu varovaisesti laajalti positiivisia, kun jotkut puhuvat enemmistöstä. Nämä perustuvat kaikki samaan TEM:in artikkeliin, jossa kerrotaan:</p><p>&quot;<em>TE-toimistojen johtajlle tehtyjen kyselyjen mukaan kokemukset määräaikaishaastatteluista ovat olleet pääosin myönteisiä. Asiakkaiden ohjaus eri palveluihin on tehostunut, ja haastatteluissa on pystytty tarjoamaan aikaisempaa tehokkaammin työttömälle työnhakijalle soveltuvaa työtä tai palveluja. Haastattelut ovat myös lisänneet asiakkaiden aktiivisuutta ja omatoimista työnhakua.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Asiakaspalautteet tukevat TE-johtajien arvioita. Huhti-kesäkuussa toteutetussa kyselyssä 50 prosenttia asiakkaista koki haastatteluista olleen hyötyä. Haastattelujen hyödyllisyys arvioitiin koko maassa keskimäärin arvosanalla 3,46, kun maksimi oli 5. Kyselyyn vastasi 24 640 TE-toimiston henkilöasiakasta.</em>&quot;</p><p>Asiaa voi tarkastella toiseltakin kantilta: puolet ei siis ole kokenut haastatteluista olleen hyötyä. Aika suuri prosentti suhteessa tähän laitettuihin panostuksiin. Oma lukunsa on sitten, että ko tutkimusta tunnu olevan julkisesti saatavilla eikä sen kysymyksenasettelusta ja kohderyhmän rajauksista jne ole tietoa.</p><p>Se että TEM:n alaisten TE-toimistojen johtajat komppaavat työnantajaansa ei ole yllätys.</p><p>Hallituksen säätäessä lain voi myös puhua velvoitteen lisäksi oikeudesta saada palvelua. Samaisessa tiedotteessa kerrotaan, että tihennetty aikaväli otettiin käyttöön vuoden 2017 alussa, haastattelu oli tehty 18 prosentille työttömistä ennen kuin työttömyys oli kestänyt kolme kuukautta. Tilanne on puolessa vuodessa parantunut selvästi: syyskuun alussa määräaikaishaastattelu oli tehty 53 prosentille työttömistä ennen kolmen kuukauden työttömyyttä.</p><p>Siis mitä ihmettä, vain hieman yli puolelle on tehty haastattelu kuten pitäisi tehdä kaikille? Ei taida olla resursointi edelleenkään ihan kohdillaan? Tiedotteessa kerrotaan myös kuinka haastattelut on suunnattu enimmäkseen alle kolme kuukautta työttömänä olleille. Tällä lienee suuri vaikutus myös saatuihin tuloksiin kyselytutkimuksessa, sillä suunnitelmasta ja avusta lienee suuri apu työttömyyden ollessa uusi asia eikä teitoa mahdollisuuksista ole vielä kertynyt.</p><p>Uskon kyllä, että haastatteluista on hyötyäkin. Eri asia on, oliko tarpeen kehittää sanktioitu järjestelmä kolmen kuukauden säännöllä. Ja kuten totesin: jos työttömällä on velvollisuus tähän, niin eikö työvoimahallinnolla ole velvollisuus pystyä parempaan kuin 53%?</p><p><strong>Paljon tuubaa ja ja vähän asiaa</strong></p><p>Tämä kirjoitukseni on oikeastaan jatkoa eiliselle blogilleni <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249074-tutkivan-ja-kriittisen-journalismin-lama-esimerkkina-aktiivimalli">Tutkivan ja kriittisen journalismin lama - esimerkkinä aktiivimalli</a>. Siinä käsittelin kuinka harhaanjohtavilla perusteluilla on lähdetty puolustelemaan aktivimallia. Vaikuttaa että hallitus on nyt luonut yhteisen taktiikan asia-argumenttien puutteessa, minkä mukaan syytetään oppositiota ajattelusta enemmän tunteella kuin tiedolla Lindströmin tapaan ja Sipilä taas puhuu samaan henkeen pelottelusta.</p><p>Toinen hallituksen argumentti on lain toteutumisen seuraaminen ja tarvittaessa tehtävät muutokset huhtikuussa. Mitä hemmetin koekaniineja työttömät ovat? Puolustuskyvyttöminä heidät altistetaan koko joukko kokeilulle vaikka jo lain käsittelyn aikana on tullut selville lukuisia ongelmia. Arvostan kyllä hallituksen mainostamaa kokeilukulttuuria, mutta en sen kohdistuessa koko työttömien joukkoon pikaisella aikataululla puutteelisella ohjeistuksella toteuttamatta perustuslakivaliokunnan ehdottamia parannuksia.</p><p>On itse asiassa törkeää oikeusturvan kannalta, että lain tullessa voimaan 1.1.2018 ei ole olemassa tarkkoja toimintaohjeita työttömille ja Kelan pääjohtajakin puhuu helmikuussa lähetettävästä tiedotteesta. Työttömien pitäisi jo tietää tarkalleen miten toimia eikä vasta 65 päivän jakson päättyessä. Alunperin hallituksen esityksessä oli, että vuoden alussa olisi jo tarkasteltu loka-joulukuuta 2017. Tämä sentään hävisi, kun Suomessa ei saa säätää taannehtivia lakeja - jotainhallituksen etiikasta kyllä kertoo, että työttömien tapauksessa hallitus tällaista ensin yritti.</p><p>Olen työurallani vuosia arvioinut uusia liiketoimintasuunnitelmia ja niiden toteutettavuutta. Sen myötä olen tottunut riisumaan kaiken bullshitin ja kaivamaan faktat taustalta, jotta olen voinut arvioida todelliset liiketoimintamahdollisuudet ja menestymisen edellytykset. Samoilla silmillä olen katsonut näitä selityksiä ja touhu on älyllisesti epärehellistä ja mielikuvien kanssa miekkailua faktojen sijaan. On surullista nähdä kuinka vähän todellista asiaa ja asiantuntemusta itse asioista on jopa näin lain tultua jo hyväksytyksi. Lintilä ja Mykkänenkin puhuivat lain hyväksynnän jälkeen aivan puutaheinää ymmärtämättä miten oman hallituksensa hyväksymä laki edes toimii.</p><p>Kokonaisuudessaan tämän lain eteneminen ja politiikka sen ympärillä on ollut ikävää katseltavaa ja luettavaa. Lindströmin arvostellessa oppositiota tiedon puutteesta samalla kuitenkin itse johtaen harhaan on surkeaa toimintaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työministeri Lindström on ilmaantunut puolustelemaan aktiivimallia, mutta perustelut MTV3:n kolumnissa ovat huteria ja harhaanjohtavia. Hän toteaa heti alkuun kuinka oppositiossa mennään enemmän tunteella kuin tiedolla, minkä jälkeen hän sitten perustelee asioita "tiedolla". Katsotaanpa analyyttisesti näitä esitettyjä väittämiä.

Lindströmin perustelu 1: "Oppositio on virheellisesti kertonut aktiivimallin olevan puhdas työttömyysturvan leikkaus. Aktiivimalli on suunniteltu kustannusneutraaliksi eli se ei lisää tai vähennä työttömyysturvamenoja. Keskustelussa unohtuu jatkuvasti, että samassa yhteydessä työttömyysjakson alun työttömyysturvaa hiukan nostettiin."

Jos työministeri lukee lain perusteluja ja selvityksiä, niin hänen on helppo havaita kustannusneutraliteetin toteutuvan käytännössä VAIN siinä tilanteessa, että KAIKKI työttömät pääsevät ehdot täyttävien palveluiden piiriin tai saavat 18 tunnin verran pätkätöitä tarkastelujaksolla. Suunniteltu kustannusneutraaliksi - höhöhöpö, laskelmat osoittavat että kaikilla todennäköisillä skenaarioilla saadaan säästöjä leikkaantumisen myötä.

Se mikä unohtuu työttömyyden alun työttömyysturvan nostossa ministeriltä itseltään on, että vuodelle 2017 tämä samainen hallitus nosti omavastuuta viidestä seitsemään ja nyt palautti sen takaisin viiteen. Tällä se pyrkii näyttäytymään hyväntekijänä - huvittavaa touhua. Tämän päätöksen taustalla lienee vaimentaa leikkaukseen kohdistuvaa kritiikkiä, sillä tuolla alkuajan omavastuulla ei ole niin suurta merkitystä työttömäksi joutuneen rahatilanteen alussa ollessa parempi.

Lindströmin perustelu 2: "Oppositiossa olevan vihervasemmiston suusta tämä kritiikki on kuitenkin puhdasta tekopyhyyttä. He nimittäin itse edellisellä hallituskaudella vallassa ollessaan leikkasivat TE-toimistojen henkilömäärää yli 500 henkilöllä. Nykyinen hallitus korjasi tätä osin, kun lisäsimme vuoden 2017 alusta henkilöstön määrää 200:lla."

Ensinnäkin Lindsröm unohtaa sujuvasti edellisen hallituksen pääministeripuolueena olleen Kokoomuksen, jonka politiikan kumileimasimena puolueensa Siniset tuntuu nyt toimivan.

Miksi hallitus sitten lisäsi vuoden 2017 alussa henkilöstömäärää, muistatteko? Siksi että se ensin kuvitteli kolmen kuukauden haastattelurumban hoituvan ostopalveluilla, mutta unohti sellaisen pikkuseikan, etteivät ulkoiset tahot voi näitä haastatteluja tehdä vaan niiden tekijänä pitää olla virkamies. Ulkoisen bisneksen luominen ei tällä kertaa törmännyt perustuslakiin, mutta lakiin kuitenkin.

Ette te siis resursseja nykytoimintaan korjanneet vaan toteuttamaan sanktioiden uhalla säätämäänne lakia.

Lindströmin perustelu 3: "Kun hallitus vuosi sitten päätti ottaa käyttöön kolmen kuukauden välein tehtävät työttömien määräaikaishaastattelut, se oli opposition mielestä työttömien nöyryyttämistä ja kyykyttämistä. Uudistus leimattiin pakkohaastatteluksi. Todellisuus on jälleen ollut hiukan toinen. Asiakaspalaute on ollut laajalti positiivista. Työttömät ovat päinvastoin olleet tyytyväisiä TE -palvelujen tarjoamisesta ja mahdollisuudesta keskustella TE-toimiston asiantuntijan kanssa omista työllistymismahdollisuuksista."

Tässä Lindström sentään puhuu varovaisesti laajalti positiivisia, kun jotkut puhuvat enemmistöstä. Nämä perustuvat kaikki samaan TEM:in artikkeliin, jossa kerrotaan:

"TE-toimistojen johtajlle tehtyjen kyselyjen mukaan kokemukset määräaikaishaastatteluista ovat olleet pääosin myönteisiä. Asiakkaiden ohjaus eri palveluihin on tehostunut, ja haastatteluissa on pystytty tarjoamaan aikaisempaa tehokkaammin työttömälle työnhakijalle soveltuvaa työtä tai palveluja. Haastattelut ovat myös lisänneet asiakkaiden aktiivisuutta ja omatoimista työnhakua."

"Asiakaspalautteet tukevat TE-johtajien arvioita. Huhti-kesäkuussa toteutetussa kyselyssä 50 prosenttia asiakkaista koki haastatteluista olleen hyötyä. Haastattelujen hyödyllisyys arvioitiin koko maassa keskimäärin arvosanalla 3,46, kun maksimi oli 5. Kyselyyn vastasi 24 640 TE-toimiston henkilöasiakasta."

Asiaa voi tarkastella toiseltakin kantilta: puolet ei siis ole kokenut haastatteluista olleen hyötyä. Aika suuri prosentti suhteessa tähän laitettuihin panostuksiin. Oma lukunsa on sitten, että ko tutkimusta tunnu olevan julkisesti saatavilla eikä sen kysymyksenasettelusta ja kohderyhmän rajauksista jne ole tietoa.

Se että TEM:n alaisten TE-toimistojen johtajat komppaavat työnantajaansa ei ole yllätys.

Hallituksen säätäessä lain voi myös puhua velvoitteen lisäksi oikeudesta saada palvelua. Samaisessa tiedotteessa kerrotaan, että tihennetty aikaväli otettiin käyttöön vuoden 2017 alussa, haastattelu oli tehty 18 prosentille työttömistä ennen kuin työttömyys oli kestänyt kolme kuukautta. Tilanne on puolessa vuodessa parantunut selvästi: syyskuun alussa määräaikaishaastattelu oli tehty 53 prosentille työttömistä ennen kolmen kuukauden työttömyyttä.

Siis mitä ihmettä, vain hieman yli puolelle on tehty haastattelu kuten pitäisi tehdä kaikille? Ei taida olla resursointi edelleenkään ihan kohdillaan? Tiedotteessa kerrotaan myös kuinka haastattelut on suunnattu enimmäkseen alle kolme kuukautta työttömänä olleille. Tällä lienee suuri vaikutus myös saatuihin tuloksiin kyselytutkimuksessa, sillä suunnitelmasta ja avusta lienee suuri apu työttömyyden ollessa uusi asia eikä teitoa mahdollisuuksista ole vielä kertynyt.

Uskon kyllä, että haastatteluista on hyötyäkin. Eri asia on, oliko tarpeen kehittää sanktioitu järjestelmä kolmen kuukauden säännöllä. Ja kuten totesin: jos työttömällä on velvollisuus tähän, niin eikö työvoimahallinnolla ole velvollisuus pystyä parempaan kuin 53%?

Paljon tuubaa ja ja vähän asiaa

Tämä kirjoitukseni on oikeastaan jatkoa eiliselle blogilleni Tutkivan ja kriittisen journalismin lama - esimerkkinä aktiivimalli. Siinä käsittelin kuinka harhaanjohtavilla perusteluilla on lähdetty puolustelemaan aktivimallia. Vaikuttaa että hallitus on nyt luonut yhteisen taktiikan asia-argumenttien puutteessa, minkä mukaan syytetään oppositiota ajattelusta enemmän tunteella kuin tiedolla Lindströmin tapaan ja Sipilä taas puhuu samaan henkeen pelottelusta.

Toinen hallituksen argumentti on lain toteutumisen seuraaminen ja tarvittaessa tehtävät muutokset huhtikuussa. Mitä hemmetin koekaniineja työttömät ovat? Puolustuskyvyttöminä heidät altistetaan koko joukko kokeilulle vaikka jo lain käsittelyn aikana on tullut selville lukuisia ongelmia. Arvostan kyllä hallituksen mainostamaa kokeilukulttuuria, mutta en sen kohdistuessa koko työttömien joukkoon pikaisella aikataululla puutteelisella ohjeistuksella toteuttamatta perustuslakivaliokunnan ehdottamia parannuksia.

On itse asiassa törkeää oikeusturvan kannalta, että lain tullessa voimaan 1.1.2018 ei ole olemassa tarkkoja toimintaohjeita työttömille ja Kelan pääjohtajakin puhuu helmikuussa lähetettävästä tiedotteesta. Työttömien pitäisi jo tietää tarkalleen miten toimia eikä vasta 65 päivän jakson päättyessä. Alunperin hallituksen esityksessä oli, että vuoden alussa olisi jo tarkasteltu loka-joulukuuta 2017. Tämä sentään hävisi, kun Suomessa ei saa säätää taannehtivia lakeja - jotainhallituksen etiikasta kyllä kertoo, että työttömien tapauksessa hallitus tällaista ensin yritti.

Olen työurallani vuosia arvioinut uusia liiketoimintasuunnitelmia ja niiden toteutettavuutta. Sen myötä olen tottunut riisumaan kaiken bullshitin ja kaivamaan faktat taustalta, jotta olen voinut arvioida todelliset liiketoimintamahdollisuudet ja menestymisen edellytykset. Samoilla silmillä olen katsonut näitä selityksiä ja touhu on älyllisesti epärehellistä ja mielikuvien kanssa miekkailua faktojen sijaan. On surullista nähdä kuinka vähän todellista asiaa ja asiantuntemusta itse asioista on jopa näin lain tultua jo hyväksytyksi. Lintilä ja Mykkänenkin puhuivat lain hyväksynnän jälkeen aivan puutaheinää ymmärtämättä miten oman hallituksensa hyväksymä laki edes toimii.

Kokonaisuudessaan tämän lain eteneminen ja politiikka sen ympärillä on ollut ikävää katseltavaa ja luettavaa. Lindströmin arvostellessa oppositiota tiedon puutteesta samalla kuitenkin itse johtaen harhaan on surkeaa toimintaa.

]]>
53 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249119-tyoministerin-alyllinen-eparehellisyys#comments Harhaanjohtaminen Jari Lindström Juha Sipilän hallitus Työttömien aktiivimalli Työttömyys Sun, 14 Jan 2018 09:21:37 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249119-tyoministerin-alyllinen-eparehellisyys
Alueelliset yritystuet, jotka Keskusta haluaa pitää pimennossa http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249015-alueelliset-yritystuet-jotka-keskusta-haluaa-pitaa-pimennossa <p>EU:n osarahoitteiset yritystuet on jatkuvasti rajattu yritystukien tarkastelun ulkopuolelle eikä niistä ainakaan Keskusta halua keskustella. Kevään budjettiriiheenkin tehdyn selvityksen kohdalla nämä oli rajattu tarkastelusta pois enkä viime kuukausinakaan ole havainnut niistä käydyn oikeastaan mitään keskustelua.&nbsp; Joka vuosi jaetaan alueellisesti todellla merkittäviä suoria tukia yrityksille sekä välillisesti esimerkiksi ammattikorkeakoulujen kautta yhteistyöhankkeina, joissa paikalliset yritykset ovat tutkimusten hyötyjiä.</p><p>Summat ovat merkittäviä, sillä vuonna 2017 Euroopan aluekehitysrahastosta EAKR:stä ja Euroopan sosiaalirahastosta ESR:stä jaettiin varoja 346 miljoonaa euroa alueille ELY-keskusten ja maakuntaliittojen päätettäväksi. Kyseessä ovat suorat tuet, joita ei tarvitse maksaa takaisin eli kyse ei ole esimerkiksi pääomalainoista. Vertailukohdaksi voi ottaa Tekesin myöntämisvaltuudet, jotka olivat vuonna viime vuonna 322,2 miljoonaa euroa.</p><p><strong>Vertailu Lapin ja Uudenmaan PK-yritysten yritystuista</strong></p><p>Työ- ja elinkeinoministeriöllä on<a href="https://www.eura2014.fi/rrtiepa/" target="_blank"> Eura 2014 -järjestelmä</a>, josta nämä tiedot on poimittu ja laskettu yhteen siellä olevista 2014 aloitetuista hankkeista marraskuuna alkuun 2017 asti.</p><p>Lappiin toimintalinjalta nimeltä PK-yritysten kilpailukyky on myönnetty 2014 lähtien tukea yhteensä 229 hankkeelle ja näiden yhteissummaksi muodostuu&nbsp;35 893 961 euroa eli noin 35,9 miljoonaa euroa.</p><p>Uudellamaalla vastaavat luvut ovat 8 hanketta ja&nbsp;2 144 983 eli noin 2,1 miljoonaa euroa.</p><p>Jos katsotaan tuen saajia, niin Uudellamaalla on noissa muutamassa hankkeessa pääosin kyse yhteishankkeista ja Lapissa taas tuki on pääosin suoraa tukea yrityksille, joista löytyy mm matkailualan yrityksiä, konepajoja ja vaikkapa puutalojen elementtejä tekeviä yrityksiä.</p><p>Jos olet Uudellamaalla, niin on hyvin vaikea saada julkista rahoitusta, mutta Lapissa se vaikuttaa olevan varsin helppoa suhteessa toimijoiden määrään.</p><p>Vertailun vuoksi tehdään per asukas -laskelmia Lapin väkimäärän ollessa noin 180 000 ja Uudenmaan&nbsp;1&nbsp;650 000 henkilöä. Tuosta saadaan PK-yritystoiminnan tukemiseen Lapissa 200 euroa per asukas ja Uudellamaalla 1,27 euroa per asukas.</p><p>Tarkoitukseni ei ole luoda erityistä vastakkainasettelua Lapin ja Uudenmaan välille vaan esimerkillä nostaa esille merkittävästi erilainen tilanne yrityksien kannalta, millä on väistämättä merkitystä maan sisäiselle kilpailulle ja sen tasapuolisuudelle. Harrastelijakirjoittajan aika ei tällä kertaa riitä laajempaan alueelliseen analyysiin. Kun kyseessä on suora tuki, on merkitys todella suuri.</p><p><strong>Esimerkkiyrityksenä hirsituotteita valmistava Pellopuu Oy Turtolasta</strong></p><p>Kyseinen yritys ilmoittaa toimialakseen puutalojen valmistuksen ja sen liikevaihto vuonna 2016 oli 5 285 000, liiketappiota tuli 138 000 ja omavaraisuusaste on korkea 93%.</p><p>Toukokuussa 2017 sille myönnettiin valtion ja EU:n suoraa tukea 1 083 000 euroa seuraavalla hankekuvauksella:</p><p>&quot;<em>Tuotanto prosessi ketjutetaan, uudistetaan, nopeuttaen läpimenoaikaa ja laadun tekeminen varmistetaan koko prosessin ajaksi</em>.&quot;&nbsp;</p><p>Aiemmin on myönnetty tukea vuosina 2014 ja 2015 &nbsp;ensin 109 000 euroa ja sitten 87 500 euroa.</p><p>Tuen yhteissummaksi saadaan siis 1,28 miljoonaa euroa suoraa yritystukea vuosina 2014-2017!!</p><p>Kyseessä on nyt yksi havaitsemani esimerkki eikä ole tarpeellista keskittyä erityisesti tähän yritykseen, sillä se on käyttänyt anottavia yritystukia ja saanut ne asianmukaisesti eikä siten ole tehnyt mitään väärää.</p><p>Tärkeämpi asia on miettiä, mitä tämä tarkoittaa sen maan sisäisten kilpailijoiden eli muiden vastaavia tuotteita tekevien suomalaisten yritysten kannalta. Aika suurista summista on kyse, jotka jo ennestään vakavarainen yritys saa tukena. Jos haluaisit tehdä samaa vaikkapa Uudellamaalla, ei olisi mitään mahdollisuutta saada vastaavaa tukea.</p><p>Kyseessä ei ole tuotekehitykseen tai innovaatioihin kohdistettu rahoitus vaan suoraan tuotantolinjan uudistamiseen liittyvä investointi. Valitettavasti hankekuvauksissa ei liikesalaisuuksien vuoksi kerrota paljonko on jäänyt yrityksen omaksi osuudeksi tässä hankkeessa.</p><p><strong>Esimerkkinä Kokkolainen Speys Oy, suoraa tukea sekä Centrian yhteistyöhanke</strong></p><p>Kokkolalaiselle Speys Oy:lle on ELY-keskuksesta myönnetty 110 900 euron tuki hankkeelle, jossa on tarkoituksena toteuttaa digitaalinen logistiikan ohjauskeskus, joka sisältää ohjelmisto- ja palveluratkaisun. Kestävän kehityksen tavoitteeksi hankekuvauksessa on ilmoitettu reittioptimointi ja tyhjien kilometrien minimointi vähentäen polttoaineen käyttöä merkittävästi.</p><p>Paria viikkoa myöhemmin hyväksyttiin Euroopan Aluekehitysrahaston tukirahaa Keski-Pohjanmaan liiton jakamana hankkkeelle nimeltä VASTE - Vähähiilisen logistiikan palvelualusta, jossa tuensaajana on ammattikorkeakoulu Centria. Tuolle hankkeelle on myönnetty rahaa investointiosioon 119 000 euroa ja kehittämisosioon 195 790 euroa eli yhteensä 314 790 euroa. Lisäksi kehittämisosiossa tavoitteeksi suunnitellulle julkiselle rahoitukselle on ilmoitettu 403 903 euroa.</p><p>Katsottaessa hankekuvausta sieltä löytyy tuttu nimi, sillä hankkeeseen osallistuvista tahoista kerrotaan ensimmäisellä rivillä:</p><p><em>&quot;Speys Oy (yhteistyöstä sovittu, mahdollinen tuotteistaja, sitoutunut rahoitukseen)&quot;</em></p><p>Vaikka hankkeessa on monia muitakin tahoja, niin merkittävä hyötyjä vaikuttaisi olevan Speys Oy. Mitä ilmeisemmin hankkeessa käytetään heidän tai oikeastaan taustalla olevan Attracs Oy:n ohjelmistoja sekä kehitellään sitä edelleen.</p><p>Kun katsotaan kehitettävää palveluratkaisua, niin näitä teknologia-aloja tuntevana on pakko ihmetellä, minne rahat oikein laitetaan. Kehitettävässä toteutuksessa yhdistetään kaksi asiaa: IoT ja kuljetuslogistiikka.</p><ol><li>Jäteastioita valvotaan sensorilla, joka verkon kautta lähettää tiedon täyttymisasteesta palvelualustalle.</li><li>Palvelualusta analysoi sensorien datan, jonka perusteella lasketaan kustannustehokkain ja vähähiilisin ajoreitti.</li><li>Tieto toimitetaan autoille sovellukseen ja tiedon pohjalta jäteautot tyhjentävät oikea-aikaisesti jäteastiat.</li></ol><p>Sinällään ihan hyödyllistä ja kannatettavaa toimintaa, mutta... Tässä ei vaan ole enää oikeastaan mitään sellaista uutta, jolla voitaisiin perustella moiset panostukset. Jäteastioiden IoT:ta hyödyntäviä sensoreita on ollut käytössä jo vuosikymmenen alusta ja ratkaisujakin on Suomessakin jo tehty. Kuljetusten ja reittien optimointia on tehty todella pitkään, itse olin mukana reitit autoon toimittavassa ratkaisussa jo 15 vuotta sitten. Näiden yhdistely ei ole oikeasti noin vaikeaa ja kallista eikä sellainen merkittävä uusi innovaatio, jota pitäisi tukea.</p><p>En usko, että esim Tekesiltä tällainen olisi mennyt millään läpi, mutta Keski-Pohjanmaan liitolle tämä on ilmeisesti fantastista uutta ajattelua ja teknologiaa ollen jo tässä vaiheessa yli 300 tuhannen euron panostuksen arvoinen?</p><p>Tätä on tehty Suomessa mm jo vuonna 2012, jolloin<a href="https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/2012-10-11/Mittalaite-paljastaa-j%C3%A4teastian-t%C3%A4yttymisen-3310968.html"> Tekniikka&amp;Talous-lehti kertoi seuraavaa</a>:</p><p>&quot;<em>Suomalaisyritys Enevo on kehittänyt anturiteknologian, jolla voidaan seurata jätepisteiden täyttymistä. Uuden tekniikan avulla tavoitellaan kuljetuspäästöjen minimointia sekä kustannussäästöä, joka syntyy kun säiliöitä ei käydä tyhjentämässä turhaan puolityhjinä. Mittalaitteiden käytöllä ehkäistään myös säiliöiden ylitäyttymistä</em>&quot;.</p><p>Tammikuussa 2017 yritys sai merkittävän palkinnon:<br />&quot;<em>Suomalainen Enevo on rankattu maailman parhaaksi Rising Star of the Year -cleantech-yritykseksi Yhdysvalloissa. Yrityksen ratkaisu hyödyntää langatonta anturiteknologiaa ja optimoi jätekeräyksen</em>.&quot;</p><p>&quot;<em>Jäteastioihin asennetut ja 3G-mobiiliverkossa toimivat anturit ilmoittavat itse, milloin säiliöt pitää tyhjentää. Samalla järjestelmä ennustaa astioiden täyttymistä ja antaa jäteautoille reittisuosituksia. Enevon IOT-ratkaisu on raadin mukaan älykästä kaupunkia parhaimmillaan. Samalla se tehostaa jätehuoltoa, logistiikkaa ja kaupungin viihtyisyyttä.</em>&quot;</p><p>Tekes tätä ymmärtääkseni rahoitti kauan sitten, kun se oli vielä uutta. Nyt Centria Keski-Pohjanmaan liiton tukemana laittaa julkista rahaa Speysin hyödyksi kilpailevan ratkaisun kehittämiseen aluetuilla. Tämä ei mielestäni ole järkevää toimintaa.</p><p>Toinen yritys edelläkävijänä on luonut jo ratkaisun vientiin, mutta aluetukien tukemana luodaan sille kilpailija. Minusta tämä ei ole tavoiteltava tilanne ja herättää kysymyksen, millaisilla perusteilla näitä aluetukia oikein jaetaan - ja mikä on niiden vaikutus terveeseen kilpailuun ja aidosti kilpailukykyisten palveluiden syntyyn.</p><p><strong>Lakiluonnoksen mukaan jatkossa tuet jaettaisiin maakuntien toimesta - paheneeko tilanne</strong></p><p>Maakuntauudistuksen yhteydessä ELY-keskukset oltaisiin lakkauttamassa ja nykyisten neljän tukia jakavan ELY-keskuksen (keskitetty näille) sijaan niitä jakaisi kukin maakunta eli päätöksenteko hajautuisi kahdeksalletoista taholle. Jopa EK on kannanotossaan ollut huolissaan tämän vaikutuksesta terveelle kilpailuille ja kuinka erilaisilla perusteilla tukia jaetaan.</p><p>Osana valtapolitiikkaa tämä lienee tärkeää Keskustalle eikä Kokoomuskaan tunnu sitä nostavan pöydälle. Monilla merkittävästi tukea saavilla alueilla vahva Keskusta haluaa tämän toteutuvan eikä halunne puuttua alueellisiin tukiin lainkaan.</p><p>Moni kenties ajattelee, että kun kyseessä on EU:lta saatava tuki, niin se ei ole sama kuin valtion tuki. Kuitenkin meillä joistakin rajoituksista huolimatta on keinoja kohdentaa näitä tarkoituksenmukaisemmin. Suomen ollessa EU:n nettomaksaja ei näitä voi mielestäni ajatella &quot;ilmaisena rahana&quot;.</p><p><strong>Pekkarisen luotsaama parlamentaarinen työryhmä pohtii - väliraporttia ei tullut ja toiminta on salaista</strong></p><p>Työryhmän tekemisistä ei ole oikeastaan mitään tietoa ja mukana ollut asiantuntijakin kertoi, että ryhmästä lentää ulos mikäli kommentoi jotain julkisuuteen. Tämä on varmaan sitä mainostettua uutta avointa valmistelua ja päätöksentekoa. Joulukuun puolivälissä piti tulla ensimmäiset tulokset, mutta se peruttiin. Merkittävää on myös, että toimeenpano on suunniteltu vuodesta 2019 eteenpäin eli käytännössä vaikutukset tulisivat pääosin vasta seuraavalla hallituskaudella. Lähes neljä vuotta siis hukataan vaikka dataa yritystukien vaikuttavuudesta ja ongelmista oli jo ennen vaaleja VATT:in tutkimuksen myötä ja kaikki vaaleissa lupailivat niiden leikkausta.</p><p><strong>Edistääkö tämä Suomen vientiä ja tervettä kilpailua?</strong></p><p>Tämä on avainkysymys. En ole löytänyt analyysiä näiden alueellisten tukien vaikuttavuudesta ja kuinka niillä on saavutettu asetettuja tavoitteita. Jostain syystä niistä ei juurikaan keskustella ja kuten aiemmin totesin, niin niitä on tarkoituksella rajattu tarkasteluiden ulkopuolelle.</p><p>Mielestäni näitä pitäisi nyt analysoida ja tarkastella kriittisesti sekä tulosten että myöntämisperusteiden osalta. Siirryttäessä maakuntahallintoon on mahdollista, että sisäinen kilpailu vääristyy kirjavilla myöntämisperusteilla yhä enemmän.</p><p>Suomelle on tärkeää, että aidosti innovatiiviset ja kilpailukykyiset yritykset pärjäävät eikä ratkaisevaksi tekijäksi muodostu yrityksen sijainti ja alueelliset tukimahdollisuudet.</p><p>Tekesillä on osaamista ja menetelmiä arvioida ratkaisujen edistyksellisyyttä ja vientimahdollisuuksia. Mikä mahtaa olla ELY-keskusten kyvykkyys? Tuntuu kilpailun kannalta kohtuuttomalta, että ellei tukea saa Tekesiltä, niin osalla on sitten merkittävästi parempi mahdollisuus suoraan tukeen sijaintinsa perusteella.</p><p>Meidän tulisi kaikin keinoin edistää terveen kilpailun toteutumista ja yritysten aitojen kyvykkyyksien tulee olla ratkaiseva tekijä!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU:n osarahoitteiset yritystuet on jatkuvasti rajattu yritystukien tarkastelun ulkopuolelle eikä niistä ainakaan Keskusta halua keskustella. Kevään budjettiriiheenkin tehdyn selvityksen kohdalla nämä oli rajattu tarkastelusta pois enkä viime kuukausinakaan ole havainnut niistä käydyn oikeastaan mitään keskustelua.  Joka vuosi jaetaan alueellisesti todellla merkittäviä suoria tukia yrityksille sekä välillisesti esimerkiksi ammattikorkeakoulujen kautta yhteistyöhankkeina, joissa paikalliset yritykset ovat tutkimusten hyötyjiä.

Summat ovat merkittäviä, sillä vuonna 2017 Euroopan aluekehitysrahastosta EAKR:stä ja Euroopan sosiaalirahastosta ESR:stä jaettiin varoja 346 miljoonaa euroa alueille ELY-keskusten ja maakuntaliittojen päätettäväksi. Kyseessä ovat suorat tuet, joita ei tarvitse maksaa takaisin eli kyse ei ole esimerkiksi pääomalainoista. Vertailukohdaksi voi ottaa Tekesin myöntämisvaltuudet, jotka olivat vuonna viime vuonna 322,2 miljoonaa euroa.

Vertailu Lapin ja Uudenmaan PK-yritysten yritystuista

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on Eura 2014 -järjestelmä, josta nämä tiedot on poimittu ja laskettu yhteen siellä olevista 2014 aloitetuista hankkeista marraskuuna alkuun 2017 asti.

Lappiin toimintalinjalta nimeltä PK-yritysten kilpailukyky on myönnetty 2014 lähtien tukea yhteensä 229 hankkeelle ja näiden yhteissummaksi muodostuu 35 893 961 euroa eli noin 35,9 miljoonaa euroa.

Uudellamaalla vastaavat luvut ovat 8 hanketta ja 2 144 983 eli noin 2,1 miljoonaa euroa.

Jos katsotaan tuen saajia, niin Uudellamaalla on noissa muutamassa hankkeessa pääosin kyse yhteishankkeista ja Lapissa taas tuki on pääosin suoraa tukea yrityksille, joista löytyy mm matkailualan yrityksiä, konepajoja ja vaikkapa puutalojen elementtejä tekeviä yrityksiä.

Jos olet Uudellamaalla, niin on hyvin vaikea saada julkista rahoitusta, mutta Lapissa se vaikuttaa olevan varsin helppoa suhteessa toimijoiden määrään.

Vertailun vuoksi tehdään per asukas -laskelmia Lapin väkimäärän ollessa noin 180 000 ja Uudenmaan 1 650 000 henkilöä. Tuosta saadaan PK-yritystoiminnan tukemiseen Lapissa 200 euroa per asukas ja Uudellamaalla 1,27 euroa per asukas.

Tarkoitukseni ei ole luoda erityistä vastakkainasettelua Lapin ja Uudenmaan välille vaan esimerkillä nostaa esille merkittävästi erilainen tilanne yrityksien kannalta, millä on väistämättä merkitystä maan sisäiselle kilpailulle ja sen tasapuolisuudelle. Harrastelijakirjoittajan aika ei tällä kertaa riitä laajempaan alueelliseen analyysiin. Kun kyseessä on suora tuki, on merkitys todella suuri.

Esimerkkiyrityksenä hirsituotteita valmistava Pellopuu Oy Turtolasta

Kyseinen yritys ilmoittaa toimialakseen puutalojen valmistuksen ja sen liikevaihto vuonna 2016 oli 5 285 000, liiketappiota tuli 138 000 ja omavaraisuusaste on korkea 93%.

Toukokuussa 2017 sille myönnettiin valtion ja EU:n suoraa tukea 1 083 000 euroa seuraavalla hankekuvauksella:

"Tuotanto prosessi ketjutetaan, uudistetaan, nopeuttaen läpimenoaikaa ja laadun tekeminen varmistetaan koko prosessin ajaksi." 

Aiemmin on myönnetty tukea vuosina 2014 ja 2015  ensin 109 000 euroa ja sitten 87 500 euroa.

Tuen yhteissummaksi saadaan siis 1,28 miljoonaa euroa suoraa yritystukea vuosina 2014-2017!!

Kyseessä on nyt yksi havaitsemani esimerkki eikä ole tarpeellista keskittyä erityisesti tähän yritykseen, sillä se on käyttänyt anottavia yritystukia ja saanut ne asianmukaisesti eikä siten ole tehnyt mitään väärää.

Tärkeämpi asia on miettiä, mitä tämä tarkoittaa sen maan sisäisten kilpailijoiden eli muiden vastaavia tuotteita tekevien suomalaisten yritysten kannalta. Aika suurista summista on kyse, jotka jo ennestään vakavarainen yritys saa tukena. Jos haluaisit tehdä samaa vaikkapa Uudellamaalla, ei olisi mitään mahdollisuutta saada vastaavaa tukea.

Kyseessä ei ole tuotekehitykseen tai innovaatioihin kohdistettu rahoitus vaan suoraan tuotantolinjan uudistamiseen liittyvä investointi. Valitettavasti hankekuvauksissa ei liikesalaisuuksien vuoksi kerrota paljonko on jäänyt yrityksen omaksi osuudeksi tässä hankkeessa.

Esimerkkinä Kokkolainen Speys Oy, suoraa tukea sekä Centrian yhteistyöhanke

Kokkolalaiselle Speys Oy:lle on ELY-keskuksesta myönnetty 110 900 euron tuki hankkeelle, jossa on tarkoituksena toteuttaa digitaalinen logistiikan ohjauskeskus, joka sisältää ohjelmisto- ja palveluratkaisun. Kestävän kehityksen tavoitteeksi hankekuvauksessa on ilmoitettu reittioptimointi ja tyhjien kilometrien minimointi vähentäen polttoaineen käyttöä merkittävästi.

Paria viikkoa myöhemmin hyväksyttiin Euroopan Aluekehitysrahaston tukirahaa Keski-Pohjanmaan liiton jakamana hankkkeelle nimeltä VASTE - Vähähiilisen logistiikan palvelualusta, jossa tuensaajana on ammattikorkeakoulu Centria. Tuolle hankkeelle on myönnetty rahaa investointiosioon 119 000 euroa ja kehittämisosioon 195 790 euroa eli yhteensä 314 790 euroa. Lisäksi kehittämisosiossa tavoitteeksi suunnitellulle julkiselle rahoitukselle on ilmoitettu 403 903 euroa.

Katsottaessa hankekuvausta sieltä löytyy tuttu nimi, sillä hankkeeseen osallistuvista tahoista kerrotaan ensimmäisellä rivillä:

"Speys Oy (yhteistyöstä sovittu, mahdollinen tuotteistaja, sitoutunut rahoitukseen)"

Vaikka hankkeessa on monia muitakin tahoja, niin merkittävä hyötyjä vaikuttaisi olevan Speys Oy. Mitä ilmeisemmin hankkeessa käytetään heidän tai oikeastaan taustalla olevan Attracs Oy:n ohjelmistoja sekä kehitellään sitä edelleen.

Kun katsotaan kehitettävää palveluratkaisua, niin näitä teknologia-aloja tuntevana on pakko ihmetellä, minne rahat oikein laitetaan. Kehitettävässä toteutuksessa yhdistetään kaksi asiaa: IoT ja kuljetuslogistiikka.

  1. Jäteastioita valvotaan sensorilla, joka verkon kautta lähettää tiedon täyttymisasteesta palvelualustalle.
  2. Palvelualusta analysoi sensorien datan, jonka perusteella lasketaan kustannustehokkain ja vähähiilisin ajoreitti.
  3. Tieto toimitetaan autoille sovellukseen ja tiedon pohjalta jäteautot tyhjentävät oikea-aikaisesti jäteastiat.

Sinällään ihan hyödyllistä ja kannatettavaa toimintaa, mutta... Tässä ei vaan ole enää oikeastaan mitään sellaista uutta, jolla voitaisiin perustella moiset panostukset. Jäteastioiden IoT:ta hyödyntäviä sensoreita on ollut käytössä jo vuosikymmenen alusta ja ratkaisujakin on Suomessakin jo tehty. Kuljetusten ja reittien optimointia on tehty todella pitkään, itse olin mukana reitit autoon toimittavassa ratkaisussa jo 15 vuotta sitten. Näiden yhdistely ei ole oikeasti noin vaikeaa ja kallista eikä sellainen merkittävä uusi innovaatio, jota pitäisi tukea.

En usko, että esim Tekesiltä tällainen olisi mennyt millään läpi, mutta Keski-Pohjanmaan liitolle tämä on ilmeisesti fantastista uutta ajattelua ja teknologiaa ollen jo tässä vaiheessa yli 300 tuhannen euron panostuksen arvoinen?

Tätä on tehty Suomessa mm jo vuonna 2012, jolloin Tekniikka&Talous-lehti kertoi seuraavaa:

"Suomalaisyritys Enevo on kehittänyt anturiteknologian, jolla voidaan seurata jätepisteiden täyttymistä. Uuden tekniikan avulla tavoitellaan kuljetuspäästöjen minimointia sekä kustannussäästöä, joka syntyy kun säiliöitä ei käydä tyhjentämässä turhaan puolityhjinä. Mittalaitteiden käytöllä ehkäistään myös säiliöiden ylitäyttymistä".

Tammikuussa 2017 yritys sai merkittävän palkinnon:
"Suomalainen Enevo on rankattu maailman parhaaksi Rising Star of the Year -cleantech-yritykseksi Yhdysvalloissa. Yrityksen ratkaisu hyödyntää langatonta anturiteknologiaa ja optimoi jätekeräyksen."

"Jäteastioihin asennetut ja 3G-mobiiliverkossa toimivat anturit ilmoittavat itse, milloin säiliöt pitää tyhjentää. Samalla järjestelmä ennustaa astioiden täyttymistä ja antaa jäteautoille reittisuosituksia. Enevon IOT-ratkaisu on raadin mukaan älykästä kaupunkia parhaimmillaan. Samalla se tehostaa jätehuoltoa, logistiikkaa ja kaupungin viihtyisyyttä."

Tekes tätä ymmärtääkseni rahoitti kauan sitten, kun se oli vielä uutta. Nyt Centria Keski-Pohjanmaan liiton tukemana laittaa julkista rahaa Speysin hyödyksi kilpailevan ratkaisun kehittämiseen aluetuilla. Tämä ei mielestäni ole järkevää toimintaa.

Toinen yritys edelläkävijänä on luonut jo ratkaisun vientiin, mutta aluetukien tukemana luodaan sille kilpailija. Minusta tämä ei ole tavoiteltava tilanne ja herättää kysymyksen, millaisilla perusteilla näitä aluetukia oikein jaetaan - ja mikä on niiden vaikutus terveeseen kilpailuun ja aidosti kilpailukykyisten palveluiden syntyyn.

Lakiluonnoksen mukaan jatkossa tuet jaettaisiin maakuntien toimesta - paheneeko tilanne

Maakuntauudistuksen yhteydessä ELY-keskukset oltaisiin lakkauttamassa ja nykyisten neljän tukia jakavan ELY-keskuksen (keskitetty näille) sijaan niitä jakaisi kukin maakunta eli päätöksenteko hajautuisi kahdeksalletoista taholle. Jopa EK on kannanotossaan ollut huolissaan tämän vaikutuksesta terveelle kilpailuille ja kuinka erilaisilla perusteilla tukia jaetaan.

Osana valtapolitiikkaa tämä lienee tärkeää Keskustalle eikä Kokoomuskaan tunnu sitä nostavan pöydälle. Monilla merkittävästi tukea saavilla alueilla vahva Keskusta haluaa tämän toteutuvan eikä halunne puuttua alueellisiin tukiin lainkaan.

Moni kenties ajattelee, että kun kyseessä on EU:lta saatava tuki, niin se ei ole sama kuin valtion tuki. Kuitenkin meillä joistakin rajoituksista huolimatta on keinoja kohdentaa näitä tarkoituksenmukaisemmin. Suomen ollessa EU:n nettomaksaja ei näitä voi mielestäni ajatella "ilmaisena rahana".

Pekkarisen luotsaama parlamentaarinen työryhmä pohtii - väliraporttia ei tullut ja toiminta on salaista

Työryhmän tekemisistä ei ole oikeastaan mitään tietoa ja mukana ollut asiantuntijakin kertoi, että ryhmästä lentää ulos mikäli kommentoi jotain julkisuuteen. Tämä on varmaan sitä mainostettua uutta avointa valmistelua ja päätöksentekoa. Joulukuun puolivälissä piti tulla ensimmäiset tulokset, mutta se peruttiin. Merkittävää on myös, että toimeenpano on suunniteltu vuodesta 2019 eteenpäin eli käytännössä vaikutukset tulisivat pääosin vasta seuraavalla hallituskaudella. Lähes neljä vuotta siis hukataan vaikka dataa yritystukien vaikuttavuudesta ja ongelmista oli jo ennen vaaleja VATT:in tutkimuksen myötä ja kaikki vaaleissa lupailivat niiden leikkausta.

Edistääkö tämä Suomen vientiä ja tervettä kilpailua?

Tämä on avainkysymys. En ole löytänyt analyysiä näiden alueellisten tukien vaikuttavuudesta ja kuinka niillä on saavutettu asetettuja tavoitteita. Jostain syystä niistä ei juurikaan keskustella ja kuten aiemmin totesin, niin niitä on tarkoituksella rajattu tarkasteluiden ulkopuolelle.

Mielestäni näitä pitäisi nyt analysoida ja tarkastella kriittisesti sekä tulosten että myöntämisperusteiden osalta. Siirryttäessä maakuntahallintoon on mahdollista, että sisäinen kilpailu vääristyy kirjavilla myöntämisperusteilla yhä enemmän.

Suomelle on tärkeää, että aidosti innovatiiviset ja kilpailukykyiset yritykset pärjäävät eikä ratkaisevaksi tekijäksi muodostu yrityksen sijainti ja alueelliset tukimahdollisuudet.

Tekesillä on osaamista ja menetelmiä arvioida ratkaisujen edistyksellisyyttä ja vientimahdollisuuksia. Mikä mahtaa olla ELY-keskusten kyvykkyys? Tuntuu kilpailun kannalta kohtuuttomalta, että ellei tukea saa Tekesiltä, niin osalla on sitten merkittävästi parempi mahdollisuus suoraan tukeen sijaintinsa perusteella.

Meidän tulisi kaikin keinoin edistää terveen kilpailun toteutumista ja yritysten aitojen kyvykkyyksien tulee olla ratkaiseva tekijä!

]]>
6 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249015-alueelliset-yritystuet-jotka-keskusta-haluaa-pitaa-pimennossa#comments Juha Sipilän hallitus Yritystuet Fri, 12 Jan 2018 08:25:40 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249015-alueelliset-yritystuet-jotka-keskusta-haluaa-pitaa-pimennossa
Presidentti Sauli Niinistö petti vähäosaiset ja nauttii rikkaiden vaalituista http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248983-presidentti-sauli-niinisto-petti-vahaosaiset-ja-nauttii-rikkaiden-vaalituista <p>Meillä on usein puhuttu nykyisestä Tasavallan Presidentistä Sauli Niinistöstä koko kansan presidenttinä korostaen sitä ?? Nyt varsinkin lyhyen ajan sisällä on tullut julkisuuteen kohtia, jotka kertovat aivan muuta.</p><p>Niinistö on pettänyt vähäosaiset Suomen laajenevan ja köyhän kansan osan, koska suostui vahvistamaan lakeja jotka huonontavat entisestään niiden asemaa joilla jo muutenkin menee heikosti. Presidentti ja maan hallitus ovat yhdessä leikanneet pohjaa niiltä, joilta ei missään nimessä saa leikata.</p><p>Itsekin useaan kertaan työttömänä olleena ja entisenä yrittäjänä tiedän hyvin mistä puhun. Olen joutunut elämään kovilla ja tiedän mistä on kysymys.</p><p>Suomessa sosiaaliturva on heikommassa tilassa kuin muissa Pohjoismaissa ja se heikkenee koko ajan lisää. Työttömyysturvaa - ja sosiaalöiturvaa ei ole korotettu juurikaan pariinkymmeneen vuoteen ja se näkyy nyt leipäjonejen jatkuvana kasvuna. Työpaikkoja on avointen rajojen takia siirtynyt noin 50 000 tuhatta halvemman tuotannon maihin Viroon, Kiinaan, Brasiliaan ja moniin muihin maihin. Niissä palkat, joita työntekijöille maksetaan ovat vain murto - osan meidän palkoista.</p><p>Ei ole työttömän työnhakijan vaika kun työpaikkoja on siirretty Suomesta pois, koulutusta heikennetty ja työvoimapalveluista leikattu, ja näissäkin on Presidentti Sauli Niinistö vahvistanut lain muutokset, jotka ajavat ihmisiä Suomessa hyvin eriarvoiseen asemaan.</p><p>Paavo Väyrynen oli täysin oikeassa arvostellessaan Presidentti Niinistöä ja siitä Paavolle täydet pisteet kotiin !</p><p>Meillä on myös ongelmia terveydenhuollossa ja varsinkin suhteessa Kelan asiantuntijalääkäreihin, jotka eivät edes tapaa potilaita kun päättävät siitä saako jokin henkilö apua silloin kun sitä todella tarvitsee.</p><p>&nbsp;</p><p>Kelan lääkäri antaa arvionsa seuraaviin etuushakemuksiin:</p><p>&bull; sairausvakuutuksen päiväraha ja osapäiväraha<br />&bull; alle 16-vuotiaan vammaistuki<br />&bull; 16 vuotta täyttäneen vammaistuki<br />&bull; eläkettä saavan hoitotuki<br />&bull; vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus<br />&bull; vaativa lääkinnällinen kuntoutus<br />&bull; harkinnanvarainen lääkinnällinen kuntoutus<br />&bull; nuoren kuntoutusraha<br />&bull; lääkekorvaukset<br />&bull; sairaanhoitokorvaukset<br />&bull; erityishoitoraha<br />&bull; erityisäitiysraha<br />&bull; työkyvyttömyyseläke ja kuntoutustuki</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Presidentti Sauli Niinistö vahvisti 2014 voimaan lain, jolla tietoisesti heikennettiin ylläoleviin seikkoihin perustuen monen avuntarvitsijan avunsaanti mahdollisuus. Niinistö vahvisti voimaan lain, jossa Kelan asiantuntijalääkärit voivat tehdä potilasta koskevia päätöksiä ilman, että tapaavat potilasta lainkaan. </strong></p><p><strong>Asiantuntijalääkärit voivat kumota potilasta hoitavan lääkärin tekemät lausunnot vaikka niistä olisi tarkkaan todettu se kulloinkin painava syy, johon potilas tarvitsee apua. </strong></p><p>Ajan tilalle muutosta, jossa <strong>Kelan asiantuntijalääkärit poistetaan ja asiantuntijalääkärinä voi toimia vain potilasta hoitova lääkäri, jonka pitää olla selkeästi tehnyt kliinistä tutkimusta potilaalle ja näin todennut potilaan olevan oikeutettu tiettyyn tukeen.</strong></p><p>Olen lähtenyt vaatimaan tämän lain muuttamista Kansalaisaloite.fi palvelussa ja vetoan, jokaiseen jotta annatte tuen aloitteelle ja allekirjoitatte sen heti pikimmiten ja jaatte eteenpäin.</p><p><strong>Asiantuntijalääkärit pois Kelasta</strong></p><p><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2787" title="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2787">https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2787</a></p><p>&nbsp;</p><p>Toinen asia josta jo alussa puhuin oli vaikea työttömyys, jota Pääministeri Juha Sipilän hallitus väittää runnovansa työttömyyttä pienemmäksi väkisin. Takana tässä on Sipilän hallituksen tavoite työttisyysasteen nostamisesta 70%:tiin. Tosin hallituksen tekemät virheet ovat niin pahoja ettei niillä tosia - asiassa työttömyys laske kuten on väitetty.</p><p>Ensinnäkin velvoitteita on mahdoton toteuttaa kun 2017 hallitus teki massiivisia leikkauksia koulutukseen ja sitä ennen työvoimapalveluihin. Sen jälkeen alkaa vatimaan työttömiä vastuuseen työnhausta mikä on täysin päätöntä ja ihmisoikeukssien vastaista politiikkaa.</p><p>Olen huomannut ettei Presidentin kuin hallituksen ministereidenkään joukossa ole sellaisia joilla olisi lähipiirissä heikosti toimeentulevia.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Kokoomuksen ja keskustan ministerit antoivat harhaanjohtavan kuvan aktiivimallista &ndash; 18 tunnin talkootyö tai työttömän aktiivisuus eivät estä sanktioita</strong></p><p>Hallituksen aktiivimalli on herättänyt niin suurta vastustusta, että hallituspuolueissa on yritetty rauhoitella kansalaisia.<br /><br />Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri <a class="person" href="https://www.hs.fi/haku/?query=kai+mykkanen">Kai Mykkänen</a> (kok) ja elinkeinoministeri <a class="person" href="https://www.hs.fi/haku/?query=mika+lintila">Mika Lintilä</a> (kesk) pyrkivät torstaina toppuuttelemaan malliin liittyviä huolia.<br /><br />Molempien ministerien kommentit liittyivät siihen, millä perusteella työttömän työttömyysetuutta leikataan.<br /><br />Mykkäsen puheet eivät vastaa lain vaatimuksia. Lintilän kommenttia voi pitää lain valossa harhaanjohtavana.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Edes eliitin päättäjät jotka ovat olleet tekemässä kyseisiä heikennyksiä eivät osaa kertoa tehdyistä päätöksistään. Myös asiaoista lähes hengittämättä hihkunut kok. kansanedustaja Juhana Vartiainen on pihalla koko työttömyysasiasta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Työministeri Lindström Aamulehdelle: Työttömille tulossa työnhakupakko</strong></p><p>Työministeri Jari Lindström vahvistaa Aamulehdelle, että hallitus aikoo antaa aktiivisesta työnhakupakosta lakiesityksen eduskunnalle tämän vuoden kuluessa.</p><p>Lindströmin mukaan tarkoitus on antaa lakiesitys eduskunnalle vuoden 2018 aikana, <a href="https://www.aamulehti.fi/uutiset/tyoministeri-jari-lindstrom-vahvistaa-lakiesitys-tyottomien-aktiivisesta-tyonhakupakosta-annetaan-tana-vuonna-laiminlyonnista-60-paivan-tuet-pois-200648231/" rel="noopener" target="_blank">Aamulehti</a> kertoo. Aikataulu tietysti tarkentuu prosessin edetessä. Aktiivisen työnhaun on tarkoitus olla työttömyysturvan aktiivimallin jälkeen seuraava askel hallituksen työmarkkinapolitiikassa.</p><p>Aktiivimalli astui voimaan tämän vuoden alussa. Säilyttääkseen työttömyysetuuden ennallaan työttömän työnhakijan on tarkastelujakson aikana joko tehtävä 18 tuntia palkkatyötä, ansaittava yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta tai oltava viisi päivää TE-toimiston työllistymistä edistävässä palvelussa.</p><p>Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelusta lähti lausuntokierrokselle esitysluonnos, jonka mukaan työttömällä olisi jatkossa <strong>velvoite hakea vähintään 12 työpaikkaa kolmessa kuukaudessa</strong> eli yhtä työpaikkaa viikossa. Lisäksi työttömän pitäisi raportoida työnhaustaan kerran viikossa verkossa. Aktiivisen työnhaun laiminlyönti johtaisi 60 päivän korvauksettomaan karenssiin.</p><p>Käytännössä siis työtöntä rangaistaisiin selvästi enemmän työn hakemisen laiminlyönnistä kuin aktiivimallin mukaisten velvoitteiden laiminlyönnistä. Aktiivimallin mukaisten velvoitteiden laiminlyönti johtaa siihen, että työttömyysetuutta leikataan 4,65 prosenttia päivässä seuraavan 65 maksupäivän ajaksi.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>&quot;<strong>Työväen presidentti Sauli Niinistö on allekirjoittanut lakiesityksen HE 124/2017</strong> vp (Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi <strong>työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta</strong></p><p><strong>Kumotaan HE 124/2017 vp</strong><br /><br /><a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2730" target="_blank">https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2730</a><br /><br />Presidentillä olisi ollut ns. &quot;veto-oikeus&quot; ja asia olisi palautunut uudestaan eduskunnan käsittelyyn.<br /><br />Perustuslaki:<br />&quot;Lainsäädäntövalta<br />Tasavallan presidentti vahvistaa lait ja hänellä on käytössään lykkäävä veto-oikeus. Perustuslain mukaan laki palautuu eduskunnalle, ellei presidentti vahvista sitä kolmessa kuukaudessa. Jos eduskunta hyväksyy saman lain uudelleen ilman muutoksia, se tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta. Presidentti voi pyytää lakiesityksestä lausunnon korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta&quot;<br /><br />Perustuslaki, lainsäädäntö:<br />&quot;77 &sect;<br />Lain vahvistaminen<br /><br />Eduskunnan hyväksymä laki on esiteltävä tasavallan presidentin vahvistettavaksi. Presidentin on päätettävä lain vahvistamisesta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun laki on toimitettu vahvistettavaksi. Presidentti voi hankkia laista lausunnon korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta.<br /><br />Jollei presidentti vahvista lakia, se palautuu eduskunnan käsiteltäväksi. Jos eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana, se tulee voimaan ilman vahvistusta. Lain katsotaan rauenneen, jos eduskunta ei ole sitä uudestaan hyväksynyt.&quot;<br /><br /><a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#a731-1999" target="_blank">http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#a731-1999</a><br /><br />Työväen presidentti... eikun Kokoomuksen presidentti, muisti työläisitä ja työttömiä omakätisellä allekirjoituksellaan, ja allekirjoitus oli suuri ja vahva.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Ennen Suomi oli Euroopan Japani &hellip;..</p><p>Nyt Suomi on Euroopan Pohjois &ndash; Korea &hellip;..</p><p>&nbsp;</p><p><strong>HE 124/2017</strong></p><p><strong>Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta</strong></p><p><a href="https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170124#idp450460176" title="https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170124#idp450460176">https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170124#idp450460176</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Raportti paljastaa: Työttömien varalle oli 4 suunnitelmaa &ndash; kylmää kyytiä</strong></p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/aiheet/tyottomyysturvan-aktiivimalli">Työttömyysturvan aktiivimalli</a></p><p>Työttömyysturvan aktiivimallin synnyttäneessä työryhmässä oli esillä kolme muutakin vaihtoehtoa, jotka kaikki olisivat olleet työttömille kylmempää kyytiä kuin toteutettu malli. Asiasta kertoo työryhmän raporttiin perehtynyt <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tyoryhman-raportti-paljastaa-tyottomyysturvaan-kaavailtiin-jaatavia-leikkauksia--ay-ekonomisti-aktiivimalli-on-surkea-kompromissi/NARNdXkV">Kauppalehti.</a></p><p>Kaikissa kolmessa muussa vaihtoehdossa työttömyysturvaa olisi tietyn ajan jälkeen pudotettu ilman aktiivisuusvaihtoehtoa.</p><p>Ensimmäisessä vaihtoehdossa työttömyysturvaan olisi tullut kuuden kuukauden kohdalla kymmenen prosentin alenema.</p><p>Seuraavassa vaihtoehdossa kuuden kuukauden kohdalla työttömyysturvaan olisi tullut viiden prosentin alenema ja 12 kuukauden kohdalla toinen viiden prosentin alenema.</p><p>Kolmannessa vaihtoehdossa työttömyysturvaa olisi leikattu kolmen kuukauden kohdalla viisi prosenttia, kuuden kuukauden kohdalla toiset viisi prosenttia ja yhdeksän kuukauden kohdalla vielä uudet viisi prosenttia.</p><p>Neljäs malli oli leikkauksiltaan edellisen mallin mukainen, mutta siihen oli kirjattu lisäksi, että työtön voisi välttää aleneman olemalla yhden viikon töissä kolmen kuukauden aikana.</p><p>Myös työ- ja elinkeinoelämän työryhmällä oli oma ehdotuksensa. Se olisi toteutuessaan tiennyt työttömälle kylmää kyytiä. Ehdotuksessa työttömyysturvaa olisi leikattu kuuden kuukauden työttömyyden kohdalla 15 prosenttia.</p><p>Hetemäen työryhmän jatkokehittelyyn valikoitui neljäs malli, josta muovautui vuoden alusta käyttöön otettu työttömyysturvan aktiivimalli. Mallissa työttömyyskorvaus alenee 4,65 prosenttia, jos työtön ei ole tehnyt vähintään 18 tuntia palkkatyötä kolmen kuukauden aikana, ansainnut yrittäjänä 241 euroa tai osallistunut työllistämispalveluihin viitenä päivänä.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Presidentti Niinistö kannattaa aktiivimallia, jos jokaisella on mahdollisuus täyttää aktiivivelvoitteet</strong></p><p>Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö kannattaa niin sanottua aktiivimallia, jos jokaisella työttömällä on mahdollisuus täyttää aktiivisuusvelvoite. Hän sanoi Yle Oulun ja Kalevan yhteisessä presidentinvaalitentissä, että eduskunnan lausuma tähtää siihen, että aktiivisuusehto on mahdollista täyttää kaikkialla Suomessa.</p><p>Niinistön mukaan aktiivimalli ei syvennä kansan kahtiajakoa, jos jokaiselle turvataan mahdollisuus täyttää aktiivisuusvelvoite. Hän sanoi yleisemmällä tasolla, että työvoimapulan ja työttömyyden ratkaisemiseksi on tehtävä toimenpiteitä.</p><p>&ndash;&thinsp;Meillä on sellainen erikoinen ongelma, että puuttuu työvoimaa tuolta ja toisaalla on runsasta työttömyyttä, kaiken lisäksi nuorten keskuudessa. Hyväksymmekö tällaisen tilanteen, onko se normaalia? Vastaus on väistämättä, että ei ole, Niinistö sanoi.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Presidenttiehdokkaat sanailivat aktiivimallista - Niinistö puolusti mallia</strong></p><p>Presidenttiehdokkailta kysyttiin, syventääkö aktiivimalli yhteiskunnan kahtiajakoa?</p><p>Valitsijayhdistyksen <strong>Sauli Niinistö</strong> aloitti vastausvuoronsa kysymällä, hyväksymmekö sen, että työn kysyntä ja tarjonta eivät Suomessa tällä hetkellä oikein kohtaa?</p><p>Niinistö sanoi kiinnittäneensä huomiota aktiivimalliin liitettyyn lausumaan. Lausuman mukaan &quot;eduskunta edellyttää, että uudistuksen vaikutuksia tulee tarkasti seurata ja tarvittaessa laajentaa keinoja, joilla aktiivisuusedellytyksen voi täyttää, jos ilmenee, etteivät nyt ehdotettavat keinot ole riittäviä estämään aktiivisesti työnhakua tai palveluun pääsyä yrittäneen työnhakijan joutumista vähennetylle etuudelle.&quot;</p><p>Eduskunta siunasi lausuman samalla, kun se hyväksyi lain työttömyysturvan aktiivimallista.</p><p>Lausumaan viitaten Niinistön vastaus alkuperäiseen, yhteiskunnan kahtiajakoa koskevaan kysymykseen oli &quot;ei.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Seuraukset ovat jo tiedossa eli leipäjonot pitenevät ja niissä käy jo nyt viikottain 20 000 - 30 000 tuhatta ihmistä. Meikllä on Suomessa jo 1 000 000 miljoona ihmistä, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&quot;Sauli Niinistön presidentinvaalikampanja on miljoonien eurojen huijaus</strong></p><p>Jos luulit että Sauli Niinistöllä olisi ylivoimainen kannatus ja kansansuosio näissä käynnissä olevissa 2018 vuoden presidentinvaaleissa, niin asia ei todellakaan ole näin.&nbsp;<br /><br />Sillä Presidentti <strong>Sauli Niinistön</strong> presidentinvaalikampanja on todellisuudessa pelkkä miljoonien eurojen huijaus.<br /><br />Mutta kuinka sitten lehdet jatkuvasti kertovat, että kuinka Niinistön kannatus on ennätyskorkealla jne. jne. ?&nbsp;<br /><br />Nämä ovat näiden Niinistöä tukevien vuorineuvoksien ja muiden miljonäärien rahoilla ostettuja valheita, joita laitetaan lehtiin ja esitetään totuuksina.&nbsp;<br /><br />Mutta kaiken kukkuraksi USA:n tiedustelupalvelu CIA haluaa Sauli Niinistön tulevalle kaudelle presidentiksi, joten tämän vuoksi fasistiset sanomalehdet Helsingin Sanomat jne. uutisoivat näitä valheita Niinistön massiivisesta kannatuksesta.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Niinistön kampanja presidentinvaaleissa on kaikkea muuta kuin rehellinen.<br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet:</p><p><strong>Raportti paljastaa: Työttömien varalle oli 4 suunnitelmaa &ndash; kylmää kyytiä</strong></p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/239136-raportti-paljastaa-tyottomien-varalle-oli-4-suunnitelmaa-kylmaa-kyytia#.Wlc3HpKUiKY.facebook" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/239136-raportti-paljastaa-tyottomien-varalle-oli-4-suunnitelmaa-kylmaa-kyytia#.Wlc3HpKUiKY.facebook">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/239136-raportti-paljastaa-tyottomien-va...</a></p><p><strong>Kokoomuksen ja keskustan ministerit antoivat harhaanjohtavan kuvan aktiivimallista &ndash; 18 tunnin talkootyö tai työttömän aktiivisuus eivät estä sanktioita</strong></p><p><a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005513911.html?share=6a1272f2c94e13689154c36a964fc37b" title="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005513911.html?share=6a1272f2c94e13689154c36a964fc37b">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005513911.html?share=6a1272f2c94e13...</a></p><p><strong>Työministeri Lindström Aamulehdelle: Työttömille tulossa työnhakupakko</strong></p><p><a href="https://www.salkunrakentaja.fi/2018/01/tyoministeri-lindstrom-aamulehdelle-tyottomille-tulossa-tyonhakupakko/" title="https://www.salkunrakentaja.fi/2018/01/tyoministeri-lindstrom-aamulehdelle-tyottomille-tulossa-tyonhakupakko/">https://www.salkunrakentaja.fi/2018/01/tyoministeri-lindstrom-aamulehdel...</a></p><p><strong>Presidentti Niinistö kannattaa aktiivimallia, jos jokaisella on mahdollisuus täyttää aktiivivelvoitteet</strong></p><p><a href="http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3796137/Presidentti+Niinisto+kannattaa+aktiivimallia+jos+jokaisella+on+mahdollisuus+tayttaa+aktiivivelvoitteet" title="http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3796137/Presidentti+Niinisto+kannattaa+aktiivimallia+jos+jokaisella+on+mahdollisuus+tayttaa+aktiivivelvoitteet">http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3796137/Presidentti+Niinisto+kannattaa+...</a></p><p><strong>Presidenttiehdokkaat sanailivat aktiivimallista - Niinistö puolusti mallia</strong></p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201801102200658128_pi.shtml" title="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201801102200658128_pi.shtml">http://www.iltalehti.fi/politiikka/201801102200658128_pi.shtml</a></p><p><strong>Sauli Niinistön presidentinvaalikampanja on miljoonien eurojen huijaus</strong></p><p><a href="http://nwohavaintojapromo.blogspot.fi/2018/01/sauli-niiniston-presidentinvaalikampanj.html" title="http://nwohavaintojapromo.blogspot.fi/2018/01/sauli-niiniston-presidentinvaalikampanj.html">http://nwohavaintojapromo.blogspot.fi/2018/01/sauli-niiniston-presidenti...</a></p><p>&nbsp;</p><p>Hyvä suomalainen kun menet vaaliuurnille nyt vuoden alussa niin muista miten Niinistö on kurittanut kansaa. Väyrynen sen sijaan ulkalsi ainoana nostaa &quot;kissan pöydälle&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>Jan Fisnkas</p><p>Espoo</p><p>pj IPU Itsenäisyyspuolue Uudenmaan piiri ry</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Meillä on usein puhuttu nykyisestä Tasavallan Presidentistä Sauli Niinistöstä koko kansan presidenttinä korostaen sitä ?? Nyt varsinkin lyhyen ajan sisällä on tullut julkisuuteen kohtia, jotka kertovat aivan muuta.

Niinistö on pettänyt vähäosaiset Suomen laajenevan ja köyhän kansan osan, koska suostui vahvistamaan lakeja jotka huonontavat entisestään niiden asemaa joilla jo muutenkin menee heikosti. Presidentti ja maan hallitus ovat yhdessä leikanneet pohjaa niiltä, joilta ei missään nimessä saa leikata.

Itsekin useaan kertaan työttömänä olleena ja entisenä yrittäjänä tiedän hyvin mistä puhun. Olen joutunut elämään kovilla ja tiedän mistä on kysymys.

Suomessa sosiaaliturva on heikommassa tilassa kuin muissa Pohjoismaissa ja se heikkenee koko ajan lisää. Työttömyysturvaa - ja sosiaalöiturvaa ei ole korotettu juurikaan pariinkymmeneen vuoteen ja se näkyy nyt leipäjonejen jatkuvana kasvuna. Työpaikkoja on avointen rajojen takia siirtynyt noin 50 000 tuhatta halvemman tuotannon maihin Viroon, Kiinaan, Brasiliaan ja moniin muihin maihin. Niissä palkat, joita työntekijöille maksetaan ovat vain murto - osan meidän palkoista.

Ei ole työttömän työnhakijan vaika kun työpaikkoja on siirretty Suomesta pois, koulutusta heikennetty ja työvoimapalveluista leikattu, ja näissäkin on Presidentti Sauli Niinistö vahvistanut lain muutokset, jotka ajavat ihmisiä Suomessa hyvin eriarvoiseen asemaan.

Paavo Väyrynen oli täysin oikeassa arvostellessaan Presidentti Niinistöä ja siitä Paavolle täydet pisteet kotiin !

Meillä on myös ongelmia terveydenhuollossa ja varsinkin suhteessa Kelan asiantuntijalääkäreihin, jotka eivät edes tapaa potilaita kun päättävät siitä saako jokin henkilö apua silloin kun sitä todella tarvitsee.

 

Kelan lääkäri antaa arvionsa seuraaviin etuushakemuksiin:

• sairausvakuutuksen päiväraha ja osapäiväraha
• alle 16-vuotiaan vammaistuki
• 16 vuotta täyttäneen vammaistuki
• eläkettä saavan hoitotuki
• vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus
• vaativa lääkinnällinen kuntoutus
• harkinnanvarainen lääkinnällinen kuntoutus
• nuoren kuntoutusraha
• lääkekorvaukset
• sairaanhoitokorvaukset
• erityishoitoraha
• erityisäitiysraha
• työkyvyttömyyseläke ja kuntoutustuki

 

Presidentti Sauli Niinistö vahvisti 2014 voimaan lain, jolla tietoisesti heikennettiin ylläoleviin seikkoihin perustuen monen avuntarvitsijan avunsaanti mahdollisuus. Niinistö vahvisti voimaan lain, jossa Kelan asiantuntijalääkärit voivat tehdä potilasta koskevia päätöksiä ilman, että tapaavat potilasta lainkaan.

Asiantuntijalääkärit voivat kumota potilasta hoitavan lääkärin tekemät lausunnot vaikka niistä olisi tarkkaan todettu se kulloinkin painava syy, johon potilas tarvitsee apua.

Ajan tilalle muutosta, jossa Kelan asiantuntijalääkärit poistetaan ja asiantuntijalääkärinä voi toimia vain potilasta hoitova lääkäri, jonka pitää olla selkeästi tehnyt kliinistä tutkimusta potilaalle ja näin todennut potilaan olevan oikeutettu tiettyyn tukeen.

Olen lähtenyt vaatimaan tämän lain muuttamista Kansalaisaloite.fi palvelussa ja vetoan, jokaiseen jotta annatte tuen aloitteelle ja allekirjoitatte sen heti pikimmiten ja jaatte eteenpäin.

Asiantuntijalääkärit pois Kelasta

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2787

 

Toinen asia josta jo alussa puhuin oli vaikea työttömyys, jota Pääministeri Juha Sipilän hallitus väittää runnovansa työttömyyttä pienemmäksi väkisin. Takana tässä on Sipilän hallituksen tavoite työttisyysasteen nostamisesta 70%:tiin. Tosin hallituksen tekemät virheet ovat niin pahoja ettei niillä tosia - asiassa työttömyys laske kuten on väitetty.

Ensinnäkin velvoitteita on mahdoton toteuttaa kun 2017 hallitus teki massiivisia leikkauksia koulutukseen ja sitä ennen työvoimapalveluihin. Sen jälkeen alkaa vatimaan työttömiä vastuuseen työnhausta mikä on täysin päätöntä ja ihmisoikeukssien vastaista politiikkaa.

Olen huomannut ettei Presidentin kuin hallituksen ministereidenkään joukossa ole sellaisia joilla olisi lähipiirissä heikosti toimeentulevia.

 

"Kokoomuksen ja keskustan ministerit antoivat harhaanjohtavan kuvan aktiivimallista – 18 tunnin talkootyö tai työttömän aktiivisuus eivät estä sanktioita

Hallituksen aktiivimalli on herättänyt niin suurta vastustusta, että hallituspuolueissa on yritetty rauhoitella kansalaisia.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) pyrkivät torstaina toppuuttelemaan malliin liittyviä huolia.

Molempien ministerien kommentit liittyivät siihen, millä perusteella työttömän työttömyysetuutta leikataan.

Mykkäsen puheet eivät vastaa lain vaatimuksia. Lintilän kommenttia voi pitää lain valossa harhaanjohtavana."

 

Edes eliitin päättäjät jotka ovat olleet tekemässä kyseisiä heikennyksiä eivät osaa kertoa tehdyistä päätöksistään. Myös asiaoista lähes hengittämättä hihkunut kok. kansanedustaja Juhana Vartiainen on pihalla koko työttömyysasiasta.

 

"Työministeri Lindström Aamulehdelle: Työttömille tulossa työnhakupakko

Työministeri Jari Lindström vahvistaa Aamulehdelle, että hallitus aikoo antaa aktiivisesta työnhakupakosta lakiesityksen eduskunnalle tämän vuoden kuluessa.

Lindströmin mukaan tarkoitus on antaa lakiesitys eduskunnalle vuoden 2018 aikana, Aamulehti kertoo. Aikataulu tietysti tarkentuu prosessin edetessä. Aktiivisen työnhaun on tarkoitus olla työttömyysturvan aktiivimallin jälkeen seuraava askel hallituksen työmarkkinapolitiikassa.

Aktiivimalli astui voimaan tämän vuoden alussa. Säilyttääkseen työttömyysetuuden ennallaan työttömän työnhakijan on tarkastelujakson aikana joko tehtävä 18 tuntia palkkatyötä, ansaittava yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta tai oltava viisi päivää TE-toimiston työllistymistä edistävässä palvelussa.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelusta lähti lausuntokierrokselle esitysluonnos, jonka mukaan työttömällä olisi jatkossa velvoite hakea vähintään 12 työpaikkaa kolmessa kuukaudessa eli yhtä työpaikkaa viikossa. Lisäksi työttömän pitäisi raportoida työnhaustaan kerran viikossa verkossa. Aktiivisen työnhaun laiminlyönti johtaisi 60 päivän korvauksettomaan karenssiin.

Käytännössä siis työtöntä rangaistaisiin selvästi enemmän työn hakemisen laiminlyönnistä kuin aktiivimallin mukaisten velvoitteiden laiminlyönnistä. Aktiivimallin mukaisten velvoitteiden laiminlyönti johtaa siihen, että työttömyysetuutta leikataan 4,65 prosenttia päivässä seuraavan 65 maksupäivän ajaksi."

 

"Työväen presidentti Sauli Niinistö on allekirjoittanut lakiesityksen HE 124/2017 vp (Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

Kumotaan HE 124/2017 vp

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2730

Presidentillä olisi ollut ns. "veto-oikeus" ja asia olisi palautunut uudestaan eduskunnan käsittelyyn.

Perustuslaki:
"Lainsäädäntövalta
Tasavallan presidentti vahvistaa lait ja hänellä on käytössään lykkäävä veto-oikeus. Perustuslain mukaan laki palautuu eduskunnalle, ellei presidentti vahvista sitä kolmessa kuukaudessa. Jos eduskunta hyväksyy saman lain uudelleen ilman muutoksia, se tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta. Presidentti voi pyytää lakiesityksestä lausunnon korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta"

Perustuslaki, lainsäädäntö:
"77 §
Lain vahvistaminen

Eduskunnan hyväksymä laki on esiteltävä tasavallan presidentin vahvistettavaksi. Presidentin on päätettävä lain vahvistamisesta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun laki on toimitettu vahvistettavaksi. Presidentti voi hankkia laista lausunnon korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Jollei presidentti vahvista lakia, se palautuu eduskunnan käsiteltäväksi. Jos eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana, se tulee voimaan ilman vahvistusta. Lain katsotaan rauenneen, jos eduskunta ei ole sitä uudestaan hyväksynyt."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#a731-1999

Työväen presidentti... eikun Kokoomuksen presidentti, muisti työläisitä ja työttömiä omakätisellä allekirjoituksellaan, ja allekirjoitus oli suuri ja vahva."

 

Ennen Suomi oli Euroopan Japani …..

Nyt Suomi on Euroopan Pohjois – Korea …..

 

HE 124/2017

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170124#idp450460176

 

"Raportti paljastaa: Työttömien varalle oli 4 suunnitelmaa – kylmää kyytiä

Työttömyysturvan aktiivimalli

Työttömyysturvan aktiivimallin synnyttäneessä työryhmässä oli esillä kolme muutakin vaihtoehtoa, jotka kaikki olisivat olleet työttömille kylmempää kyytiä kuin toteutettu malli. Asiasta kertoo työryhmän raporttiin perehtynyt Kauppalehti.

Kaikissa kolmessa muussa vaihtoehdossa työttömyysturvaa olisi tietyn ajan jälkeen pudotettu ilman aktiivisuusvaihtoehtoa.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa työttömyysturvaan olisi tullut kuuden kuukauden kohdalla kymmenen prosentin alenema.

Seuraavassa vaihtoehdossa kuuden kuukauden kohdalla työttömyysturvaan olisi tullut viiden prosentin alenema ja 12 kuukauden kohdalla toinen viiden prosentin alenema.

Kolmannessa vaihtoehdossa työttömyysturvaa olisi leikattu kolmen kuukauden kohdalla viisi prosenttia, kuuden kuukauden kohdalla toiset viisi prosenttia ja yhdeksän kuukauden kohdalla vielä uudet viisi prosenttia.

Neljäs malli oli leikkauksiltaan edellisen mallin mukainen, mutta siihen oli kirjattu lisäksi, että työtön voisi välttää aleneman olemalla yhden viikon töissä kolmen kuukauden aikana.

Myös työ- ja elinkeinoelämän työryhmällä oli oma ehdotuksensa. Se olisi toteutuessaan tiennyt työttömälle kylmää kyytiä. Ehdotuksessa työttömyysturvaa olisi leikattu kuuden kuukauden työttömyyden kohdalla 15 prosenttia.

Hetemäen työryhmän jatkokehittelyyn valikoitui neljäs malli, josta muovautui vuoden alusta käyttöön otettu työttömyysturvan aktiivimalli. Mallissa työttömyyskorvaus alenee 4,65 prosenttia, jos työtön ei ole tehnyt vähintään 18 tuntia palkkatyötä kolmen kuukauden aikana, ansainnut yrittäjänä 241 euroa tai osallistunut työllistämispalveluihin viitenä päivänä."

 

"Presidentti Niinistö kannattaa aktiivimallia, jos jokaisella on mahdollisuus täyttää aktiivivelvoitteet

Valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö kannattaa niin sanottua aktiivimallia, jos jokaisella työttömällä on mahdollisuus täyttää aktiivisuusvelvoite. Hän sanoi Yle Oulun ja Kalevan yhteisessä presidentinvaalitentissä, että eduskunnan lausuma tähtää siihen, että aktiivisuusehto on mahdollista täyttää kaikkialla Suomessa.

Niinistön mukaan aktiivimalli ei syvennä kansan kahtiajakoa, jos jokaiselle turvataan mahdollisuus täyttää aktiivisuusvelvoite. Hän sanoi yleisemmällä tasolla, että työvoimapulan ja työttömyyden ratkaisemiseksi on tehtävä toimenpiteitä.

– Meillä on sellainen erikoinen ongelma, että puuttuu työvoimaa tuolta ja toisaalla on runsasta työttömyyttä, kaiken lisäksi nuorten keskuudessa. Hyväksymmekö tällaisen tilanteen, onko se normaalia? Vastaus on väistämättä, että ei ole, Niinistö sanoi."

 

"Presidenttiehdokkaat sanailivat aktiivimallista - Niinistö puolusti mallia

Presidenttiehdokkailta kysyttiin, syventääkö aktiivimalli yhteiskunnan kahtiajakoa?

Valitsijayhdistyksen Sauli Niinistö aloitti vastausvuoronsa kysymällä, hyväksymmekö sen, että työn kysyntä ja tarjonta eivät Suomessa tällä hetkellä oikein kohtaa?

Niinistö sanoi kiinnittäneensä huomiota aktiivimalliin liitettyyn lausumaan. Lausuman mukaan "eduskunta edellyttää, että uudistuksen vaikutuksia tulee tarkasti seurata ja tarvittaessa laajentaa keinoja, joilla aktiivisuusedellytyksen voi täyttää, jos ilmenee, etteivät nyt ehdotettavat keinot ole riittäviä estämään aktiivisesti työnhakua tai palveluun pääsyä yrittäneen työnhakijan joutumista vähennetylle etuudelle."

Eduskunta siunasi lausuman samalla, kun se hyväksyi lain työttömyysturvan aktiivimallista.

Lausumaan viitaten Niinistön vastaus alkuperäiseen, yhteiskunnan kahtiajakoa koskevaan kysymykseen oli "ei."

 

Seuraukset ovat jo tiedossa eli leipäjonot pitenevät ja niissä käy jo nyt viikottain 20 000 - 30 000 tuhatta ihmistä. Meikllä on Suomessa jo 1 000 000 miljoona ihmistä, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella.

 

"Sauli Niinistön presidentinvaalikampanja on miljoonien eurojen huijaus

Jos luulit että Sauli Niinistöllä olisi ylivoimainen kannatus ja kansansuosio näissä käynnissä olevissa 2018 vuoden presidentinvaaleissa, niin asia ei todellakaan ole näin. 

Sillä Presidentti Sauli Niinistön presidentinvaalikampanja on todellisuudessa pelkkä miljoonien eurojen huijaus.

Mutta kuinka sitten lehdet jatkuvasti kertovat, että kuinka Niinistön kannatus on ennätyskorkealla jne. jne. ? 

Nämä ovat näiden Niinistöä tukevien vuorineuvoksien ja muiden miljonäärien rahoilla ostettuja valheita, joita laitetaan lehtiin ja esitetään totuuksina. 

Mutta kaiken kukkuraksi USA:n tiedustelupalvelu CIA haluaa Sauli Niinistön tulevalle kaudelle presidentiksi, joten tämän vuoksi fasistiset sanomalehdet Helsingin Sanomat jne. uutisoivat näitä valheita Niinistön massiivisesta kannatuksesta."

 

Niinistön kampanja presidentinvaaleissa on kaikkea muuta kuin rehellinen.
 

 

Lähteet:

Raportti paljastaa: Työttömien varalle oli 4 suunnitelmaa – kylmää kyytiä

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/239136-raportti-paljastaa-tyottomien-varalle-oli-4-suunnitelmaa-kylmaa-kyytia#.Wlc3HpKUiKY.facebook

Kokoomuksen ja keskustan ministerit antoivat harhaanjohtavan kuvan aktiivimallista – 18 tunnin talkootyö tai työttömän aktiivisuus eivät estä sanktioita

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005513911.html?share=6a1272f2c94e13689154c36a964fc37b

Työministeri Lindström Aamulehdelle: Työttömille tulossa työnhakupakko

https://www.salkunrakentaja.fi/2018/01/tyoministeri-lindstrom-aamulehdelle-tyottomille-tulossa-tyonhakupakko/

Presidentti Niinistö kannattaa aktiivimallia, jos jokaisella on mahdollisuus täyttää aktiivivelvoitteet

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3796137/Presidentti+Niinisto+kannattaa+aktiivimallia+jos+jokaisella+on+mahdollisuus+tayttaa+aktiivivelvoitteet

Presidenttiehdokkaat sanailivat aktiivimallista - Niinistö puolusti mallia

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201801102200658128_pi.shtml

Sauli Niinistön presidentinvaalikampanja on miljoonien eurojen huijaus

http://nwohavaintojapromo.blogspot.fi/2018/01/sauli-niiniston-presidentinvaalikampanj.html

 

Hyvä suomalainen kun menet vaaliuurnille nyt vuoden alussa niin muista miten Niinistö on kurittanut kansaa. Väyrynen sen sijaan ulkalsi ainoana nostaa "kissan pöydälle".

 

Jan Fisnkas

Espoo

pj IPU Itsenäisyyspuolue Uudenmaan piiri ry

 

 

]]>
5 http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248983-presidentti-sauli-niinisto-petti-vahaosaiset-ja-nauttii-rikkaiden-vaalituista#comments Aktiivimalli hallitus Juha Sipilän hallitus Presidentti Työttömyys Thu, 11 Jan 2018 13:22:43 +0000 Jan Finskas http://janerikfinskas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248983-presidentti-sauli-niinisto-petti-vahaosaiset-ja-nauttii-rikkaiden-vaalituista
Carl Haglundista kuoriutunut elinkeinoelämän lobbari http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248963-carl-haglundista-kuoriutunut-elinkeinoelaman-lobbari <p>Entinen RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund aloitti joulukuussa Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan hallituksen uutena puheenjohtajana. Aikoinaan sain miehestä kuvan hyvinkin humaanin kuvan koko yhteiskunnan asioita ajavana henkilönä, mutta hän vaikuttaa nopeasti siirtyneen elinkeinoelämän pesunkestäväksi lobbariksi.</p><p><a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/carl-haglund-kaidin-investointipaatos-voi-viipya-viela-pitkaan/f88c3fd4-713b-337c-9b27-fc2036d11ab7?utm_source=Talouselama_Aamukirje&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Talouselama_Aamukirje">Talouselämän artikkelissa</a> hän kiittää Etlan toimitusjohtajan Vesa Vihriälää mallikkaasta ulostulosta aktiivimallin puolustajana.&nbsp; Samalla hän kertoo seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Poliittisten- ja työmarkkinapäätösten pohjaksi tarvitaan vahvaan tutkimuspohjaan perustuvaa tietoa. Tieto pitää saada oikeaan aikaan tukemaan keskustelua ja päätösten valmistelua.</em>&rdquo;</p><p>&quot;<em>Toisaalta päätöksentekijät voivat myös käyttää tutkimuslaitoksia päätösten valmistelussa.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Tästä hyvä esimerkki on se, että valtiovarainministeriö teettää Etlalla pohjatyötä verotuksen tiekartan valmisteluun. Hallitus päätti tästä verouudistuksen parlamentaarisesta valmistelusta viime budjettiriihessä.</em> &quot;</p><p>Tämä on varsin mielenkiintoinen tieto, että parlamentaariselle työryhmälle pohjatietoa tuottaa Etla, jonka toimintaa ylläpitää kannatusyhdistys, jonka jäseniä ovat <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Elinkeinoel%C3%A4m%C3%A4n_keskusliitto" title="Elinkeinoelämän keskusliitto">Elinkeinoelämän keskusliitto</a> ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) säätiö.</p><p>Etlan tuottama tieto on perinteisesti tukenut EK:n tavoitteita ja siksi tuntuu erikoiselta, että sen tuottaman tiedon pohjalta valmistellaan työn ja yrittämisen verotuksen tiekarttaa. Toivottavasti myös muut tahot tuottavat tietoa ja myös Etlan tuottamaa tietoa tarkastellaan kriittisesti ottaen huomioon sen tiedon värittyneisyys.</p><p>Muistissa lienee vielä vaikkpa kuinka hallintarekisteriasiassa hallituksen ja Stubbin perustelut olivat suoraan silloisen Finanssialan keskusliiton papereista.</p><p>Muutoinkin parlamentaariset työryhmät ovat mielenkiintoisesti salaisia eikä sieltä tihku juuri mitään tietoa ulospäin. Bernerin liikenneyöryhmän piti alkusyksystä toimittaa väliraportti - ei ole näkynyt vieläkään. Pekkarisen yritystukityöryhmän vuosia 2019&ndash;2023 koskevien leikkauslistojen piti olla valmiina joulukuun puolivälissä. Puolitoista kuukautta asiaa työstäneen parlamentaarinen työryhmän aika meni kiistelyyn siitä, mitä tukia suurennuslasin alle pitäisi ottaa. Homma viivästynee edelleen.</p><p>Mielenkiintoinen valinta muuten, että listoja tehdään oikeastaan koskien ensi hallituskautta eikä tätä. Kaksi ja puoli vuotta on sählätty ja lopulta ryhdytään tekemään listoja ensi hallituskauden ajaksi - surkeaa.</p><p>Takaisin Haglundiin - en olisi uskonut, että hänestä kuoriutuu näin nopeasti moinen elinkeinoelämän etujen ajaja. No, kenen leipää syöt sen lauluja laulat - nopeasti biisivalikoima näköjään muuttuu entisellä poliitikolla.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Entinen RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund aloitti joulukuussa Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan hallituksen uutena puheenjohtajana. Aikoinaan sain miehestä kuvan hyvinkin humaanin kuvan koko yhteiskunnan asioita ajavana henkilönä, mutta hän vaikuttaa nopeasti siirtyneen elinkeinoelämän pesunkestäväksi lobbariksi.

Talouselämän artikkelissa hän kiittää Etlan toimitusjohtajan Vesa Vihriälää mallikkaasta ulostulosta aktiivimallin puolustajana.  Samalla hän kertoo seuraavaa:

"Poliittisten- ja työmarkkinapäätösten pohjaksi tarvitaan vahvaan tutkimuspohjaan perustuvaa tietoa. Tieto pitää saada oikeaan aikaan tukemaan keskustelua ja päätösten valmistelua.

"Toisaalta päätöksentekijät voivat myös käyttää tutkimuslaitoksia päätösten valmistelussa."

"Tästä hyvä esimerkki on se, että valtiovarainministeriö teettää Etlalla pohjatyötä verotuksen tiekartan valmisteluun. Hallitus päätti tästä verouudistuksen parlamentaarisesta valmistelusta viime budjettiriihessä. "

Tämä on varsin mielenkiintoinen tieto, että parlamentaariselle työryhmälle pohjatietoa tuottaa Etla, jonka toimintaa ylläpitää kannatusyhdistys, jonka jäseniä ovat Elinkeinoelämän keskusliitto ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) säätiö.

Etlan tuottama tieto on perinteisesti tukenut EK:n tavoitteita ja siksi tuntuu erikoiselta, että sen tuottaman tiedon pohjalta valmistellaan työn ja yrittämisen verotuksen tiekarttaa. Toivottavasti myös muut tahot tuottavat tietoa ja myös Etlan tuottamaa tietoa tarkastellaan kriittisesti ottaen huomioon sen tiedon värittyneisyys.

Muistissa lienee vielä vaikkpa kuinka hallintarekisteriasiassa hallituksen ja Stubbin perustelut olivat suoraan silloisen Finanssialan keskusliiton papereista.

Muutoinkin parlamentaariset työryhmät ovat mielenkiintoisesti salaisia eikä sieltä tihku juuri mitään tietoa ulospäin. Bernerin liikenneyöryhmän piti alkusyksystä toimittaa väliraportti - ei ole näkynyt vieläkään. Pekkarisen yritystukityöryhmän vuosia 2019–2023 koskevien leikkauslistojen piti olla valmiina joulukuun puolivälissä. Puolitoista kuukautta asiaa työstäneen parlamentaarinen työryhmän aika meni kiistelyyn siitä, mitä tukia suurennuslasin alle pitäisi ottaa. Homma viivästynee edelleen.

Mielenkiintoinen valinta muuten, että listoja tehdään oikeastaan koskien ensi hallituskautta eikä tätä. Kaksi ja puoli vuotta on sählätty ja lopulta ryhdytään tekemään listoja ensi hallituskauden ajaksi - surkeaa.

Takaisin Haglundiin - en olisi uskonut, että hänestä kuoriutuu näin nopeasti moinen elinkeinoelämän etujen ajaja. No, kenen leipää syöt sen lauluja laulat - nopeasti biisivalikoima näköjään muuttuu entisellä poliitikolla.

 

]]>
34 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248963-carl-haglundista-kuoriutunut-elinkeinoelaman-lobbari#comments Carl Haglund Juha Sipilän hallitus Parlamentaarinen työryhmä Yritystuet Thu, 11 Jan 2018 08:19:41 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248963-carl-haglundista-kuoriutunut-elinkeinoelaman-lobbari
Ilmastosopimuksen täyslaidallinen noudattaminen Suomessa http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248876-ilmastosopimuksen-tayslaidallinen-noudattaminen-suomessa <p>Sipilän hallituksen tavoitteena on panna täytäntöön sellaisenaan miten Pariisin ilmastokokouksessa on sovittu ja kuinka&nbsp;&nbsp;EU:n jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja komissio ovat päässeet alustavaan sopuun EU:n vuoteen 2030 saakka ulottuvan ilmastopaketin taakanjaosta päästökaupan ulkopuolisilla aloilla.</p><p>Taakanjakoasetuksen mukaan Suomen on vähennettävä päästöjään vähintään 39 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Prosentuaalinen vähennys määräytyy pääasiassa maiden asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen mukaan.</p><p>Olemme huomanneet päättäjiemme aina hyväksyneen ja toteuttaneen sovitun mukaisesti.&nbsp; On leikattu sieltä sun täältä jotta on sopimukset täytetty.&nbsp; Nyt kuitenkin on pantava merkille kuinka esimerkiksi Saksassa, joka on EU:n johtava jäsenmaa, onkin toisenlaiset sävelet tässäkin ilmastosopimusta koskevassa päästöjen vähennyksen toteuttamisessa.&nbsp;&nbsp;Käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa on nimittäin käynyt toteen, että&nbsp;Saksan osuus hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä - on epärealistinen.&nbsp; Neuvotteluissa on päädytty toteamaan, että laadittaisiin uusi suunnitelma kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030, jolloin kokonaistavoite olisi 55 prosenttia päästövähennyksenä.&nbsp;</p><p>Valtioneuvoston tiedotteessa Pariisin ilmastosopimuksessa saavuteuista tuloksista Suomen osalta sanotaan Suomen päästövähennysvelvoitteen olevan yksi EU:n tiukimpia.<em>&quot;Velvoite koskee päästökaupan ulkopuolisia aloja, eli liikennettä, maataloutta, rakennusten lämmitystä ja jätehuoltoa. Näiden alojen yhteenlasketut päästöt ovat viime vuosina olleet Suomessa noin 30 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa, ja uuden asetuksen mukaan päästöjä on vähennettävä noin 20 miljoonaan tonniin vuodessa 2030 mennessä. &quot;</em></p><p>Päästövähennyspolun lähtöpisteen aikaistaminen tiukentaa Suomen päästövähennystavoitetta noin kahdella miljoonalla hiilidioksiditonnilla vuosien 2020 ja 2030 välillä todetaan valtioneuvoston tiedotteessa.&nbsp; Pieni jäsenmaa näköjään joutuu kärsimään kaikkein eniten EU:ssa neuvottelujen tuloksena.&nbsp; Sen sijaan kaikkein suurimmat päästöt aiheuttavat jäsenmaat pääsevät luistamaan Suomenkin kustannuksella. Tämäkö on oikein?</p><p>Todennäköiseltä näyttääkin Saksan luistavan vuoteen 2020<em>&nbsp;</em>mennessä aseteulta tavoitteelta ja siirtävän sitä &quot;hamaan tulevaisuuteen&quot;.&nbsp; Sen sijaan näyttää siltä, että meidän päättäjät ovat valmiita kurjistamaan maamme taloutta ja varsinkin kansalaistemme hyvinvoinnin edellytyksiä.&nbsp;</p><p>Tämän päästötavoitteen aikaansaannokset eivät nimittäin tule olemaan ainoa merkittävä asia, joka kansalaisiamme eli veronmaksajiamme tulee kuristamaan lisää, sillä&nbsp;seuraava EU:n monivuotinen rahoituskehys vuosille 2020-2027 tullee todennäköisesti lisäämään maamme jäsenmaksuosuutta noin 80 prosentilla, mikäli komission suunnitelmat sellaisenaan toteutuvat.&nbsp; Näin siitä huolimatta, että Britannia eroaa jäsenyydestä.&nbsp;Yhdistyneen kuningaskunnan lähtöennusteen odotetaan jättävän vähintään 9 miljardin euron aukon EU:n budjettiin joka on täytettävä 20 prosentilla leikkauksin &quot;rakenneuudistuksista&quot; ja 80 prosentilla riihikuivalla rahalla jäsenmaista.&nbsp; Suomessa tuo jäsenmaksun korotus tietäisi automaattisesti joko lisäleikkauksia ja lisävelan ottamista ja/tai verojen korottamista.&nbsp; Miksipä ei uuden veron keksimistäkin.&nbsp; Tuohonhan meidän päättäjillä on kykyä menneiltä vuosilta. Väliaikaisetkin verot on saatu pysyviksi.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteet;</p><p><a href="http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/eu-ssa-sopu-2030-ilmastotavoitteiden-jaosta-jasenmaiden-kesken-suomen-paastovahennysvelvoitteeksi-39-" title="http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/eu-ssa-sopu-2030-ilmastotavoitteiden-jaosta-jasenmaiden-kesken-suomen-paastovahennysvelvoitteeksi-39-">http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/eu-ssa-sopu-2030-il...</a></p><p><a href="https://www.politico.eu/article/report-german-parties-agree-to-drop-2020-climate-goal/" title="https://www.politico.eu/article/report-german-parties-agree-to-drop-2020-climate-goal/">https://www.politico.eu/article/report-german-parties-agree-to-drop-2020...</a></p><p><a href="https://www.politico.eu/article/juncker-calls-for-higher-payments-to-post-brexit-eu-budget/" title="https://www.politico.eu/article/juncker-calls-for-higher-payments-to-post-brexit-eu-budget/">https://www.politico.eu/article/juncker-calls-for-higher-payments-to-pos...</a></p><p><a href="https://www.politico.eu/article/gunther-oettinger-budget-behold-the-free-spending-german/" title="https://www.politico.eu/article/gunther-oettinger-budget-behold-the-free-spending-german/">https://www.politico.eu/article/gunther-oettinger-budget-behold-the-free...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sipilän hallituksen tavoitteena on panna täytäntöön sellaisenaan miten Pariisin ilmastokokouksessa on sovittu ja kuinka  EU:n jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja komissio ovat päässeet alustavaan sopuun EU:n vuoteen 2030 saakka ulottuvan ilmastopaketin taakanjaosta päästökaupan ulkopuolisilla aloilla.

Taakanjakoasetuksen mukaan Suomen on vähennettävä päästöjään vähintään 39 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Prosentuaalinen vähennys määräytyy pääasiassa maiden asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen mukaan.

Olemme huomanneet päättäjiemme aina hyväksyneen ja toteuttaneen sovitun mukaisesti.  On leikattu sieltä sun täältä jotta on sopimukset täytetty.  Nyt kuitenkin on pantava merkille kuinka esimerkiksi Saksassa, joka on EU:n johtava jäsenmaa, onkin toisenlaiset sävelet tässäkin ilmastosopimusta koskevassa päästöjen vähennyksen toteuttamisessa.  Käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa on nimittäin käynyt toteen, että Saksan osuus hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä - on epärealistinen.  Neuvotteluissa on päädytty toteamaan, että laadittaisiin uusi suunnitelma kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030, jolloin kokonaistavoite olisi 55 prosenttia päästövähennyksenä. 

Valtioneuvoston tiedotteessa Pariisin ilmastosopimuksessa saavuteuista tuloksista Suomen osalta sanotaan Suomen päästövähennysvelvoitteen olevan yksi EU:n tiukimpia."Velvoite koskee päästökaupan ulkopuolisia aloja, eli liikennettä, maataloutta, rakennusten lämmitystä ja jätehuoltoa. Näiden alojen yhteenlasketut päästöt ovat viime vuosina olleet Suomessa noin 30 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa, ja uuden asetuksen mukaan päästöjä on vähennettävä noin 20 miljoonaan tonniin vuodessa 2030 mennessä. "

Päästövähennyspolun lähtöpisteen aikaistaminen tiukentaa Suomen päästövähennystavoitetta noin kahdella miljoonalla hiilidioksiditonnilla vuosien 2020 ja 2030 välillä todetaan valtioneuvoston tiedotteessa.  Pieni jäsenmaa näköjään joutuu kärsimään kaikkein eniten EU:ssa neuvottelujen tuloksena.  Sen sijaan kaikkein suurimmat päästöt aiheuttavat jäsenmaat pääsevät luistamaan Suomenkin kustannuksella. Tämäkö on oikein?

Todennäköiseltä näyttääkin Saksan luistavan vuoteen 2020 mennessä aseteulta tavoitteelta ja siirtävän sitä "hamaan tulevaisuuteen".  Sen sijaan näyttää siltä, että meidän päättäjät ovat valmiita kurjistamaan maamme taloutta ja varsinkin kansalaistemme hyvinvoinnin edellytyksiä. 

Tämän päästötavoitteen aikaansaannokset eivät nimittäin tule olemaan ainoa merkittävä asia, joka kansalaisiamme eli veronmaksajiamme tulee kuristamaan lisää, sillä seuraava EU:n monivuotinen rahoituskehys vuosille 2020-2027 tullee todennäköisesti lisäämään maamme jäsenmaksuosuutta noin 80 prosentilla, mikäli komission suunnitelmat sellaisenaan toteutuvat.  Näin siitä huolimatta, että Britannia eroaa jäsenyydestä. Yhdistyneen kuningaskunnan lähtöennusteen odotetaan jättävän vähintään 9 miljardin euron aukon EU:n budjettiin joka on täytettävä 20 prosentilla leikkauksin "rakenneuudistuksista" ja 80 prosentilla riihikuivalla rahalla jäsenmaista.  Suomessa tuo jäsenmaksun korotus tietäisi automaattisesti joko lisäleikkauksia ja lisävelan ottamista ja/tai verojen korottamista.  Miksipä ei uuden veron keksimistäkin.  Tuohonhan meidän päättäjillä on kykyä menneiltä vuosilta. Väliaikaisetkin verot on saatu pysyviksi.  

 

Lähteet;

http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/eu-ssa-sopu-2030-ilmastotavoitteiden-jaosta-jasenmaiden-kesken-suomen-paastovahennysvelvoitteeksi-39-

https://www.politico.eu/article/report-german-parties-agree-to-drop-2020-climate-goal/

https://www.politico.eu/article/juncker-calls-for-higher-payments-to-post-brexit-eu-budget/

https://www.politico.eu/article/gunther-oettinger-budget-behold-the-free-spending-german/

]]>
21 http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248876-ilmastosopimuksen-tayslaidallinen-noudattaminen-suomessa#comments EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka Juha Sipilän hallitus Saksa Tue, 09 Jan 2018 11:20:53 +0000 Sirpa Abdallah http://sirpaabdallah.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248876-ilmastosopimuksen-tayslaidallinen-noudattaminen-suomessa
Kela jo nyt pahasti myöhässä aktiivimallin osalta http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248817-kela-jo-nyt-pahasti-myohassa-aktiimimallin-osalta <p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238580-tyoton-saat-pian-kirjeen-kelalta-paajohtaja-aktiivimallia-voisi-laajentaa">Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen kertoo Uuden Suomen </a>artikkelissa kuinka työtön saa pian postia Kelalta - ohjekirje aktiivimallin piiriin kuuluville tuensaajille aktiivimallin tuomista muutoksista ja ilmoitusmenettelystä on tarkoitus lähettää helmikuussa. Melkoinen ongelma on kuitenkin se, että työttömän pitäisi osata tehdä oikeanlaiset ilmoitukset jo nyt raportoidessaan työmarkkinatuen maksatusta varten. Jottei tarpeetonta byrokratiaa synny lisää, niin pitäähän ilmoitusten ja laskennan perustua nykyisiin ilmoituksiin - ilmoituksiin, jossa pienetkin poikkemat usein johtavat siirtoon automaattikäsittelystä virkailijoille aiheuttaen samalla maksatusten viivästyksen.</p><p><strong>Pikainen voimaantulo ilman tarkkaa suunnitelmaa ja ohjeistusta</strong></p><p>Laki laitettiin voimaan poikkeuksellisella kiireellä 1.1.2018 ja mielestäni on ihmisten oikeusturvan kannalta kyseenalaista, että tarkkaa ohjeistusta ei ole olemassa voimaantulohetkellä. Tuossa edellämainitussa artikkelissa kannetaan huolta siitä, kuinka Kela selviää pikavauhtia voimaan laitetusta laista. Pääjohtaja Aaltonen kertoo mm seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Tämä on aina meille hankala, kun vuoden lopussa tehdään kiireellinen lainvalmistelu ja laki tulee voimaan 1. tammikuuta. Tässä nyt on onneksi se helpotus, että seurantajakso on 65 päivää, eikä uusi työ napsahtanut vuoden ensimmäisenä päivänä, Aaltonen toteaa.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Aktiivimallin lakiesityksessä ja alkuvaiheen arvioissa Kelan työntekijätarpeen oli laskettu olevan jopa 130&ndash;260. Nyt Aaltonen kertoo, että lopullinen luku on selvästi pienempi. Hän väläyttää lukua 20 mutta korostaa, että lopullinen arvio tehdään ensi viikon alussa. Takaraja rekrytoinneille on 1. huhtikuuta, kun ensimmäiset aktiivisuusilmoitukset tulevat käsittelyyn.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Syynä aiempaa arviota merkittävästi alhaisempaan lisähenkilöstötarpeeseen ovat tietojärjestelmät. Aaltosen mukaan lainvalmistelun edetessä selvisi, että monet aktiivisuusilmaisimet kyetään lisäämään Kelan nykyisiin järjestelmiin.</em>&quot;</p><p><strong>Vaikutukset työttömiin jäävät taka-alalle</strong></p><p>Jos pohditaan noita kommentteja, niin niissä kannetaan huolta Kelan selviämisestä, muttei ymmärretä kuinka itse lain kohteiden tulisi jo nyt ymmärtää kuinka toimia. Itseäni myös kummastuttaa kuinka pääjohtaja pitää takarajana rekrytoinneille 1. huhtikuuta, kun silloin pitäisi jo käsitellä näitä täydellä teholla. Yleinen fakta on, että työntekijöiden perehdytys vaatii aikaa ja kuluu usein kuukausia kunnes uusi työntekijä pystyy toimimaan täydellä teholla. Nyt siis otetaan työntekijöitä lisää alkurysäykseen&nbsp; mukaan - työntekijöitä, jotka samaan aikaan väistämättä tarvitsevat tukea nykyisiltä asiantuntijoilta aikana, jolloin heidänkin työmääränsä kasvaa kertarysäyksellä. Tuoksahtaa katastrofin aineksilta viivästyksineen...</p><p>Toinen asia on sitten tietojärjestelmäkehitys muutoksia nykyisiin järjestelmiin koskien satojatuhansia ilmoitusten tekijöitä. Aikataulu on nopea ja mahdolliset virheet voisivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia - no, uskotaan ja toivotaan kaiken menevän kuin Stromsössä.</p><p>Kuten aiemmin totesin, niin uuden byrokratian ja ilmoitusten välttämiseksi työttömän pitäisi jo nyt osata tehdä merkinnät oikein tukihakemuksiin, joiuta tehdään jo nyt tammikuussa. Kun päätös maksatus on tehty ja jotain ei olekaan tehty oikein ohjeistuksen puuttuessa, niin miten tilanne korjataan?</p><p>Tammikuun ensimmäisestä päivästä lähtien työttömän pitäisi osata tehdä tehdä ilmoitukset oikein ja hankkia myös tarvittavat todistukset, joiden muodosta ei taida olla tarkkaa tietoa puhumattakaan niiden toimitustavasta. On siis hyvä huomata, että osaa tarkastelujaksoa koskevia sähköisiä ilmoituksia tehdään jo nyt.</p><p>Kenties Kela toteuttaakin tämän erillisellä ilmoituksella tarkastelujakson päättyessä? En tiedä eikä moni muukaan, tietävätköhän itse. Joka tapauksessa helmikuussa lähetettävä tiedote on auttamattomasti myöhässä.</p><p><strong>Mikä sitten on työttömyyskassojen tilanne?</strong></p><p>Ansiosidonnaisella olevien ilmoitukset tehdään työttömyyskassojen järjestelmiin, mikä on niiden tilanne ja valmius? Kelalle tulee selkeästi suurin massa käsiteltäviä, mutta myös kaikki työttömyyskassat ovat saman tilanteen ja muutosten edessä. Onnistuuko niiden tietojärjestelmä- ja toimintatapamuutokset ajoissa samalla optimismilla kuin Kelan?</p><p><strong>Työttömät huonosti valmistellun lain koekaniineina</strong></p><p>Hyvään lainvalmisteluun kuuluu myös toteutettavuuden pohdinta selkeillä toimeenpanosuunnitelmilla. Nyt niitä ei vaikuta tehdyn juuri ollenkaan. Kohtuullinen olettama lienee myös se, että lain astuessa voimaan sen kohteena olevilla ihmisillä olisi saatavissa tarkka ohjeistus lain noudattamiseen tarvittavista toimenpiteistä - nyt näin ei ole.</p><p>Alkuperäisessä lakiehdotuksessahan ehdotettiin, että 1.1.2018 olisi jo katsottu loka-joulukuuta 2017 ensimmäisenä 65 päivän jaksona. Tämä onneksi kaatui siihen, että Suomessa ei sentään saa säätää taannehtivia lakeja. Se että näin suunniteltiin tehtävän kertoo jotain tämän hallituksen etiikasta ja moraalista. Säästöjä tavoitellessa epäoikeudenmukaisetkin keinot pyritään käyttämään varsinkin puolustuskyvyttömiin kansanosiin tehtävissä leikkauksissa. Vaikkapa yritystuet ovatkin sitten jo aivan toinen juttu - Orpon sanoin kaikilla niillä on puolustajansa.</p><p>Ilmassa leijuu vahva katastrofin ja kaaoksen tuoksu mentäessä kohti maalis-huhtikuun vaihdetta. Kela ja työttömyyskassat on asetettu kohtuuttomaan tilanteeseen. Niiden pyrkiessä täyttämään omat velvoitteensa käsittelyn osalta on kuitenkin unohdettu varsinaiset lain kohteet, joilla on oikeus saada välittömästi tietoonsa tarkat ohjeet lain vaatimasta toiminnasta. Hallitus on tämän sopan keittänyt eikä voi vierittää syytä yksinomaan näille tahoille.</p><p>Tämä ei ole kohtuullista eikä kansalaisen oikeusturvan kannalta hyväksyttävää - ei edes työttömille kansalaisille vaikka heitä hallitus tuntuukin pitävän Ö-luokan kansalaisina.</p><p>&nbsp;</p><p>PS. En muista yhtään lakia, jossa on käyty näin paljon keskustelua jälkikäteen - keskustelua, joka olisi pitänyt käydä ennen hyväksymistä. Kenties alkoholiprosenttikeskustelu vei poliitikkojen voimat joulukuussa synnyttäen tämän jälkipyykin. Asiantuntijalausunnoissa ja valiokuntien lausunnoissa on esitetty lähes kaikki nyt esillä olleet huolet ja ongelmat niiden johtamatta mihinkään muutokseen hyväksyttyyn lakiin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen kertoo Uuden Suomen artikkelissa kuinka työtön saa pian postia Kelalta - ohjekirje aktiivimallin piiriin kuuluville tuensaajille aktiivimallin tuomista muutoksista ja ilmoitusmenettelystä on tarkoitus lähettää helmikuussa. Melkoinen ongelma on kuitenkin se, että työttömän pitäisi osata tehdä oikeanlaiset ilmoitukset jo nyt raportoidessaan työmarkkinatuen maksatusta varten. Jottei tarpeetonta byrokratiaa synny lisää, niin pitäähän ilmoitusten ja laskennan perustua nykyisiin ilmoituksiin - ilmoituksiin, jossa pienetkin poikkemat usein johtavat siirtoon automaattikäsittelystä virkailijoille aiheuttaen samalla maksatusten viivästyksen.

Pikainen voimaantulo ilman tarkkaa suunnitelmaa ja ohjeistusta

Laki laitettiin voimaan poikkeuksellisella kiireellä 1.1.2018 ja mielestäni on ihmisten oikeusturvan kannalta kyseenalaista, että tarkkaa ohjeistusta ei ole olemassa voimaantulohetkellä. Tuossa edellämainitussa artikkelissa kannetaan huolta siitä, kuinka Kela selviää pikavauhtia voimaan laitetusta laista. Pääjohtaja Aaltonen kertoo mm seuraavaa:

"Tämä on aina meille hankala, kun vuoden lopussa tehdään kiireellinen lainvalmistelu ja laki tulee voimaan 1. tammikuuta. Tässä nyt on onneksi se helpotus, että seurantajakso on 65 päivää, eikä uusi työ napsahtanut vuoden ensimmäisenä päivänä, Aaltonen toteaa."

"Aktiivimallin lakiesityksessä ja alkuvaiheen arvioissa Kelan työntekijätarpeen oli laskettu olevan jopa 130–260. Nyt Aaltonen kertoo, että lopullinen luku on selvästi pienempi. Hän väläyttää lukua 20 mutta korostaa, että lopullinen arvio tehdään ensi viikon alussa. Takaraja rekrytoinneille on 1. huhtikuuta, kun ensimmäiset aktiivisuusilmoitukset tulevat käsittelyyn."

"Syynä aiempaa arviota merkittävästi alhaisempaan lisähenkilöstötarpeeseen ovat tietojärjestelmät. Aaltosen mukaan lainvalmistelun edetessä selvisi, että monet aktiivisuusilmaisimet kyetään lisäämään Kelan nykyisiin järjestelmiin."

Vaikutukset työttömiin jäävät taka-alalle

Jos pohditaan noita kommentteja, niin niissä kannetaan huolta Kelan selviämisestä, muttei ymmärretä kuinka itse lain kohteiden tulisi jo nyt ymmärtää kuinka toimia. Itseäni myös kummastuttaa kuinka pääjohtaja pitää takarajana rekrytoinneille 1. huhtikuuta, kun silloin pitäisi jo käsitellä näitä täydellä teholla. Yleinen fakta on, että työntekijöiden perehdytys vaatii aikaa ja kuluu usein kuukausia kunnes uusi työntekijä pystyy toimimaan täydellä teholla. Nyt siis otetaan työntekijöitä lisää alkurysäykseen  mukaan - työntekijöitä, jotka samaan aikaan väistämättä tarvitsevat tukea nykyisiltä asiantuntijoilta aikana, jolloin heidänkin työmääränsä kasvaa kertarysäyksellä. Tuoksahtaa katastrofin aineksilta viivästyksineen...

Toinen asia on sitten tietojärjestelmäkehitys muutoksia nykyisiin järjestelmiin koskien satojatuhansia ilmoitusten tekijöitä. Aikataulu on nopea ja mahdolliset virheet voisivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia - no, uskotaan ja toivotaan kaiken menevän kuin Stromsössä.

Kuten aiemmin totesin, niin uuden byrokratian ja ilmoitusten välttämiseksi työttömän pitäisi jo nyt osata tehdä merkinnät oikein tukihakemuksiin, joiuta tehdään jo nyt tammikuussa. Kun päätös maksatus on tehty ja jotain ei olekaan tehty oikein ohjeistuksen puuttuessa, niin miten tilanne korjataan?

Tammikuun ensimmäisestä päivästä lähtien työttömän pitäisi osata tehdä tehdä ilmoitukset oikein ja hankkia myös tarvittavat todistukset, joiden muodosta ei taida olla tarkkaa tietoa puhumattakaan niiden toimitustavasta. On siis hyvä huomata, että osaa tarkastelujaksoa koskevia sähköisiä ilmoituksia tehdään jo nyt.

Kenties Kela toteuttaakin tämän erillisellä ilmoituksella tarkastelujakson päättyessä? En tiedä eikä moni muukaan, tietävätköhän itse. Joka tapauksessa helmikuussa lähetettävä tiedote on auttamattomasti myöhässä.

Mikä sitten on työttömyyskassojen tilanne?

Ansiosidonnaisella olevien ilmoitukset tehdään työttömyyskassojen järjestelmiin, mikä on niiden tilanne ja valmius? Kelalle tulee selkeästi suurin massa käsiteltäviä, mutta myös kaikki työttömyyskassat ovat saman tilanteen ja muutosten edessä. Onnistuuko niiden tietojärjestelmä- ja toimintatapamuutokset ajoissa samalla optimismilla kuin Kelan?

Työttömät huonosti valmistellun lain koekaniineina

Hyvään lainvalmisteluun kuuluu myös toteutettavuuden pohdinta selkeillä toimeenpanosuunnitelmilla. Nyt niitä ei vaikuta tehdyn juuri ollenkaan. Kohtuullinen olettama lienee myös se, että lain astuessa voimaan sen kohteena olevilla ihmisillä olisi saatavissa tarkka ohjeistus lain noudattamiseen tarvittavista toimenpiteistä - nyt näin ei ole.

Alkuperäisessä lakiehdotuksessahan ehdotettiin, että 1.1.2018 olisi jo katsottu loka-joulukuuta 2017 ensimmäisenä 65 päivän jaksona. Tämä onneksi kaatui siihen, että Suomessa ei sentään saa säätää taannehtivia lakeja. Se että näin suunniteltiin tehtävän kertoo jotain tämän hallituksen etiikasta ja moraalista. Säästöjä tavoitellessa epäoikeudenmukaisetkin keinot pyritään käyttämään varsinkin puolustuskyvyttömiin kansanosiin tehtävissä leikkauksissa. Vaikkapa yritystuet ovatkin sitten jo aivan toinen juttu - Orpon sanoin kaikilla niillä on puolustajansa.

Ilmassa leijuu vahva katastrofin ja kaaoksen tuoksu mentäessä kohti maalis-huhtikuun vaihdetta. Kela ja työttömyyskassat on asetettu kohtuuttomaan tilanteeseen. Niiden pyrkiessä täyttämään omat velvoitteensa käsittelyn osalta on kuitenkin unohdettu varsinaiset lain kohteet, joilla on oikeus saada välittömästi tietoonsa tarkat ohjeet lain vaatimasta toiminnasta. Hallitus on tämän sopan keittänyt eikä voi vierittää syytä yksinomaan näille tahoille.

Tämä ei ole kohtuullista eikä kansalaisen oikeusturvan kannalta hyväksyttävää - ei edes työttömille kansalaisille vaikka heitä hallitus tuntuukin pitävän Ö-luokan kansalaisina.

 

PS. En muista yhtään lakia, jossa on käyty näin paljon keskustelua jälkikäteen - keskustelua, joka olisi pitänyt käydä ennen hyväksymistä. Kenties alkoholiprosenttikeskustelu vei poliitikkojen voimat joulukuussa synnyttäen tämän jälkipyykin. Asiantuntijalausunnoissa ja valiokuntien lausunnoissa on esitetty lähes kaikki nyt esillä olleet huolet ja ongelmat niiden johtamatta mihinkään muutokseen hyväksyttyyn lakiin.

]]>
32 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248817-kela-jo-nyt-pahasti-myohassa-aktiimimallin-osalta#comments Aktiivimalli Juha Sipilän hallitus Kansaneläkelaitos Oikeusturva Työttömyystuki Mon, 08 Jan 2018 10:51:21 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248817-kela-jo-nyt-pahasti-myohassa-aktiimimallin-osalta
Aktiivimallin opetus - hallitus vaihtoon http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248736-aktiivimallin-opetus-hallitus-vaihtoon <p><strong>Aktiivimallia kannattaa tutkia eri näkökulmista. Kun tarkastelemme sitä sen keskeisiltä piirteiltään, kyse on kustannusleikkurista, jotka aktivoituvat tietyin ehdoin. Ekonomisti voisi sellaisen suunnitella ja kas, <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238717-ay-ekonomisti-tunnustaa-ehdottaneensa-aktiivimallia-pienetkin-marjat-nyt-poimittava">niin onkin</a>.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Mitä vikaa on siinä, että ekonomisti suunnittelee yhteiskuntaa? Se, että he katsovat asioita lähtökohtaisesti vain kaukaa ja rahan näkökulmasta. Muitakin tapoja ongelmien ratkaisuun on ja siitä hyvä esimerkki on Kiva Koulu. Siinä rakennetaan tuloksellisesti käytännön tapoja, joilla kiusaamisesta päästään. Siinä mennään lähelle: pään sisään. Jos aktiivimallia soveltaisi koulukiusaamiseen, se tarkoittaisi sakkoja (kiinni jääneille) kiusaajille ja/tai kouluille, muttei muuta. Kuinka se sitten toimisi, se olisi oma asiansa.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt hallitus on tavoilleen uskollisena juossut uuden idean kanssa torille ilman housuja saati suunnitelmia, miten aktivoida työttömät. Aktivointipalveluista ja pätkätöistä on rajua pulaa, joten homma on ajamassa seinään. Kauanko menee? Montako päin seinään ajoa hallituksen mopo kestää?</p><p>&nbsp;</p><p>Radikaali kokoomukselle haiseva ongelma on se, että mallista päättäessä ohitettiin tieto (runsas asiantuntijakritiikki). Normaalijärkeen kuuluu, että päätetään asioista parhaan tiedon avulla, mutta tämä hallitus on omaksunut usein päinvastaisen. Tilallahan on silloin enää tunne, että näin tää onnistuu.</p><p>&nbsp;</p><p>Mallin kannattajat ovat taantuneet hokematasolle, joista yleisiä ovat:</p><ol><li>ei työttömyysturvaa ole tarkoitettu kotona makoiluun määräämättömästi</li><li>tilanne on niin vakava, että kaikki keinot on käytettävä</li><li>tämä on Tanskan mallin tapainen ja Tanskan malli on hyvä</li></ol><p>Ensimmäinen väittämä on kaikkien hyväksymä, vaikka kannattajat toisin antavat ymmärtää. Koska heillä ei ole parempaa vastaväitettä, väännetään vastustajien kommenteista mieluinen olkiukko, jotta ego saa jotain turvaa. Todellisuudessa kritiikki on kokoajan tullut siitä, ettei lukemattomilla työttömillä ole keinoja välttää työttömyysturvan menetystä: pätkätöitä ja työkkärin palveluita ei ole.</p><p>&nbsp;</p><p>Toinen väittämä kaikkien keinojen käyttämisestä on vale. Jo lähtökohtaisesti aktiivimallin ehtona on, ettei se saa aiheuttaa kustannuksia. Toisin sanoen kaikkia keinoja, kuten rahaa, ei haluta käyttää. Orpo ja Sipilä varmasti vastaisivat tähän, ettei ole varaa. Totuus kuitenkin on, että on varaa - valtio saa lainaa halvalla. Siltä osin meillä menee paremmin kuin lukuisilla muilla mailla ja halpa hinta ilmapuntarina kertoo, että on varaa. Muu on valetta. Hallitus on vain itse päättänyt, ettei tähän asiaan velkaa haluta ottaa. Jos hallitus olisi valmis tekemään investoinnin työttömyyden alentamiseksi Tanskan malliin, se ymmärtääkseni tanskalaisten kokemusten perusteella maksaisi itsensä takaisin. Jos joku on toista mieltä, perustelkoon. Edellä mainittujen seikkojen valossa on niin, että hallitus ei halua panostaa työttömyyden torjuntaan rahaa. Se on heidän strateginen linjavalinta, jonka aktiivimallin rajaus (kustannusneutraaliudesta) paljastaa meille. Suurtyöttömyyden hoito ei saa maksaa. Siispä kaikkia keinoja ei haluta käyttää, niinpä sen parempia tuloksiakaan ei tule odottaa. Hallitus on valinnut suurtyöttömyyden. Jos he väittävät ilman panoksia hoitavansa homman, he uskovat taikuuteen. Ja niin he uskovatkin. Piste.</p><p>&nbsp;</p><p>Kolmas väittämä on vertailu Tanskan malliin, mistä A-studiossa Martin-Eric Racine kertoi. Siellä on varmistettu henkilökunnan riittävyys ja räätälöidään henkilökohtaiset palvelut työttömille. Aktiivimallin kera Suomen malli on räävitön irvikuva Tanskan mallista. Täällä vanhan tsaarinajan mentaliteetilla piestään alamaisia parempiin suorituksiin. Kannattaa ymmärtää, mitä luvut oikeasti kertovat meille: Tanskassa työkkäreissä on 12 työtöntä yhdellä virkailijalla, meillä 166. Nämä luvut paljastavat kiinnostaako poliitikoita työttömyyden torjunta. Mitkään kauniit meriselitykset eivät käännä numeroita miksikään muuksi, siksi kannattaa ohittaa lätinä ja katsoa lukuja sekä järjestelmiä, tekojen tuloksia.</p><p>&nbsp;</p><p>Työttömyysjärjestelmissämme on lukemattomia räikeitä vikoja, jotka usein rankaisevat työtöntä aktiivisuudesta. Järjestelmämme myös jättävät työttömät yksin. Vikoja on niin paljon, että politiikassamme on systeeminen vika. Arvelen, että yksi syy ongelmiin ovat ekonomistit. Meillä on tapana ratkoa yhteiskunnallisia ongelmia pistämällä ekonomisteja työryhmään säätämään rahahanoja. Se on sama kuin pistäisi Jorma Ollilan suunnittelemaan kännykkää. Sen vehkeen suunnittelivat ihan eri miehet ja se tehtiin suunnittelemalla kännykkää. Vastaavasti työttömän työllistymistä voi edistää suunnittelemalla työttömän työllistymistä. Aktiivimallissa sen sijaan on suunniteltu välillinen ja samalla kankea sekä summittainen mekanismi, jolla toivotaan olevan myös työllistäviä vaikutuksia. Ansiosidonnaista nauttivat rinnastetaan tökerösti työmarkkinatukea saaviin. Malli on malliesimerkki byrokraattisesta ja pinnallisesta johtamisesta. Pojat ikään kuin pistivät pitkävedon vetämään, koska eivät jaksaneet paneutua varsinaiseen ongelmaan. Tällä tasolla tätä maata johdetaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Yhteiskuntatutkijoille minulla on kysymys: </strong>Miksi pienemmän työttömyyden Tanskassa työttömyysjärjestelmät on viilattu paljon parempaan kuntoon kuin meillä, vaikka meillä on suurtyöttömyys ja sekin on jatkunut 25 vuotta? Mikä tekee heidän demokratiasta toimivan ja meidän demokratiasta toimimattoman? Onko meidän heikompi äänestysaktiivisuus seuraus samasta toimimattomuudesta?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Hallitukselle minulla on vaatimus:</strong> korjatkaa työttömien palvelut kesäkuun loppuun mennessä. 25 vuotta on ollut aikaa, nyt pitää tulla tuloksia. Jos homma ei ole kesällä hoidossa, toivon muuta yhteiskuntaa painostamaan yleislakolla ministereitä ja virkamiehiä tekemään työnsä. Jos homma ei kerran muuten hoidu, annetaan herroille samaa lääkettä, mitä meille antavat - keppiä. Tarvittaessa hallitus vaihtoon, tämä tiimi ei meitä pelasta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aktiivimallia kannattaa tutkia eri näkökulmista. Kun tarkastelemme sitä sen keskeisiltä piirteiltään, kyse on kustannusleikkurista, jotka aktivoituvat tietyin ehdoin. Ekonomisti voisi sellaisen suunnitella ja kas, niin onkin.

 

Mitä vikaa on siinä, että ekonomisti suunnittelee yhteiskuntaa? Se, että he katsovat asioita lähtökohtaisesti vain kaukaa ja rahan näkökulmasta. Muitakin tapoja ongelmien ratkaisuun on ja siitä hyvä esimerkki on Kiva Koulu. Siinä rakennetaan tuloksellisesti käytännön tapoja, joilla kiusaamisesta päästään. Siinä mennään lähelle: pään sisään. Jos aktiivimallia soveltaisi koulukiusaamiseen, se tarkoittaisi sakkoja (kiinni jääneille) kiusaajille ja/tai kouluille, muttei muuta. Kuinka se sitten toimisi, se olisi oma asiansa.

 

Nyt hallitus on tavoilleen uskollisena juossut uuden idean kanssa torille ilman housuja saati suunnitelmia, miten aktivoida työttömät. Aktivointipalveluista ja pätkätöistä on rajua pulaa, joten homma on ajamassa seinään. Kauanko menee? Montako päin seinään ajoa hallituksen mopo kestää?

 

Radikaali kokoomukselle haiseva ongelma on se, että mallista päättäessä ohitettiin tieto (runsas asiantuntijakritiikki). Normaalijärkeen kuuluu, että päätetään asioista parhaan tiedon avulla, mutta tämä hallitus on omaksunut usein päinvastaisen. Tilallahan on silloin enää tunne, että näin tää onnistuu.

 

Mallin kannattajat ovat taantuneet hokematasolle, joista yleisiä ovat:

  1. ei työttömyysturvaa ole tarkoitettu kotona makoiluun määräämättömästi
  2. tilanne on niin vakava, että kaikki keinot on käytettävä
  3. tämä on Tanskan mallin tapainen ja Tanskan malli on hyvä

Ensimmäinen väittämä on kaikkien hyväksymä, vaikka kannattajat toisin antavat ymmärtää. Koska heillä ei ole parempaa vastaväitettä, väännetään vastustajien kommenteista mieluinen olkiukko, jotta ego saa jotain turvaa. Todellisuudessa kritiikki on kokoajan tullut siitä, ettei lukemattomilla työttömillä ole keinoja välttää työttömyysturvan menetystä: pätkätöitä ja työkkärin palveluita ei ole.

 

Toinen väittämä kaikkien keinojen käyttämisestä on vale. Jo lähtökohtaisesti aktiivimallin ehtona on, ettei se saa aiheuttaa kustannuksia. Toisin sanoen kaikkia keinoja, kuten rahaa, ei haluta käyttää. Orpo ja Sipilä varmasti vastaisivat tähän, ettei ole varaa. Totuus kuitenkin on, että on varaa - valtio saa lainaa halvalla. Siltä osin meillä menee paremmin kuin lukuisilla muilla mailla ja halpa hinta ilmapuntarina kertoo, että on varaa. Muu on valetta. Hallitus on vain itse päättänyt, ettei tähän asiaan velkaa haluta ottaa. Jos hallitus olisi valmis tekemään investoinnin työttömyyden alentamiseksi Tanskan malliin, se ymmärtääkseni tanskalaisten kokemusten perusteella maksaisi itsensä takaisin. Jos joku on toista mieltä, perustelkoon. Edellä mainittujen seikkojen valossa on niin, että hallitus ei halua panostaa työttömyyden torjuntaan rahaa. Se on heidän strateginen linjavalinta, jonka aktiivimallin rajaus (kustannusneutraaliudesta) paljastaa meille. Suurtyöttömyyden hoito ei saa maksaa. Siispä kaikkia keinoja ei haluta käyttää, niinpä sen parempia tuloksiakaan ei tule odottaa. Hallitus on valinnut suurtyöttömyyden. Jos he väittävät ilman panoksia hoitavansa homman, he uskovat taikuuteen. Ja niin he uskovatkin. Piste.

 

Kolmas väittämä on vertailu Tanskan malliin, mistä A-studiossa Martin-Eric Racine kertoi. Siellä on varmistettu henkilökunnan riittävyys ja räätälöidään henkilökohtaiset palvelut työttömille. Aktiivimallin kera Suomen malli on räävitön irvikuva Tanskan mallista. Täällä vanhan tsaarinajan mentaliteetilla piestään alamaisia parempiin suorituksiin. Kannattaa ymmärtää, mitä luvut oikeasti kertovat meille: Tanskassa työkkäreissä on 12 työtöntä yhdellä virkailijalla, meillä 166. Nämä luvut paljastavat kiinnostaako poliitikoita työttömyyden torjunta. Mitkään kauniit meriselitykset eivät käännä numeroita miksikään muuksi, siksi kannattaa ohittaa lätinä ja katsoa lukuja sekä järjestelmiä, tekojen tuloksia.

 

Työttömyysjärjestelmissämme on lukemattomia räikeitä vikoja, jotka usein rankaisevat työtöntä aktiivisuudesta. Järjestelmämme myös jättävät työttömät yksin. Vikoja on niin paljon, että politiikassamme on systeeminen vika. Arvelen, että yksi syy ongelmiin ovat ekonomistit. Meillä on tapana ratkoa yhteiskunnallisia ongelmia pistämällä ekonomisteja työryhmään säätämään rahahanoja. Se on sama kuin pistäisi Jorma Ollilan suunnittelemaan kännykkää. Sen vehkeen suunnittelivat ihan eri miehet ja se tehtiin suunnittelemalla kännykkää. Vastaavasti työttömän työllistymistä voi edistää suunnittelemalla työttömän työllistymistä. Aktiivimallissa sen sijaan on suunniteltu välillinen ja samalla kankea sekä summittainen mekanismi, jolla toivotaan olevan myös työllistäviä vaikutuksia. Ansiosidonnaista nauttivat rinnastetaan tökerösti työmarkkinatukea saaviin. Malli on malliesimerkki byrokraattisesta ja pinnallisesta johtamisesta. Pojat ikään kuin pistivät pitkävedon vetämään, koska eivät jaksaneet paneutua varsinaiseen ongelmaan. Tällä tasolla tätä maata johdetaan.

 

Yhteiskuntatutkijoille minulla on kysymys: Miksi pienemmän työttömyyden Tanskassa työttömyysjärjestelmät on viilattu paljon parempaan kuntoon kuin meillä, vaikka meillä on suurtyöttömyys ja sekin on jatkunut 25 vuotta? Mikä tekee heidän demokratiasta toimivan ja meidän demokratiasta toimimattoman? Onko meidän heikompi äänestysaktiivisuus seuraus samasta toimimattomuudesta?

 

Hallitukselle minulla on vaatimus: korjatkaa työttömien palvelut kesäkuun loppuun mennessä. 25 vuotta on ollut aikaa, nyt pitää tulla tuloksia. Jos homma ei ole kesällä hoidossa, toivon muuta yhteiskuntaa painostamaan yleislakolla ministereitä ja virkamiehiä tekemään työnsä. Jos homma ei kerran muuten hoidu, annetaan herroille samaa lääkettä, mitä meille antavat - keppiä. Tarvittaessa hallitus vaihtoon, tämä tiimi ei meitä pelasta.

]]>
8 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248736-aktiivimallin-opetus-hallitus-vaihtoon#comments Aktiivimalli Juha Sipilän hallitus Tanskan malli Työttömyys Sat, 06 Jan 2018 15:18:35 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248736-aktiivimallin-opetus-hallitus-vaihtoon
Aktiivimalli 2.0:n karenssi vastaa 60 päiväsakkoa http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248720-aktiivimalli-20n-karenssi-vastaa-60-paivasakkoa <p>Onko yhteiskunnassamme missään muualla olemassa yhtä kovaa rangaistusta suhteessa tekoon kuin hallituksen suunnittelema aktiivimallin jatkon työhakemusvaatimuksen laiminlyönnin aiheuttama 60 päivän karenssi? Käytännössähän tämä vastaa 60 päiväsakkoa, jonka saadakseen tarvitsee ymmärtääkseni töpeksiä jo aika reippaasti.</p><p>Jostain syystä jonakin viikkona tekemättä jäänyt hakemus tai sen ilmoittamisen uhohtaminen johtaisi siis 60 päivän karenssiin ja tuen menetykseen ko ajalta. Onko tämä missään suhteessa rangaistuksiin muista tekemättä jättämisistä tai unohduksista toisilla yhteiskunnan alueilla?</p><p>Jo nyt tehty aktiivimalli ja lisäksi tämä suunniteltu muutos eivät mahdu minun oikeustajuuni ja pidän niitä epäeettisinä. Pelkkää keppiä käyttävä hallitus menee jo liian pitkälle, josta kertonee myös kansalaisaloitteen saama kannatus. Sen vuoksi ehdotankin tämän jatkosuunnitelman toteutuessa työttömille seuraavaa:</p><p>Jokainen työtön lähettää sähköpostilla tiedoksi myös ministereille Lindström, Sipilä ja Orpo viikottain tekemänsä hakemukset liitteineen, jotta myös he voivat henkilökohtaisesti varmistua aktiivisuudestasi työttömänä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Onko yhteiskunnassamme missään muualla olemassa yhtä kovaa rangaistusta suhteessa tekoon kuin hallituksen suunnittelema aktiivimallin jatkon työhakemusvaatimuksen laiminlyönnin aiheuttama 60 päivän karenssi? Käytännössähän tämä vastaa 60 päiväsakkoa, jonka saadakseen tarvitsee ymmärtääkseni töpeksiä jo aika reippaasti.

Jostain syystä jonakin viikkona tekemättä jäänyt hakemus tai sen ilmoittamisen uhohtaminen johtaisi siis 60 päivän karenssiin ja tuen menetykseen ko ajalta. Onko tämä missään suhteessa rangaistuksiin muista tekemättä jättämisistä tai unohduksista toisilla yhteiskunnan alueilla?

Jo nyt tehty aktiivimalli ja lisäksi tämä suunniteltu muutos eivät mahdu minun oikeustajuuni ja pidän niitä epäeettisinä. Pelkkää keppiä käyttävä hallitus menee jo liian pitkälle, josta kertonee myös kansalaisaloitteen saama kannatus. Sen vuoksi ehdotankin tämän jatkosuunnitelman toteutuessa työttömille seuraavaa:

Jokainen työtön lähettää sähköpostilla tiedoksi myös ministereille Lindström, Sipilä ja Orpo viikottain tekemänsä hakemukset liitteineen, jotta myös he voivat henkilökohtaisesti varmistua aktiivisuudestasi työttömänä.

]]>
14 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248720-aktiivimalli-20n-karenssi-vastaa-60-paivasakkoa#comments Aktiivimalli Etiikka ja moraali Juha Sipilän hallitus Työttömyys Sat, 06 Jan 2018 11:04:45 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248720-aktiivimalli-20n-karenssi-vastaa-60-paivasakkoa
Aktiivimalli paljastaa, ettei hallituksella ole todellisia keinoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248693-aktiivimalli-paljastaa-ettei-hallituksella-ole-todellisia-keinoja <p><strong>Aktiivimallin luojat näyttävät pienen perehtymisen pohjalta olevan aika pihalla. Vanhastaan tuttu pinnallinen kokoomusajattelu tuoksahtaa. Yhden luvun ihmettely ei kannata mutta sillä aina mennään.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Myönnän, etten ole kokonaan <a href="http://vm.fi/documents/10184/3254793/Ty%C3%B6llisyysty%C3%B6ryhm%C3%A4n+muistio+4.10.2016/abf896ba-f360-42ed-a261-b0f8fe6eee06">aktiivimallin selvitystä </a>lukenut. Outoa joka tapauksessa on se, ettei silmään pistä, että mallissa ansiosidonnaisella ja työmarkkinatuella olevia eroteltaisiin toisistaan. Toisin sanoen, heidän nähdään olevan <em>samanlaisessa kannustinloukussa</em>. Jos oletettaisiin toisin, haluttaisiin ansiosidonnasta nauttiville esimerkiksi suuremmat sanktiot. Edellä mainittu outous on olemassa siitä huolimatta, että ko. ryhmien tulotasossa voi olla satojen eurojen ero. Eli 530 euroa kuussa tukea käteen saavan nähdään laiskistuvan tukensa takia suhteessa yhtä paljon kuin 1500 eroa saava. Rakennettu järjestelmä ei siis tunnusta, että edes selvästi alemmat tuet aktivoisivat vaan silloinkin pitää rangaista samoin perustein. <strong>Järjestelmässä ei siis uskota alempien tulojen aktivoivan mutta yritetään alemmilla tuloilla aktivoida.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Syy edellä mainittuun on seuraavassa ja kuvaa mielestäni virkamiesmäistä asennemaailmaa: &quot;Mallin ulottaminen vain ansioturvaan johtaisi tilanteeseen, jossa <em>ansioturvaa saavia kannustetaan työllistymään mutta perusturvaa saavia ei</em>, vaikka työttömyyspäivärahan saamisen ehdot ovat työttömyyskassaan kuulumista lukuun ottamatta yhtäläiset. Tilanne olisi siten nurinkurinen, että samat ehdot koskisivat etuusoikeuden saamista, mutta etuusjakson aikana ehdot olisivat erilaiset.&quot;</p><p>Toisin sanoen, suunnittelijoita häiritsi asia, että heidän mallinsa kannustaa töihin vain toisia työttömiä ja siten luulivat, ettei toisia kannusteta töihin lainkaan, vaikka tunnustavat tukien katkeavan työstä kieltäytymisestä ja työnhakuun kannustavien haastattelujen rullaavan kaikille. Tämän kuvitteellisen kannustamiseron välttämiseksi luotiin järjestelmä, joka kadotti yhteyden alkuperäiseen ajatukseen: pienemmät tuet aktivoivat. Jos siis saat työmarkkinatukea, olisit luonnostaan aktivoitu verrattuna ansiosidonnaista saavaan. Mutta tätähän ei nähdä vaan se vajaan viiden prosentin kuristus on se maaginen juttu, mikä aktivoi.</p><p>&nbsp;</p><p>Asia paljastaa myös sen häikäisyn, minkä suunnittelijoiden luomus heille itselleen aiheutti. He näyttävät kuvittelevan vajaan viiden prosentin sanktion niin merkityksellisenä, että koko järjestelmä piti rukata tuon maagisen prosentin takia.</p><p>&nbsp;</p><p>Raportissa todetaan, että joka kolmas työmarkkinatukea saava saa toimeentulotukea. Miten vajaan viiden prosentin tuen lasku heitä kannustaa, jos rahan saa takaisin toisen nimisenä? Siihen raportti ei etsi vastausta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Passiiviset poliitikot aktivoivat työttömiä. </strong>Kun ministerit jättävät työnsä tekemättä, eli eivät kehitä työttömien palveluja kroonisen suurtyöttömyyden maassa, päätetään seurauksista rangaista työttömiä. Työttömän kouluttautuminen voi johtaa valtion puukoniskuun selkään, eivätkä tuet ole synkronoituja saati palvelut sekä niitä varten vaadittu henkilökunnan määrä riittäviä. Pölvästit poliitikot kun ajoivat alas järjestelmiä. Kuinka kovaa täytyy huutaa, että ministerit tajuavat, etteivät hallitukset ole hoitaneet hommiaan? Pitäisikö oma tontti hoitaa ensin?</p><p>&nbsp;</p><p>Nykyajan johtamiselle on tyypillistä, että uskotaan taikuuteen: tehdään ihmeitä ilman panoksia. Tavallinen maallinen ajattelutapa on, että panostamalla saadaan edes jotain aikaan. Nyt kokoomuslaisten suulla toistetaan, että eihän tukia ole tarkoitettu määrättömästi maksettavaksi, työttömän on vastattava itsestään. Tästä ei kai kukaan olekaan eri mieltä, vaikka kannattajat mielikuvituksekkaasti haluavat niin luulla, joten mantramainen siilipuolustus viittaa siihen, että aktiivimalli on kaatumassa. Kannattajilla ei ole muita perusteluita kuin epäily siitä, että työttömät laiskottelevat ja samaan aikaan kannattajat ovat itse jättäneet hommansa hoitamatta. Niin ikään kuvitellaan, että satojen eurojen korvaus kuukausittain olisi maaginen lahja, jolla ihminen pärjäisi ja laiskistuisi. Ei pärjää, kuten raportti toteaa kertoessaan joka kolmannen saavan toimeentulotukea.</p><p>&nbsp;</p><p>Hallitus näyttääkin toivottomalta. Aktiivimallin tavoitteena on vaatimattomasti joitain tuhansia työllistyneitä, kun maassa on satoja tuhansia työttömänä. Aktiivimalli ja sitä edeltäneet toimet työttömyyden korjaamiseksi kertovat, ettei hallituksellamme ole kykyä ratkaista työttömyyttä. Hämmästelen sitä, kuinka tyhmiä johtavat poliitikkomme ovat.<em> </em><strong>Miksi saamme kerta toisensa jälkeen paskoja hallituksia? </strong>Mikä kansanvallassamme on vikana, kun suurtyöttömyyttä on jatkunut neljännesvuosisata, eikä ole vaivauduttu edes työttömien palveluita viilaamaan kuntoon? Miksi?</p><p>&nbsp;</p><p><em>Juha Sipilän hallitus voi vain ristiä kätensä ja toivoa, että maailmanmarkkinoiden tuulet vievät Suomi-laivaa suotuisasti ensi vaaleihin saakka. Itse en enää heiltä mitään toivo.</em> Kautta linjan kaikki ratkaisut ovat olleet ennakkoluuloista työttömien kurittamista ja palkoista pihistämistä, vaikkeivat yritykset siitä niin ole huudelleet. Toisaalla yritykset ja ay-liike lisäävät työntekijäkustannuksia korottamalla eläkemaksuja ja toisaalla valtio yrittää patistaa näitä samoja tahoja alentamaan niitä samoja kustannuksia. Jokin ei täsmää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aktiivimallin luojat näyttävät pienen perehtymisen pohjalta olevan aika pihalla. Vanhastaan tuttu pinnallinen kokoomusajattelu tuoksahtaa. Yhden luvun ihmettely ei kannata mutta sillä aina mennään.

 

Myönnän, etten ole kokonaan aktiivimallin selvitystä lukenut. Outoa joka tapauksessa on se, ettei silmään pistä, että mallissa ansiosidonnaisella ja työmarkkinatuella olevia eroteltaisiin toisistaan. Toisin sanoen, heidän nähdään olevan samanlaisessa kannustinloukussa. Jos oletettaisiin toisin, haluttaisiin ansiosidonnasta nauttiville esimerkiksi suuremmat sanktiot. Edellä mainittu outous on olemassa siitä huolimatta, että ko. ryhmien tulotasossa voi olla satojen eurojen ero. Eli 530 euroa kuussa tukea käteen saavan nähdään laiskistuvan tukensa takia suhteessa yhtä paljon kuin 1500 eroa saava. Rakennettu järjestelmä ei siis tunnusta, että edes selvästi alemmat tuet aktivoisivat vaan silloinkin pitää rangaista samoin perustein. Järjestelmässä ei siis uskota alempien tulojen aktivoivan mutta yritetään alemmilla tuloilla aktivoida.

 

Syy edellä mainittuun on seuraavassa ja kuvaa mielestäni virkamiesmäistä asennemaailmaa: "Mallin ulottaminen vain ansioturvaan johtaisi tilanteeseen, jossa ansioturvaa saavia kannustetaan työllistymään mutta perusturvaa saavia ei, vaikka työttömyyspäivärahan saamisen ehdot ovat työttömyyskassaan kuulumista lukuun ottamatta yhtäläiset. Tilanne olisi siten nurinkurinen, että samat ehdot koskisivat etuusoikeuden saamista, mutta etuusjakson aikana ehdot olisivat erilaiset."

Toisin sanoen, suunnittelijoita häiritsi asia, että heidän mallinsa kannustaa töihin vain toisia työttömiä ja siten luulivat, ettei toisia kannusteta töihin lainkaan, vaikka tunnustavat tukien katkeavan työstä kieltäytymisestä ja työnhakuun kannustavien haastattelujen rullaavan kaikille. Tämän kuvitteellisen kannustamiseron välttämiseksi luotiin järjestelmä, joka kadotti yhteyden alkuperäiseen ajatukseen: pienemmät tuet aktivoivat. Jos siis saat työmarkkinatukea, olisit luonnostaan aktivoitu verrattuna ansiosidonnaista saavaan. Mutta tätähän ei nähdä vaan se vajaan viiden prosentin kuristus on se maaginen juttu, mikä aktivoi.

 

Asia paljastaa myös sen häikäisyn, minkä suunnittelijoiden luomus heille itselleen aiheutti. He näyttävät kuvittelevan vajaan viiden prosentin sanktion niin merkityksellisenä, että koko järjestelmä piti rukata tuon maagisen prosentin takia.

 

Raportissa todetaan, että joka kolmas työmarkkinatukea saava saa toimeentulotukea. Miten vajaan viiden prosentin tuen lasku heitä kannustaa, jos rahan saa takaisin toisen nimisenä? Siihen raportti ei etsi vastausta.

 

Passiiviset poliitikot aktivoivat työttömiä. Kun ministerit jättävät työnsä tekemättä, eli eivät kehitä työttömien palveluja kroonisen suurtyöttömyyden maassa, päätetään seurauksista rangaista työttömiä. Työttömän kouluttautuminen voi johtaa valtion puukoniskuun selkään, eivätkä tuet ole synkronoituja saati palvelut sekä niitä varten vaadittu henkilökunnan määrä riittäviä. Pölvästit poliitikot kun ajoivat alas järjestelmiä. Kuinka kovaa täytyy huutaa, että ministerit tajuavat, etteivät hallitukset ole hoitaneet hommiaan? Pitäisikö oma tontti hoitaa ensin?

 

Nykyajan johtamiselle on tyypillistä, että uskotaan taikuuteen: tehdään ihmeitä ilman panoksia. Tavallinen maallinen ajattelutapa on, että panostamalla saadaan edes jotain aikaan. Nyt kokoomuslaisten suulla toistetaan, että eihän tukia ole tarkoitettu määrättömästi maksettavaksi, työttömän on vastattava itsestään. Tästä ei kai kukaan olekaan eri mieltä, vaikka kannattajat mielikuvituksekkaasti haluavat niin luulla, joten mantramainen siilipuolustus viittaa siihen, että aktiivimalli on kaatumassa. Kannattajilla ei ole muita perusteluita kuin epäily siitä, että työttömät laiskottelevat ja samaan aikaan kannattajat ovat itse jättäneet hommansa hoitamatta. Niin ikään kuvitellaan, että satojen eurojen korvaus kuukausittain olisi maaginen lahja, jolla ihminen pärjäisi ja laiskistuisi. Ei pärjää, kuten raportti toteaa kertoessaan joka kolmannen saavan toimeentulotukea.

 

Hallitus näyttääkin toivottomalta. Aktiivimallin tavoitteena on vaatimattomasti joitain tuhansia työllistyneitä, kun maassa on satoja tuhansia työttömänä. Aktiivimalli ja sitä edeltäneet toimet työttömyyden korjaamiseksi kertovat, ettei hallituksellamme ole kykyä ratkaista työttömyyttä. Hämmästelen sitä, kuinka tyhmiä johtavat poliitikkomme ovat. Miksi saamme kerta toisensa jälkeen paskoja hallituksia? Mikä kansanvallassamme on vikana, kun suurtyöttömyyttä on jatkunut neljännesvuosisata, eikä ole vaivauduttu edes työttömien palveluita viilaamaan kuntoon? Miksi?

 

Juha Sipilän hallitus voi vain ristiä kätensä ja toivoa, että maailmanmarkkinoiden tuulet vievät Suomi-laivaa suotuisasti ensi vaaleihin saakka. Itse en enää heiltä mitään toivo. Kautta linjan kaikki ratkaisut ovat olleet ennakkoluuloista työttömien kurittamista ja palkoista pihistämistä, vaikkeivat yritykset siitä niin ole huudelleet. Toisaalla yritykset ja ay-liike lisäävät työntekijäkustannuksia korottamalla eläkemaksuja ja toisaalla valtio yrittää patistaa näitä samoja tahoja alentamaan niitä samoja kustannuksia. Jokin ei täsmää.

]]>
12 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248693-aktiivimalli-paljastaa-ettei-hallituksella-ole-todellisia-keinoja#comments Aktiivimalli Juha Sipilän hallitus Työttömyys Fri, 05 Jan 2018 18:49:59 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248693-aktiivimalli-paljastaa-ettei-hallituksella-ole-todellisia-keinoja
Suomen vuosi 2018 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248391-suomen-vuosi-2018 <p>Suomen ensi vuoden kehityksen peruslinjat ovat melko hyvin ennustettavissa, jos mitään yllättävää ei tapahdu. Radikaaleihin toimintaympäristön muutoksiin ja kotimaisiin yllätyksiin kannattaa kuitenkin varautua.</p><p><em>Perusskenaario</em></p><p>Suomen väestönkasvu on hidastunut selvästi kuolleisuuden noustua syntyvyyttä suuremmaksi ja ulkomaisen muuttovoiton pienennyttyä. Suunta jatkuu ensi vuonna, jolloin väkimäärämme yltää vain hiukan yli 5,5 miljoonan - eli jää selvästi 2015 laaditun väestöennusteen ennakoimaa tasoa alhaisemmaksi.</p><p>Suomen talous kasvaa useimpien ennusteiden mukaisesti ensi vuonna runsaalla parilla prosentilla, jolloin jäämme vain hieman kymmenen vuoden takaisen huipputason alapuolelle. Kasvun ansiosta työttömyys laskee kahdeksan prosentin pintaan ja työllisyysaste voi nousta hieman yli 70 prosentin. Paljon riippuu kuitenkin siitä, miten hyvin avautuvat työpaikat saadaan täytetyiksi.</p><p>Nähtäväksi jää, onnistuuko Fortum Uniperin valtausyrityksessään, tuleeko ydinvoimalahankkeiden aikatauluihin uusia lykkäyksiä ja pääseekö Terrafame tavoitteisiinsa ensi vuoden aikana.</p><p>Yhteiskunnallista kehitystä sävyttävät ihmisten syvenevä jakautuminen voittajiin ja häviäjiin, vaikka tilastollisten erojen lisääntymistä hillitsee omaisuusarvojen ja yritysten voittojen kasvun tasaantuminen.</p><p>Sauli Niinistö ratkaisee presidentinvaalit jo tammikuussa. Vladimir Putinin pääsy uudelle virkakaudelle Venäjällä kaksi kuukautta myöhemmin on pelkkä muodollisuus. Siten jännittävimmiksi vaaleiksi lähialueellamme muodostuvat Ruotsin syksyiset valtiopäivävaalit. Ruotsidemokraatit säilyttänevät vaa&rsquo;ankieliasemansa, mutta uuden hallituksen poliittista väriä on hyvin vaikea ennustaa.</p><p>Sipilän hallitus pysyy koossa ja pääministeri pitää paikkansa Keskustan puheenjohtajana, vaikka vaalien lähestyminen ja soten toteuttamiseen liittyvät kiemurat vaikeuttavat yhteistyötä ja Sinisiä ajaa paniikkiin tieto lähes varmasta kansanedustajauran päättymisestä. Toisaalta ehkä juuri siksi puolueen väki haluaa välttää siltojen polttamista yhteistyökumppanien kanssa. Lisäksi halutaan olla mukana vaalibudjetin laadinnassa.</p><p><em>Epävarmuustekijöitä</em></p><p>Vaikka maailmantalouden odotetaan kasvavan ensi vuonna melko normaalia vauhtia, kehitys voi kääntyä oleellisesti huonompaankin suuntaan. Osakekurssit voivat kääntyä laskuun, korot voivat nousta ennustettua nopeammin, Kiinan velkaantuminen ei välttämättä pysähdy hallitusti ja USA ja Kiina voivat ajatua kauppasotaan keskenään. Uusi taantuma muuttaisi välittömästi myös Suomen kasvunäkymät ennakoitua heikommiksi.</p><p>Näkymiä varjostaa vaara kansainvälisen jännityksen kiristymisestä ja uusien konfliktien puhkeamisesta. Jos Pohjois-Korean diktaattoria ei haluta päästää uhkaamaan ydinaseillaan Yhdysvaltoja, hänen hankkeensa on käytännössä pysäytettävä ensi vuonna. Siten melkein mitä tahansa voi tapahtua Korean niemimaalla, ja tapahtumat siellä ajavat herkästi suurvallat vastakkain keskenään.</p><p>Yhteentörmäyksiä voi syntyä myös Persianlahden alueella ja Lähi-Idässä. Venäjällä voi olla pahat mielessään Ukrainassa ja tämeren alueella. Missä tahansa &ndash; Suomi mukaanluettuna &ndash; voi tapahtua uusia terrori-iskuja, ja jyrkät yhteiskunnalliset vastakkaisuudet voivat purkautua joissakin maissa kasvaviksi sisäisiksi levottomuuksiksi. Myös Venäjällä on paljon patoutunutta tyytymättömyyttä, ja siksi Suomi voi joutua ensi vuonna ottamaan vastaan kasvavan määrän vainoa pakenevia ihmisiä.</p><p><em>Kaikkeen on varauduttava</em></p><p>Minkä tahansa yksittäisen riskin laukeamistodennäköisyyksiä ensi vuoden aikana voidaan pitää melko pieninä, mutta kokonaistulokseksi jää eteneminen kohti entistä epävarmempia aikoja. Siksi yhteiskunnan kannattaa varautua selviämismahdollisuuksiensa säilyttämiseen silloinkin, kun kaikki ei suju ennakoidusti. Tämä koskee myös Suomen puolustusvalmiuden ja sotilaallisen yhteistyön kehittämistä.</p><p>Asioiden mennessä ennakoidusti ongelmaksi jää se, että nykyinen kehitysuramme ei täytä alkuunkaan kestävän kehityksen vaatimuksia. Omilla valinnoillamme voimme toki yrittää korjata tilannetta, ja kansalaisina voimme pyrkiä ohjaamaan yhteiskunnan kokonaiskehitystä edes jossakin vaiheessa paremmin sopusointuun luonnollisten perustojensa kanssa. Sivilisaatiomme selviämisen kannalta vuosi 2018 ei ole vielä ratkaiseva, mutta sen jälkeen tulevat alkavat kohta jo olla sitä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen ensi vuoden kehityksen peruslinjat ovat melko hyvin ennustettavissa, jos mitään yllättävää ei tapahdu. Radikaaleihin toimintaympäristön muutoksiin ja kotimaisiin yllätyksiin kannattaa kuitenkin varautua.

Perusskenaario

Suomen väestönkasvu on hidastunut selvästi kuolleisuuden noustua syntyvyyttä suuremmaksi ja ulkomaisen muuttovoiton pienennyttyä. Suunta jatkuu ensi vuonna, jolloin väkimäärämme yltää vain hiukan yli 5,5 miljoonan - eli jää selvästi 2015 laaditun väestöennusteen ennakoimaa tasoa alhaisemmaksi.

Suomen talous kasvaa useimpien ennusteiden mukaisesti ensi vuonna runsaalla parilla prosentilla, jolloin jäämme vain hieman kymmenen vuoden takaisen huipputason alapuolelle. Kasvun ansiosta työttömyys laskee kahdeksan prosentin pintaan ja työllisyysaste voi nousta hieman yli 70 prosentin. Paljon riippuu kuitenkin siitä, miten hyvin avautuvat työpaikat saadaan täytetyiksi.

Nähtäväksi jää, onnistuuko Fortum Uniperin valtausyrityksessään, tuleeko ydinvoimalahankkeiden aikatauluihin uusia lykkäyksiä ja pääseekö Terrafame tavoitteisiinsa ensi vuoden aikana.

Yhteiskunnallista kehitystä sävyttävät ihmisten syvenevä jakautuminen voittajiin ja häviäjiin, vaikka tilastollisten erojen lisääntymistä hillitsee omaisuusarvojen ja yritysten voittojen kasvun tasaantuminen.

Sauli Niinistö ratkaisee presidentinvaalit jo tammikuussa. Vladimir Putinin pääsy uudelle virkakaudelle Venäjällä kaksi kuukautta myöhemmin on pelkkä muodollisuus. Siten jännittävimmiksi vaaleiksi lähialueellamme muodostuvat Ruotsin syksyiset valtiopäivävaalit. Ruotsidemokraatit säilyttänevät vaa’ankieliasemansa, mutta uuden hallituksen poliittista väriä on hyvin vaikea ennustaa.

Sipilän hallitus pysyy koossa ja pääministeri pitää paikkansa Keskustan puheenjohtajana, vaikka vaalien lähestyminen ja soten toteuttamiseen liittyvät kiemurat vaikeuttavat yhteistyötä ja Sinisiä ajaa paniikkiin tieto lähes varmasta kansanedustajauran päättymisestä. Toisaalta ehkä juuri siksi puolueen väki haluaa välttää siltojen polttamista yhteistyökumppanien kanssa. Lisäksi halutaan olla mukana vaalibudjetin laadinnassa.

Epävarmuustekijöitä

Vaikka maailmantalouden odotetaan kasvavan ensi vuonna melko normaalia vauhtia, kehitys voi kääntyä oleellisesti huonompaankin suuntaan. Osakekurssit voivat kääntyä laskuun, korot voivat nousta ennustettua nopeammin, Kiinan velkaantuminen ei välttämättä pysähdy hallitusti ja USA ja Kiina voivat ajatua kauppasotaan keskenään. Uusi taantuma muuttaisi välittömästi myös Suomen kasvunäkymät ennakoitua heikommiksi.

Näkymiä varjostaa vaara kansainvälisen jännityksen kiristymisestä ja uusien konfliktien puhkeamisesta. Jos Pohjois-Korean diktaattoria ei haluta päästää uhkaamaan ydinaseillaan Yhdysvaltoja, hänen hankkeensa on käytännössä pysäytettävä ensi vuonna. Siten melkein mitä tahansa voi tapahtua Korean niemimaalla, ja tapahtumat siellä ajavat herkästi suurvallat vastakkain keskenään.

Yhteentörmäyksiä voi syntyä myös Persianlahden alueella ja Lähi-Idässä. Venäjällä voi olla pahat mielessään Ukrainassa ja tämeren alueella. Missä tahansa – Suomi mukaanluettuna – voi tapahtua uusia terrori-iskuja, ja jyrkät yhteiskunnalliset vastakkaisuudet voivat purkautua joissakin maissa kasvaviksi sisäisiksi levottomuuksiksi. Myös Venäjällä on paljon patoutunutta tyytymättömyyttä, ja siksi Suomi voi joutua ensi vuonna ottamaan vastaan kasvavan määrän vainoa pakenevia ihmisiä.

Kaikkeen on varauduttava

Minkä tahansa yksittäisen riskin laukeamistodennäköisyyksiä ensi vuoden aikana voidaan pitää melko pieninä, mutta kokonaistulokseksi jää eteneminen kohti entistä epävarmempia aikoja. Siksi yhteiskunnan kannattaa varautua selviämismahdollisuuksiensa säilyttämiseen silloinkin, kun kaikki ei suju ennakoidusti. Tämä koskee myös Suomen puolustusvalmiuden ja sotilaallisen yhteistyön kehittämistä.

Asioiden mennessä ennakoidusti ongelmaksi jää se, että nykyinen kehitysuramme ei täytä alkuunkaan kestävän kehityksen vaatimuksia. Omilla valinnoillamme voimme toki yrittää korjata tilannetta, ja kansalaisina voimme pyrkiä ohjaamaan yhteiskunnan kokonaiskehitystä edes jossakin vaiheessa paremmin sopusointuun luonnollisten perustojensa kanssa. Sivilisaatiomme selviämisen kannalta vuosi 2018 ei ole vielä ratkaiseva, mutta sen jälkeen tulevat alkavat kohta jo olla sitä.

]]>
3 http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248391-suomen-vuosi-2018#comments Kotimaa Juha Sipilän hallitus Kestävä kehitys Suomen talous Vuosi 2018 Sun, 31 Dec 2017 08:10:10 +0000 Antti Kasvio http://anttijuhanikasvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248391-suomen-vuosi-2018
Itsemurhat lisääntyivät – missä Ilkka Taipale? http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248369-itsemurhat-lisaantyivat-missa-ilkka-taipale <p>Ennen Juha Sipilän hallitusta itsemurhat vähenivät. <a href="https://www.mielenterveysseura.fi/fi/itsemurhien-m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4-kasvoi-suomessa-%E2%80%93-uusi-itsemurhia-ehk%C3%A4isev%C3%A4-keskus-suunnitteilla">Nyt niitä oli yli 50 enemmän kuin vuosi sitten: 787</a>. Kun kaikki mitataan rahassa, ihmisen arvo vähenee. Oikeistohallituksen menettely ja arvot eivät ruoki <em>erosta</em> vaan <em>thanatosta</em>:&nbsp;</p><ul><li>eriarvoisuus</li><li>perheiden, lasten ja vanhusten köyhyys</li><li>alistus, kyykytys, kilpailu</li><li>huonon politiikan uhrien (työttömät) syyttely</li><li>klerikalismi, rahavalta, hallinta-, tiedotus- ja päätösvallan keskitys&nbsp;</li></ul><p>Sipilän Suomessa ei ole tilaa nuorille, ei varsinkaan köyhistä kodeista tuleville. <a href="https://www.mielenterveysseura.fi/fi/itsemurhien-m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4-kasvoi-suomessa-%E2%80%93-uusi-itsemurhia-ehk%C3%A4isev%C3%A4-keskus-suunnitteilla">Alle 25-vuotiaat tekivät 104 itsemurhaa. &nbsp;</a></p><p>Psykiatri ja sd-vaikuttaja <strong>Ilkka Taipale</strong> on ikänsä työskennellyt sorrettujen hyväksi. Hän on auttanut mielisairaita, pitkäaikaistyöttömiä, asunnottomia ja muita vääryyden uhreja. Taipale ottaa edelleen vahvasti kantaa asioihin. Hänen parannusehdotuksensa ovat konkreettisia.</p><p>Tarvitaan uusi Marraskuun liike.</p><p>Tarvitaan uusi hallitus.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ennen Juha Sipilän hallitusta itsemurhat vähenivät. Nyt niitä oli yli 50 enemmän kuin vuosi sitten: 787. Kun kaikki mitataan rahassa, ihmisen arvo vähenee. Oikeistohallituksen menettely ja arvot eivät ruoki erosta vaan thanatosta

  • eriarvoisuus
  • perheiden, lasten ja vanhusten köyhyys
  • alistus, kyykytys, kilpailu
  • huonon politiikan uhrien (työttömät) syyttely
  • klerikalismi, rahavalta, hallinta-, tiedotus- ja päätösvallan keskitys 

Sipilän Suomessa ei ole tilaa nuorille, ei varsinkaan köyhistä kodeista tuleville. Alle 25-vuotiaat tekivät 104 itsemurhaa.  

Psykiatri ja sd-vaikuttaja Ilkka Taipale on ikänsä työskennellyt sorrettujen hyväksi. Hän on auttanut mielisairaita, pitkäaikaistyöttömiä, asunnottomia ja muita vääryyden uhreja. Taipale ottaa edelleen vahvasti kantaa asioihin. Hänen parannusehdotuksensa ovat konkreettisia.

Tarvitaan uusi Marraskuun liike.

Tarvitaan uusi hallitus. 

]]>
13 http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248369-itsemurhat-lisaantyivat-missa-ilkka-taipale#comments Eriarvoisuus Itsemurhat Juha Sipilän hallitus Sosialidemokratia Työttömyys Sat, 30 Dec 2017 16:49:07 +0000 Katriina Kajannes http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248369-itsemurhat-lisaantyivat-missa-ilkka-taipale
Aktiivimalli ja ymmärtämätön hallitus http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248357-aktiivimalli-ja-ymmartamaton-hallitus <p><strong>Tuli jälleen osoitetuksi, että hallituksella ja työministeriön virkamiehillä ei ole riittävää ymmärrystä työttömyyden &quot;dynamiikasta&quot;. Jos ei ole itse kokenut työttömyyttä riittävästi tai tutkinut työnsaantia ja työn saamattomuutta pinnallisia tilastolukuja syvällisemmin, niin ei voikaan ymmärtää. </strong></p><p>&nbsp;</p><p>Tästä johtuen päätin avata tähän omia kokemuksiani, olinhan pitkään työtön.</p><p><strong>Aktiivimallin keskeiset vaatimukset ovat:</strong></p><p>&nbsp;</p><p><em>työtön tekee kunkin kolmen kuukauden jakson aikana vähintään 18 tuntia ansiotöitä</em></p><p>Edes Turun seudulla pitkäaikaistyötön ei saa tätä määrää ansiotyötä helpolla. Keskeisin syy on se, jota virkamiehet ja ministerit eivät tunnu tajuavan: pätkätyöt eivät ole työnantajien halun mukaisia. Valtaosa työsuhteista on edelleen kokoaikaisia, joten pätkätöiden markkinat ovat jo lähtökohtaisesti pienet. Näiden töiden saantiin vaikuttaa myös aikojen saatossa työmarkkinoilla muuttunut seikka, jota ei sitäkään tunnuta tajuavan:</p><p>Lähes kaikkeen tulee olla tutkinto. Tämä vaatimus karsii rajusti tarjontaa yksittäisen työttömän kohdalla. Itse sain opettajan sijaisuuksia silloin tällöin korkeakoulututkinnon ansiosta. Se oli kaikkea muuta kuin helppoa. Päivän parin sijaisuuksista ilmoitettiin tekstiviestillä ja ensimmäisenä vastannut sai työn. Käytännössä oli vastattava sekunneissa, jotta saattoi toivoa yhtään mitään. Sinä aikana oli arvioitava tarjouksen soveltuvuus ja esim. se, ehdinkö ylipäätään paikalle (joskus tarjoukset tulivat samalle aamulle). Kilpailu sijaisuuksista on siis erittäin rajua. Sadat odottavat yksittäisiä paikkoja.</p><p>Kun kerran odotetaan työttömien menevän pätkähommiin, voisi työministeriö listata ne. Itseään varten. Työkkärin sivuilla alle kolmen kuun paikkoja on nyt noin tuhat. <a href="https://paikat.te-palvelut.fi/tpt/?locations=Varsinais-Suomi&amp;professions=9,8,7,5,4,6&amp;announced=0&amp;leasing=0&amp;workDurations=2&amp;english=false&amp;sort=1">Varsinais-Suomessa</a> on kallispalkkaiset työt pois lukien auki 66 alle kolmen kuukauden työpaikkaa, joista moneen vaaditaan alan tutkinto. <a href="http://www.temtyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx?ely=03&amp;lang=fi&amp;top=1&amp;ssid=1712301246139&amp;sub=15#">Pitkäaikaistyöttömiä </a>on 7900, eli 120 kertaa enemmän. Jos ajatusleikkinä oletetaan joka toiseen vaadittavan alansa tutkinto, soveltuvien avoimien paikkojen määrä on mitättömästi 33. Onnea työttömille, tarvitsette sitä!</p><p>Joka tapauksessa työehdon täyttyminen ei ole realistinen vaihtoehto erittäin heikon tarjonnan takia.</p><p>&nbsp;</p><p><em>osallistuu viikon verran yhteiskunnan aktivointitoimiin</em></p><p>Toimia tarjoaa lähtökohtaisesti työkkäri mutta kovin vähän ja suuresti mainostamatta. Itse olin aktiivinen palvelujen käyttäjä mutta vain siksi, että kyselin ja urkin. Silti minäkään en yleensä (jos koskaan) saanut viittä päivää kolmessa kuussa täyteen. Palveluja ei tyrkytetä ja selitykseksi minulle on kerrottu, ettei ole henkilökuntaa. Toisin sanoen, Kataisen hallituksen aikana älyvapaasti potkittiin virkailijoita suurin määrin pihalle ja nyt ihmetellään, kun ei ole aktiivisia työttömiä. Ei ole, kun ei ole aktivoivia palveluja ja niitä ei ole, kun ei ole aktivoivia työntekijöitä. Ei ole, koska ne potkittiin pihalle. Niin tehtiin suurtyöttömyyden vallitessa. (Kuinka pohjattoman tyhmiä päättäjämme voivatkaan olla?)</p><p>Jokainen voi kuvitella, millainen ponnistus on kammeta sadat tuhannet työttömät erilaisille luennoille. Virkailijoiden mielikuvitus voi olla kovilla keksiä aina jotain uutta. Itse kannatin taannoisia haastatteluja, mutta toiminnan järjestäminen lienee haastavampaa hommaa. Jos hallitus haluaa siihen panostaa, onhan se mahdollista onnistua. Yleensä tässä maailmassa hommat kaatuvat kuitenkin siihen, etteivät johtajat halua panostaa riittävästi.</p><p>&nbsp;</p><p><em>tai ansaitsee noin tuhat euroa yrittäjätuloa. </em></p><p>Tämä on kokoomusliturgiaa. Ajatuksena kaunis, mutta kaunistaa vain paperia, jossa aktiivimallista kerrotaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhteenvetona aktiivimallin onnistuminen on työkkärin kursseista ja ohjelmista kiinni. Moni ei tule kursseille sanktiouhasta huolimatta, jos ei koe tarkoituksenmukaiseksi. Yksi syy taitaa olla yksinkertainen. Jos talous työmarkkinatuella tekee jo valmiiksi satoja euroja velkaa kuukaudessa, muutama kymppi ei enää jaksa heilauttaa. Tässä päästäänkin käsiksi ilmiöön, joka ilmeisesti vaikuttaa suuresti nykypäivän työttömyyteen. Tänä päivänä pankeilla on luottoa monille, myös työttömiksi ajautuneille. Todetusti työttömät myös lainaavat usein lähipiiristä rahaa. Näin ollen kolmen kympin tukien alennus hukkuu satojen ja tuhansien eurojen luottovelkojen sekaan huomaamatta. Eniten siitä rahasta luultavasti ovat huolissaan ne tarkat ihmiset, jotka joka tapauksessa yrittävät olla aktiivisia. Ainoastaan ansiosidonnaisen kohdalla näen jotain pointtia tukien kuristamisessa. Se on tutkitusti passivoiva tuki.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ehdotus. </strong>Ministeri Kai Mykkänen kysyi parempaa ehdotusta:</p><p><strong>Lopetetaan työttömyys</strong>. Kun työttömyys venyy yli kolmen kuukauden, työtön laitetaan aina koulutukseen. Suuri osa nopeasti työllistyvistä työttömistä työllistyy kolmessa kuukaudessa, jos on työllistyäkseen. Muut työttömät yliopistoon, korkeakouluun, opistoon tai oppisopimukselle tutkimaan, yrityksille projekteja tekemään (jo nyt niitä tehdään) ja opiskelemaan. Vai millaista haaskausta on istuttaa satojen tuhansien ihmisten työpanosta kotona? Koulutuskin maksaa, mutta ilmaiseksiko luulette 25 vuoden suurtyöttömyydestä päästävän? Jos haluaa jotain, on panostettava. Jos haluaa enemmän, on panostettava enemmän.</p><p>Ensimmäinen askel voisi olla tämä: <em>lopettakaa aktiivisuudesta rankaiseminen</em>. Itse pääsin työttömänä rakennusinsinöörin koulutukseen ja siitä palkinnoksi pamahtivat tuet poikki. Koska koulutus olisi kestänyt aiemmista toiveista huolimatta vuosia ja siitä olisi <em>de facto </em>rangaistuksen omaisesti maksettu kotona makaamista vähemmän (eli opintotukea), ei projektissa ollut taloudellisesti järkeä. Itse opintotukikin oli epävarmalla pohjalla, joten erosin koulusta.</p><p>&nbsp;</p><p>Oma tarinani eteni siten, että päädyin kylmään päätelmään: työn hakeminen oli <em>haitallista</em>. Vaikka minulle oli virkailijoiden suulla toistuvasti sanottu pääseväni muihin verrattuna hyvin haastatteluihin, ei tie koskaan edennyt sitä pidemmälle. Kokeilin siis kerta toisensa jälkeen katiskaa kalattomaan järveen. Jokainen haku pisti odottamaan, josko tärppäisi, eikä koskaan tärpännyt. &quot;Järvi&quot; oli kalaton. Heitin insinöörihaaveet jorpakkoon. Pian olin tekemässä töitä ilmaiseksi duunarin hommissa, monien insinöörien tapaan. Sekin oli onnekkaiden olosuhteiden tulos, mikä ei monille ole mahdollista. Sittemmin olen päätynyt insinöörin hommiin, joten paluu uralle onnistui mutta&nbsp; e r i t t ä i n&nbsp; työläiden vaiheiden jälkeen. Se, ja kaikki yllä oleva huomioiden tuntuu, etteivät valtakunnan päättäjät elä samassa maailmassa. Sellainen estäisi todelliset parannukset. Jos et tiedä miten kello toimii, et voi rakentaa kelloa.</p><p>&nbsp;</p><p>Olen nyt tehnyt osani. Antanut meilitse vaihtoehtoni ministereille työttömyyden vähentämiseksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tuli jälleen osoitetuksi, että hallituksella ja työministeriön virkamiehillä ei ole riittävää ymmärrystä työttömyyden "dynamiikasta". Jos ei ole itse kokenut työttömyyttä riittävästi tai tutkinut työnsaantia ja työn saamattomuutta pinnallisia tilastolukuja syvällisemmin, niin ei voikaan ymmärtää.

 

Tästä johtuen päätin avata tähän omia kokemuksiani, olinhan pitkään työtön.

Aktiivimallin keskeiset vaatimukset ovat:

 

työtön tekee kunkin kolmen kuukauden jakson aikana vähintään 18 tuntia ansiotöitä

Edes Turun seudulla pitkäaikaistyötön ei saa tätä määrää ansiotyötä helpolla. Keskeisin syy on se, jota virkamiehet ja ministerit eivät tunnu tajuavan: pätkätyöt eivät ole työnantajien halun mukaisia. Valtaosa työsuhteista on edelleen kokoaikaisia, joten pätkätöiden markkinat ovat jo lähtökohtaisesti pienet. Näiden töiden saantiin vaikuttaa myös aikojen saatossa työmarkkinoilla muuttunut seikka, jota ei sitäkään tunnuta tajuavan:

Lähes kaikkeen tulee olla tutkinto. Tämä vaatimus karsii rajusti tarjontaa yksittäisen työttömän kohdalla. Itse sain opettajan sijaisuuksia silloin tällöin korkeakoulututkinnon ansiosta. Se oli kaikkea muuta kuin helppoa. Päivän parin sijaisuuksista ilmoitettiin tekstiviestillä ja ensimmäisenä vastannut sai työn. Käytännössä oli vastattava sekunneissa, jotta saattoi toivoa yhtään mitään. Sinä aikana oli arvioitava tarjouksen soveltuvuus ja esim. se, ehdinkö ylipäätään paikalle (joskus tarjoukset tulivat samalle aamulle). Kilpailu sijaisuuksista on siis erittäin rajua. Sadat odottavat yksittäisiä paikkoja.

Kun kerran odotetaan työttömien menevän pätkähommiin, voisi työministeriö listata ne. Itseään varten. Työkkärin sivuilla alle kolmen kuun paikkoja on nyt noin tuhat. Varsinais-Suomessa on kallispalkkaiset työt pois lukien auki 66 alle kolmen kuukauden työpaikkaa, joista moneen vaaditaan alan tutkinto. Pitkäaikaistyöttömiä on 7900, eli 120 kertaa enemmän. Jos ajatusleikkinä oletetaan joka toiseen vaadittavan alansa tutkinto, soveltuvien avoimien paikkojen määrä on mitättömästi 33. Onnea työttömille, tarvitsette sitä!

Joka tapauksessa työehdon täyttyminen ei ole realistinen vaihtoehto erittäin heikon tarjonnan takia.

 

osallistuu viikon verran yhteiskunnan aktivointitoimiin

Toimia tarjoaa lähtökohtaisesti työkkäri mutta kovin vähän ja suuresti mainostamatta. Itse olin aktiivinen palvelujen käyttäjä mutta vain siksi, että kyselin ja urkin. Silti minäkään en yleensä (jos koskaan) saanut viittä päivää kolmessa kuussa täyteen. Palveluja ei tyrkytetä ja selitykseksi minulle on kerrottu, ettei ole henkilökuntaa. Toisin sanoen, Kataisen hallituksen aikana älyvapaasti potkittiin virkailijoita suurin määrin pihalle ja nyt ihmetellään, kun ei ole aktiivisia työttömiä. Ei ole, kun ei ole aktivoivia palveluja ja niitä ei ole, kun ei ole aktivoivia työntekijöitä. Ei ole, koska ne potkittiin pihalle. Niin tehtiin suurtyöttömyyden vallitessa. (Kuinka pohjattoman tyhmiä päättäjämme voivatkaan olla?)

Jokainen voi kuvitella, millainen ponnistus on kammeta sadat tuhannet työttömät erilaisille luennoille. Virkailijoiden mielikuvitus voi olla kovilla keksiä aina jotain uutta. Itse kannatin taannoisia haastatteluja, mutta toiminnan järjestäminen lienee haastavampaa hommaa. Jos hallitus haluaa siihen panostaa, onhan se mahdollista onnistua. Yleensä tässä maailmassa hommat kaatuvat kuitenkin siihen, etteivät johtajat halua panostaa riittävästi.

 

tai ansaitsee noin tuhat euroa yrittäjätuloa.

Tämä on kokoomusliturgiaa. Ajatuksena kaunis, mutta kaunistaa vain paperia, jossa aktiivimallista kerrotaan.

 

Yhteenvetona aktiivimallin onnistuminen on työkkärin kursseista ja ohjelmista kiinni. Moni ei tule kursseille sanktiouhasta huolimatta, jos ei koe tarkoituksenmukaiseksi. Yksi syy taitaa olla yksinkertainen. Jos talous työmarkkinatuella tekee jo valmiiksi satoja euroja velkaa kuukaudessa, muutama kymppi ei enää jaksa heilauttaa. Tässä päästäänkin käsiksi ilmiöön, joka ilmeisesti vaikuttaa suuresti nykypäivän työttömyyteen. Tänä päivänä pankeilla on luottoa monille, myös työttömiksi ajautuneille. Todetusti työttömät myös lainaavat usein lähipiiristä rahaa. Näin ollen kolmen kympin tukien alennus hukkuu satojen ja tuhansien eurojen luottovelkojen sekaan huomaamatta. Eniten siitä rahasta luultavasti ovat huolissaan ne tarkat ihmiset, jotka joka tapauksessa yrittävät olla aktiivisia. Ainoastaan ansiosidonnaisen kohdalla näen jotain pointtia tukien kuristamisessa. Se on tutkitusti passivoiva tuki.

 

Ehdotus. Ministeri Kai Mykkänen kysyi parempaa ehdotusta:

Lopetetaan työttömyys. Kun työttömyys venyy yli kolmen kuukauden, työtön laitetaan aina koulutukseen. Suuri osa nopeasti työllistyvistä työttömistä työllistyy kolmessa kuukaudessa, jos on työllistyäkseen. Muut työttömät yliopistoon, korkeakouluun, opistoon tai oppisopimukselle tutkimaan, yrityksille projekteja tekemään (jo nyt niitä tehdään) ja opiskelemaan. Vai millaista haaskausta on istuttaa satojen tuhansien ihmisten työpanosta kotona? Koulutuskin maksaa, mutta ilmaiseksiko luulette 25 vuoden suurtyöttömyydestä päästävän? Jos haluaa jotain, on panostettava. Jos haluaa enemmän, on panostettava enemmän.

Ensimmäinen askel voisi olla tämä: lopettakaa aktiivisuudesta rankaiseminen. Itse pääsin työttömänä rakennusinsinöörin koulutukseen ja siitä palkinnoksi pamahtivat tuet poikki. Koska koulutus olisi kestänyt aiemmista toiveista huolimatta vuosia ja siitä olisi de facto rangaistuksen omaisesti maksettu kotona makaamista vähemmän (eli opintotukea), ei projektissa ollut taloudellisesti järkeä. Itse opintotukikin oli epävarmalla pohjalla, joten erosin koulusta.

 

Oma tarinani eteni siten, että päädyin kylmään päätelmään: työn hakeminen oli haitallista. Vaikka minulle oli virkailijoiden suulla toistuvasti sanottu pääseväni muihin verrattuna hyvin haastatteluihin, ei tie koskaan edennyt sitä pidemmälle. Kokeilin siis kerta toisensa jälkeen katiskaa kalattomaan järveen. Jokainen haku pisti odottamaan, josko tärppäisi, eikä koskaan tärpännyt. "Järvi" oli kalaton. Heitin insinöörihaaveet jorpakkoon. Pian olin tekemässä töitä ilmaiseksi duunarin hommissa, monien insinöörien tapaan. Sekin oli onnekkaiden olosuhteiden tulos, mikä ei monille ole mahdollista. Sittemmin olen päätynyt insinöörin hommiin, joten paluu uralle onnistui mutta  e r i t t ä i n  työläiden vaiheiden jälkeen. Se, ja kaikki yllä oleva huomioiden tuntuu, etteivät valtakunnan päättäjät elä samassa maailmassa. Sellainen estäisi todelliset parannukset. Jos et tiedä miten kello toimii, et voi rakentaa kelloa.

 

Olen nyt tehnyt osani. Antanut meilitse vaihtoehtoni ministereille työttömyyden vähentämiseksi.

]]>
9 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248357-aktiivimalli-ja-ymmartamaton-hallitus#comments Aktiivimalli Jari Lindström Juha Sipilän hallitus Kai Mykkänen Työttömyys Sat, 30 Dec 2017 12:26:33 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248357-aktiivimalli-ja-ymmartamaton-hallitus
YLE:n A-studio kirjoitti historian uudelleen http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248337-ylen-a-studio-kirjoitti-historian-uudelleen <p>YLE:n A-studio summasi vuoden 2017 tapahtumat vierainaan pelkästään Sinisten ministeri Sampo Terho ja Sipilän luottomies Esko Aho. Yhtenä merkittävistä tapahtumista perussuomalaisten hajoaminen ja sen jälkeiset manööverit esitettiin viattomina ja sattumanvaraisina vailla mitään kritiikkiä tai ikäviä kysymyksiä. Muutoinkin koko ohjelma oli kuin hallituksen virallinen tukipropagandavideo.</p><p>Valtiollinen kanava esitti meille täysin yksipuolisen näkemyksen asioista toimittajien esittämättä yhtäkään kriittistä kysymystä tarjoten hallituksen edustajille vapaan kanavan kertoa oma totuutensa asioista ja niiden kulusta.</p><p>Vaikuttaa siltä, ettei YLE:n kriisi ole ohi vaan poistuneiden henkilöiden ja toimitusjohtajan jatkon myötä puoluettomuus ja objektiivisuus on edelleen todella kaukana YLE:n toiminnasta.</p><p>Käsittämätön näytelmä, joka vaikuttaa jopa valtion propagandalta.</p><p>Katso jos et usko: <a href="https://areena.yle.fi/1-4158500" title="https://areena.yle.fi/1-4158500">https://areena.yle.fi/1-4158500</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> YLE:n A-studio summasi vuoden 2017 tapahtumat vierainaan pelkästään Sinisten ministeri Sampo Terho ja Sipilän luottomies Esko Aho. Yhtenä merkittävistä tapahtumista perussuomalaisten hajoaminen ja sen jälkeiset manööverit esitettiin viattomina ja sattumanvaraisina vailla mitään kritiikkiä tai ikäviä kysymyksiä. Muutoinkin koko ohjelma oli kuin hallituksen virallinen tukipropagandavideo.

Valtiollinen kanava esitti meille täysin yksipuolisen näkemyksen asioista toimittajien esittämättä yhtäkään kriittistä kysymystä tarjoten hallituksen edustajille vapaan kanavan kertoa oma totuutensa asioista ja niiden kulusta.

Vaikuttaa siltä, ettei YLE:n kriisi ole ohi vaan poistuneiden henkilöiden ja toimitusjohtajan jatkon myötä puoluettomuus ja objektiivisuus on edelleen todella kaukana YLE:n toiminnasta.

Käsittämätön näytelmä, joka vaikuttaa jopa valtion propagandalta.

Katso jos et usko: https://areena.yle.fi/1-4158500

 

 

]]>
14 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248337-ylen-a-studio-kirjoitti-historian-uudelleen#comments Epätasa-arvo Juha Sipilän hallitus Yleisradion tehtävä Fri, 29 Dec 2017 22:39:56 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248337-ylen-a-studio-kirjoitti-historian-uudelleen
Kansanedustajien sopeutumisraha vs työttömien aktiivimalli http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248318-kansanedustajien-sopeutumisraha-vs-tyottomien-aktiivimalli <p>Kansanedustajien tulisi viimeistään nyt aktiivimallin hyväksyttyään näyttää kuinka Suomea johdetaan edestä esimerkillä ja ollaan samassa veneessä. Vuonna 2011 tehty päätös oli torso ja jätti jo eduskunnassa olleille täydet edut ja sopeutumiseläkkeet koskien vain uusia kansanedustajia. Miksi näin, kohdistuuhan vaikkapa ansiosidonnaisen lyhentäminen ja aktiivimallikin kaikkiin työuran pituudesta ja työttömyysajasta huolimatta?</p><p>Eduskunnasta putoaviin tai pois jääviin kansanedustajiin tulisi kaikkiin soveltaa uutta mallia, jossa maksimissaan kolme vuotta maksetaan sopeutumisrahaa ja ilman muuta ko aikana tulisi myös osoittaa aktiivisuutensa joko tekemällä kolmessa kuukaudessa riittävästi työtä tai osallistumalla työllistämistoimenpiteisiin - onhan aktiivisuus ilman muuta hyväksi entiselle kansanedustajallekin heti alusta lähtien, jottei pääse vieraantumaan työelämästä. Samalla myös sanktiot tulee ulottaa heihin sekä jo nyt sopeutumiseläkettä nauttiviin ja heidän tulee olla valmiita ottamaan vastaan työtä mikäli työmatkoihin kuluu alle kolme tuntia päivässä - ja työstä ei saa kieltäytyä mikäli saatu sopeutumisraha on suurempi kuin palkka.</p><p>Kansanedustajat kummasti määrittelivät itselleen, ettei tuleva laki ja uusi sopeutumisrahamalli koske heitä itseään eli siis jo eduskunnassa olevia. Miksi näin, eihän ole ollut mitään ongelmaa vähentää työssä olleilta ja kymmeniä vuosia työttömyyskassamaksuja maksaneilta turvaa ansisidonnaista lyhentämällä tai sitten nyt aktiivimallin myötä sanktioimalla. Ei näissäkään toimissa ole mitään eroavaisuuksia iän tai uran pituuden mukaan vaan mekaanisella laskukaavalla kepitetään niistä huolimatta.</p><p>Nyt kansanedustajat mukaan yhteisiin talkoisiin ja samalle viivalle muille tekemienne päätösten lailla!</p><p>Esimerkillähän tätä maata johdetaan, eikö niin?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansanedustajien tulisi viimeistään nyt aktiivimallin hyväksyttyään näyttää kuinka Suomea johdetaan edestä esimerkillä ja ollaan samassa veneessä. Vuonna 2011 tehty päätös oli torso ja jätti jo eduskunnassa olleille täydet edut ja sopeutumiseläkkeet koskien vain uusia kansanedustajia. Miksi näin, kohdistuuhan vaikkapa ansiosidonnaisen lyhentäminen ja aktiivimallikin kaikkiin työuran pituudesta ja työttömyysajasta huolimatta?

Eduskunnasta putoaviin tai pois jääviin kansanedustajiin tulisi kaikkiin soveltaa uutta mallia, jossa maksimissaan kolme vuotta maksetaan sopeutumisrahaa ja ilman muuta ko aikana tulisi myös osoittaa aktiivisuutensa joko tekemällä kolmessa kuukaudessa riittävästi työtä tai osallistumalla työllistämistoimenpiteisiin - onhan aktiivisuus ilman muuta hyväksi entiselle kansanedustajallekin heti alusta lähtien, jottei pääse vieraantumaan työelämästä. Samalla myös sanktiot tulee ulottaa heihin sekä jo nyt sopeutumiseläkettä nauttiviin ja heidän tulee olla valmiita ottamaan vastaan työtä mikäli työmatkoihin kuluu alle kolme tuntia päivässä - ja työstä ei saa kieltäytyä mikäli saatu sopeutumisraha on suurempi kuin palkka.

Kansanedustajat kummasti määrittelivät itselleen, ettei tuleva laki ja uusi sopeutumisrahamalli koske heitä itseään eli siis jo eduskunnassa olevia. Miksi näin, eihän ole ollut mitään ongelmaa vähentää työssä olleilta ja kymmeniä vuosia työttömyyskassamaksuja maksaneilta turvaa ansisidonnaista lyhentämällä tai sitten nyt aktiivimallin myötä sanktioimalla. Ei näissäkään toimissa ole mitään eroavaisuuksia iän tai uran pituuden mukaan vaan mekaanisella laskukaavalla kepitetään niistä huolimatta.

Nyt kansanedustajat mukaan yhteisiin talkoisiin ja samalle viivalle muille tekemienne päätösten lailla!

Esimerkillähän tätä maata johdetaan, eikö niin?

]]>
4 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248318-kansanedustajien-sopeutumisraha-vs-tyottomien-aktiivimalli#comments Aktivointimalli Jari Lindström Juha Sipilän hallitus Kansanedustajien sopeutumiseläkkeet Työttömän aktivointi Fri, 29 Dec 2017 16:11:41 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248318-kansanedustajien-sopeutumisraha-vs-tyottomien-aktiivimalli
Keskusta - Suomen periaatteettomin puolue http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248082-keskusta-suomen-periaatteettomin-puolue <p>Suomen Keskustaa moititaan usein maalaisten etuja ajavaksi vanhanaikaiseksi puolueeksi, jonka tärkein tehtävä on puolustaa maakuntien Suomen itsekkäitä etuja Etelä-Suomen ylivaltaa vastaan. Viime kuukausien ja vuosienkin asimerkit osoittavat, että nuo moitteet eivät päde: Kepu on kaikkea muuta kuin maakuntien asialla.</p><p>Maakuntien puolustamisen Kepu lopetti kymmenisen vuotta sitten, kun se yritti päästä myös kaupunkeihin, erityisesti Helsinkiin. Maaseudun etujen ajamisen katsottiin estävän kaupunkilaisten suosion saavuttamista - joten maaseutua ei enää puolustettu. Hinta oli kova, sillä samalla kun Kepu hylkäsi maaseudun, se hylkäsi myös osan periaatteistaan, mutta armoa kaupunkilaisilta Kepu ei saanut siltikään.</p><p>Tuo perintöosuuden myyminen pelkästä hernekeitosta tarkoitti aluepolitiikan täydellistä loppumista Suomesta. Kun yksikään puolue ei ollut enää puolustamassa maakuntien Suomea, maaseudun alasajosta tuli lähes muoti-ilmiö. Poliitikot etenkin kokoomuksessa ja vihreissä suorastaan kilpailivat siitä, kuka kaikkein härskeimmin kehtaa mollata pääkaupunkisedun, Turun ja Tampereen ulkopuolella asuvia &quot;maalaisjuntteja&quot;. Erityisen selvästi tämä ilmeni silloisen Lääkelaitoksen siiron yhteydessä.</p><p>Kokoomuksen kampanja &quot;Kotiemme puolesta alueellistamista vastaan&quot; esti lopulta laitoksen siirron Kuopioon. Kepussa puolueen johto pesi kätensä ja jätti ministeri Hyssälän yksin puolustamaan tehtyä siirtopäätöstä - jotta kokoomus ei suuttuisi. Laitos sekä jatkoi Helsingissä että aloitti Kuopiossa, ja lopputuloksena Suomen lääkintähuolto on nyt levällään kuin Jokisen eväät.</p><p>Joulukuussa 2017 sama kuvio toistui taas, nyt alkoholilain uudistuksen yhteydessä. Maalaisliitto-Keskustapuolueessa alkoholia on aina katsottu vähän syrjäkarein, mutta nyt kokoomus teki väkevien oluiden saamisesta maitokauppoihin niin tärkeän asian, että Kepun oli taas kerran myytävä periaatteensa - ettei hallituskumppani kokoomus suuttuisi.</p><p>Jotta Suomen merkittävimmän kansanterveysasiantuntijan Pekka Puskan ei tarvitsisi äänestää itseään ja koko elämäntyötään vastaan, kepulaiskansanedustajille annettiin muka oikeus äänestää &quot;omantunnon mukaan&quot;. Tällainen lumelupaus varustettiin kuitenkin muistutuksella, että jos lakiesitys ei mene läpi, seuraamuksena &acute;voi olla hallituskriisi - ja jopa uudet vaalit.</p><p>Kepussa kuten muissakin puolueissa kansanedustajien suurin pelko on eduskunnasta putoaminen, joten jälleen kerran Kepussa äänestettiin suurin joukoin omia periaatteita vastaan. Vain kaikkein rohkeimmat uskalsivat uhmata puoluejohtoa ja äänestää omien ja puolueenkin vanhojen periaatteiden&nbsp; mukaan. Muut olivat lampaita.</p><p>Esimerkkejä Kepun selkärangattomuudesta ja omien periaatteiden halpamyynnistä on muitakin, kuten vaikkapa Anneli Jäätteenmäen uhraaminen demarien vaatimuksille, mutta en palaa niihin. Jo nämä esimerkit riittänevät kertomaan Kepun tuuliviiriluonteesta - ja tekemään siitä Suomen periaatteettomimman puolueen.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen Keskustaa moititaan usein maalaisten etuja ajavaksi vanhanaikaiseksi puolueeksi, jonka tärkein tehtävä on puolustaa maakuntien Suomen itsekkäitä etuja Etelä-Suomen ylivaltaa vastaan. Viime kuukausien ja vuosienkin asimerkit osoittavat, että nuo moitteet eivät päde: Kepu on kaikkea muuta kuin maakuntien asialla.

Maakuntien puolustamisen Kepu lopetti kymmenisen vuotta sitten, kun se yritti päästä myös kaupunkeihin, erityisesti Helsinkiin. Maaseudun etujen ajamisen katsottiin estävän kaupunkilaisten suosion saavuttamista - joten maaseutua ei enää puolustettu. Hinta oli kova, sillä samalla kun Kepu hylkäsi maaseudun, se hylkäsi myös osan periaatteistaan, mutta armoa kaupunkilaisilta Kepu ei saanut siltikään.

Tuo perintöosuuden myyminen pelkästä hernekeitosta tarkoitti aluepolitiikan täydellistä loppumista Suomesta. Kun yksikään puolue ei ollut enää puolustamassa maakuntien Suomea, maaseudun alasajosta tuli lähes muoti-ilmiö. Poliitikot etenkin kokoomuksessa ja vihreissä suorastaan kilpailivat siitä, kuka kaikkein härskeimmin kehtaa mollata pääkaupunkisedun, Turun ja Tampereen ulkopuolella asuvia "maalaisjuntteja". Erityisen selvästi tämä ilmeni silloisen Lääkelaitoksen siiron yhteydessä.

Kokoomuksen kampanja "Kotiemme puolesta alueellistamista vastaan" esti lopulta laitoksen siirron Kuopioon. Kepussa puolueen johto pesi kätensä ja jätti ministeri Hyssälän yksin puolustamaan tehtyä siirtopäätöstä - jotta kokoomus ei suuttuisi. Laitos sekä jatkoi Helsingissä että aloitti Kuopiossa, ja lopputuloksena Suomen lääkintähuolto on nyt levällään kuin Jokisen eväät.

Joulukuussa 2017 sama kuvio toistui taas, nyt alkoholilain uudistuksen yhteydessä. Maalaisliitto-Keskustapuolueessa alkoholia on aina katsottu vähän syrjäkarein, mutta nyt kokoomus teki väkevien oluiden saamisesta maitokauppoihin niin tärkeän asian, että Kepun oli taas kerran myytävä periaatteensa - ettei hallituskumppani kokoomus suuttuisi.

Jotta Suomen merkittävimmän kansanterveysasiantuntijan Pekka Puskan ei tarvitsisi äänestää itseään ja koko elämäntyötään vastaan, kepulaiskansanedustajille annettiin muka oikeus äänestää "omantunnon mukaan". Tällainen lumelupaus varustettiin kuitenkin muistutuksella, että jos lakiesitys ei mene läpi, seuraamuksena ´voi olla hallituskriisi - ja jopa uudet vaalit.

Kepussa kuten muissakin puolueissa kansanedustajien suurin pelko on eduskunnasta putoaminen, joten jälleen kerran Kepussa äänestettiin suurin joukoin omia periaatteita vastaan. Vain kaikkein rohkeimmat uskalsivat uhmata puoluejohtoa ja äänestää omien ja puolueenkin vanhojen periaatteiden  mukaan. Muut olivat lampaita.

Esimerkkejä Kepun selkärangattomuudesta ja omien periaatteiden halpamyynnistä on muitakin, kuten vaikkapa Anneli Jäätteenmäen uhraaminen demarien vaatimuksille, mutta en palaa niihin. Jo nämä esimerkit riittänevät kertomaan Kepun tuuliviiriluonteesta - ja tekemään siitä Suomen periaatteettomimman puolueen. 

 

 

 

 

 

]]>
1 http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248082-keskusta-suomen-periaatteettomin-puolue#comments Eduskunnan luotettavuus hallitus Juha Sipilän hallitus Keskusta Politiikka Fri, 22 Dec 2017 21:55:17 +0000 Jari Rusanen http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248082-keskusta-suomen-periaatteettomin-puolue